LUKUTAIDON LAAJENTAMISTA TARVITAAN

Julkisuudessa on ollut esillä monessa yhteydessä, että maamme on sijoittunut kansainvälisissä koulututkimuksissa kärkisijoille. Tähän on ollut vaikuttamassa opetus- ja kasvatustoiminta, jota on ohjannut opetussuunnitelma. Koulutusjärjestelyt ovat olleet lainsäädännön edellyttäminä sen suuntaisia, että koko ikäluokkaa opetetaan hyvin opetussuunnitelman sisältöjen mukaisesti. Opetustavoitteena on ollut hyvän luku- ja kirjoitustaidon saavuttaminen. Tässä koulutustavoitteessa on onnistuttu maassamme muihin maihin verrattuna erittäin hyvin. Perustellusti voidaan kysyä, millaista olisi kulttuurin tuotosten eli kirjallisuuden hyödyntäminen, jos ei olisi lukutaitoa. Kirjoitustaito on myös välttämätön kulttuuritarpeiden tyydyttämisen kannalta. Voimme vain kuvitella, miten tulisimme toimeen ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Miten saisimme tarvittavaa tietoa yhteiskunnassa selviytymisen kannalta ja miten hoitaisimme yhteisiä asioita, ovat kysymyksiä joiden eteen joutuisimme. Yhteiskunnan järjestämät koulutuspalvelut ovat mahdollistaneet sen, että olemme saavuttaneet yleisesti ottaen hyvän luku- ja kirjoitustaidon sekä muitakin tarvittavia tietoja ja taitoja. Meidän on kuitenkin mietittävä, onko meillä tarpeeksi hyvä taito käyttää hyväksi verkon runsasta tieto- ja viestintätekniikan avulla tuotettua materiaalia. Tässä yhteydessä joudutaan tarkastelemaan, miten tekijänoikeuskysymykset otetaan huomioon. Verkkomateriaalia koskevan lukutaidon kysymys on kuitenkin vähäinen, jos vertaa sitä niihin maihin, joissa saattaa olla huomattava osa aikuisväestöstäkin luku- ja kirjoitustaidottomia.

Terveisin Veikko Vilmi

OPETUKSEEN VAIKUTTAMISEN KEINOJA

Tehdessäni palvelututkimuksia olen pohtinut niiden kohdalla tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulun opetusta tehostamassa. Koulun opetusjärjestelyjä suunniteltaessa pyritään saamaan aikaan mahdollisimman motivoiva ja häiriötön opiskeluympäristö. Sen toteutumisessa on ollut vaikeuksia. Osa työrauhahäiriöitä aiheuttavista tekijöistä on yhteydessä yhteiskunnan eri elämänalueilla ja koululaitoksessa tapahtuneisiin muutoksiin ja valittuihin ratkaisuihin. Osa selittyy yksittäisessä oppilaitoksessa vallitsevien yleisten taustatekijöiden pohjalta. Viimeksi mainittuihin voidaan vaikuttaa koulun omin voimavaroin ja keinoin. Koulujen työrauhaan saattaa vaikuttaa kodin ja koulun kasvatuksen tavoitteissa ja käytettävissä menettelytavoissa ilmenevä toiminnan selkiintymättömyys. Kun koulussa on käytettävissä hyvin suunniteltu tieto- ja viestintätekniikka, sen avulla on mahdollista osin helpottaa ongelmaista opetustilannetta. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että koulussa oppilaat työskentelevät melko motivoituneesti tietokoneiden ääressä. He pyrkivät kuitenkin herkästi menemään myös niin sanotuille kielletyille sivuille, johon menettelyyn on löydettävä sopivia ratkaisuja. Tieto- ja viestintätekniikan parissa työskentelevillä aktiiveilla henkilöillä on tähän ongelmaan hyväksi havaittuja käytännön menettelyjä. Koulun työrauha on suhteellinen käsite. Se vaihtelee opetusaineesta ja -tilanteesta toiseen siirryttäessä.

Terveisin Veikko Vilmi

KASVATUKSEN TUKEMISEN LÄHTÖKOHTIA

Kasvatuksen ja opetuksen kysymysten tarkastelu ja ratkaisut liittyvät läheisesti arvolähtökohtiin. Niihin kuuluvat esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan laitehankinnat, jotka ovat riippuvaisia rahoituksesta. Mitä koulutusta tarvitaan, on myös mietinnän kohteena. Suunnittelun ja päätöksenteon tärkeänä perustana on niin sanotun demokraattisen kulttuurin sisäistäminen. Kysymys ei ole pelkästään muodollisen järjestelmän luomisesta, vaan todelliselta arvopohjalta lähtevien ratkaisujen tekemisestä. Suunnittelun ja päätöksenteon menettelyt vaikuttavat koulun oppilaiden kehitysprosessiin, joka on yhteydessä tarjolla olevan tieto- ja viestintätekniikan opetuksen kanssa. Hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista koulutuspalvelujen järjestelyistä. Varhaiskasvatustasolla pohditaan myös, millaista kasvatusta ja opetusta päiväkodeissa tulisi eri perhetaustaltaan oleville lapsille tarjota. Tulisiko hankkia tietokoneita päiväkoteihinkin, on varmaan monessa päiväkodissa ajateltavana. Monissa kodeissa alle kouluikäiset lapset askartelevat tietokoneiden parissa melko itsenäisesti. Kyseisen tilanteen ei kuitenkaan saisi lisätä perheiden paineita hankkia tietokoneita. Perheissä toteutuu monella tapaa kasvatustehtävän suorittaminen. Perheen itsenäisen päätöksenteon ja lasten kasvatustehtävän suorittamista ohjannee periaate, jonka mukaan huolehditaan lapsen perustarpeista ja yhteisyyden tarpeiden tyydyttämisestä sekä kasvun turvaamisesta.

Terveisin Veikko Vilmi

KOULUTUSSUUNNITTELU HYVINVOINTITEKIJÄ

Koulutusta koskevat ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin. Koulutuksen laadun arvioimisessa voidaan tehdä vertailuja suunniteltuihin ja päätettyihin tavoitteisiin sekä aikaisempiin vertailuvuosiin. Siinä yhteydessä tarkastellaan esimerkiksi käytettävän rahoituksen määrää koulutusta järjestettäessä. Miten paljon taloudellisia resursseja käytetään muun muassa tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen, on eräs ajankohtainen koulutuksen kehittämisen alue. Koulutuksen järjestäjien kohdalla on arvioitava, miten taloudelliset seikat ovat rajoittamassa niiden toimintojen laadullisia ja määrällisiä tavoitteita. Hyvinvointivaikutuksia voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Esimerkiksi kunnat ovat kooltaan ja asukasmäärältään hyvin erilaisia, joten taustatekijöiden selvittäminen on tarpeen. Vastuullisten tahojen on mahdollista toimia yhdessä vaikuttamassa koulutusratkaisuihin. Silloin he kiinnittänevät huomiota muun muassa tieto- ja viestintätekniikan ajan tasalla pysymiseen ja kehittämiseen, jolla toiminnalla on merkitystä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Minkä arvojen avulla keskeisten tahojen on tarkoitus kehittää yhteiskuntaa? Vastauksen saamisella on merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Tehtyjen selvitysten mukaan tarvitaan tietoa, mitä arvoja suunnittelu ja päätöksenteko todella edustavat.

Terveisin Veikko Vilmi

OPETTAMINEN KOULUTUSKYSYMYS

Koulutuksen järjestymistä on pohdittu monella tapaa. Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi, miten opetussuunnitelman mukainen yhteisen koulun periaate toteutuu. Tavoitteen saavuttamista auttaa, jos opetusalueella toimii riittävästi tarvittavan koulutuksen saaneita opettajia. Opetusta arvioitaessa voidaan tähdentää, että opettajilla on valmiudet yleisopetuksen tehtäviä varten ja taito ohjata myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Opettajankoulutuksessa opetus- ja kasvatustarjonta sisältää edelliseen liittyen muun muassa käytännön valmiuksien saamista koulutyötä varten. Millaista koulutusta opiskelijat saavat ajankohtaisessa tieto- ja viestintätekniikassa? Kenttätyössä ammattitaito näkyy siinä, miten opettaja osaa soveltaa erilaisia kasvatus- ja opetustapahtuman toimintoja. Opetusratkaisuja tehdessään hänen on tunnettava kokonaistavoitteet, etäistavoitteet, välitavoitteet ja lähitavoitteet. Kasvatus- ja opetustapahtumaa arvioitaessa joudutaan pohtimaan kasvatusärsykkeitä ja kasvatusreaktioita, oppilaan kohdalla yksilöllisiä ominaisuuksia ja vuorovaikutustekijöitä. Tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii tietoja myös koulun ulkopuolelta, esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyön avulla saatuna. Opetuksen ja kasvatuksen tarkoituksena on saada aikaan myönteinen oppimisprosessi.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPIMISTAVOITTEET KOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTA

Oppimistavoitteita arvioitaessa opettajuuden käsite on merkittävä. Arviointia voidaan silloin kohdistaa esimerkiksi siihen, miten opettajat toteuttavat parhaiten rooliinsa kuuluvia tekijöitä mahdollisimman hyvin. Suotuisassa oppimisympäristössä hyväksi havaitut perinteiset oppimismenetelmät ovat läheisessä kosketuksessa uudempien tieto- ja viestintäteknillisten sovellusten kanssa. Opettajuus muodostuu niistä hyvinvointitekijöistä, jotka kuvaavat muun muassa oppimisen ja kasvun ohjaamista ja arvovaikuttamista. Asiantuntijuutta tarvitaan erityisesti tieto- ja viestintätekniikan koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Näiden koulutustavoitteiden saavuttamiseksi on pyrittävä saamaan lisäkoulutusta. Esimerkiksi tarvittavassa ammatillisessa jatkokoulutuksessa opettajien oppimistavoitteet ovat moninaisia, kun pohditaan tarkemmin, mitä tietämystä uusimmat julkisuudessa esitetyt tieto- ja viestintätekniikat vaativat. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota siihen, miten oppimisympäristö vaikuttaa oppimisen kehittymiseen. Koulun tasolla käytössä olevat vaihtelevat opetusmenetelmät tukevat oppimisprosessia, jota opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetussuunnitelmien johdattelemina. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä lisäävässä koulutuksessa voidaan pohtia sitä, miten esimerkiksi oppimisaihioita käytettäisiin hyväksi vuorovaikutteisessa oppimisprosessissa. Koulutuksessa joudutaan tarkastelemaan myös valmistuneiden oppimisaihioiden esittämistapaa ja tallentamista.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPIMISPROSESSIN RAKENTUMINEN

Tieto-ja viestintätekniikan kurssi on päätöksessään. Kurssilla kiinnitettiin huomiota muun muassa oppimisaihioiden pedagogiikkaan, jota tarvitaan oppimisprosessin suunnittelussa. Kurssin keskeinen sisältö eli pedagoginen puoli tuli esiin koulutuksen eri vaiheissa, ensimmäisestä lähikoulutuksesta lähtien. Pedagogista tavoitetta ei varmaan aina kyllin hyvin oteta huomioon. Kurssin aikana käydyt opetuskeskustelut ja etätehtävät tukivat oppimisprosessia. Kurssilla esitettiin verkkoympäristön työvälineitä, joita voidaan käyttää projektityön tekemisessä ja koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Projektityön tekemistä auttoi ohjanta, varsinkin kurssin loppuvaiheessa, jolloin sen merkitys korostui. TVT-projektityöni käsittelee oppilaanohjausta, johon koulun tasolla joudutaan paneutumaan oppilaanohjauksen koulutustavoitteisiin pyrittäessä. Kyseinen ohjantatehtävä on haasteellinen ohjattavien suuren määrän vuoksi. Oppilaanohjauksessa kiinnitetään huomiota terveydellisiin tekijöihin, joita ei voida sivuuttaa ammatinvalinnan ratkaisuja tehtäessä. Ammatinvalintakysymyksiä pohdittaessa käytetään hyväksi mahdollisia tutkimustuloksia. Kurssin opetustapahtumat veivät eteenpäin suunnittelemaani TVT-työtä. Yleinen havaintoni oli myös se, että kurssilaiset olivat kiinnostuneita oppilaanohjaukseen liittyvistä asioista, jotka ovat heitäkin pedagogeina ymmärrettävästi askarruttaneet. Opetuskeskustelut olivat vuorovaikutustilanteita. Niissä kurssilaiset olivat toistensa kouluttajia. Aikuiskoulutuksessa näin tapahtuukin. Kurssilaiset olivat kiinnostuneita myös toistensa oppimisprosessin suunnittelusta ja oppimisaihioiden tuottamisesta verkkoon.

Terveisin Veikko Vilmi

OPPILAANOHJAUS HAASTEELLINEN TAPAHTUMA

Koulutusta tarkasteltaessa pohditaan koulutuksen merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Jos väestöllä on mahdollisuus ottaa kantaa saamiensa koulutuspalvelujen määrään ja laatuun, arvioinnit kuvaavat kansalaiskeskeistä osallistuvan suunnittelun näkökulmaa yhteiskuntapolitiikan toteuttamiseksi. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut tyydyttävät yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen koulutustarpeita. Tavoitteena ovat oikeudenmukaiset ja syrjäytymistä estävät koulutuspolitiikkaan perustuvat hallinnolliset ratkaisut. Koulutuspolitiikan arviointikriteerit kiinnittävät huomiota koulutuksen muuttuviin tarpeisiin yhteiskunnassa. Esimerkiksi elinkeinoelämän muutos, joka koskettaa alkutuotantoa, jalostuselinkeinoja ja palveluelinkeinoja, luo haasteita koulutuksen järjestämiselle ja ammatinvalinnan kysymysten ratkaisemiselle. Olen perehtynyt kyseiseen aihepiiriin tarkastellessani muun muassa toisen asteen koulutusta. Koulun tasolla oppilaanohjauksesta vastuussa olevien on tiedostettava monia ohjantarooliin kuuluvia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ohjattavien oppilaiden sosiaalisen kasvuympäristön kanssa. Kasvatus- ja opetustapahtumassa arvioidaan mahdollisimman hyvin käytännössä tarjottavien koulutuspalvelujen hyvinvointivaikutuksia ja seurannaisvaikutuksia. Tavoitteena on kasvatusta ja opetusta tarvitsevan sosiaalistaminen koulutusyhteiskuntaan. Sosiaalistamisen käsitettä voidaan tarkastella myös oppisopimuskoulutuksen kohdalla. Viimeaikaiset saadut tutkimustulokset aiheuttavat jossain määrin huolta suunnittelulle ja päätöksenteolle, sillä aikuisväestön koulutukseen osallistuminen on hieman heikentynyt, vaikka kouluttautumiskehityksen toivottaisiin olevan toisenlainen koulutustarpeiden tyydyttämisen kannalta.

Terveisin Veikko Vilmi