Ajankohtaan liittyvät pohdinnat sopivat hyvin työn päivään. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään perinteisesti. Historiasta on yhteyksiä nykyaikaan, muun muassa vappukokkojen polttamiset. Muistamme myös pääsiäisenaikaiset pääsiäiskokotkin.
Monet antiikin aikaan kuuluvat tapahtumat kiinnostavat. Vuoden alussa oli esimerkiksi tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, joka pystyy näkemään menneitä ja tulevia asioita. Sään ennustaminen on ollut aina tärkeä.
Suomalaisen työn päivänä kokoonnutaan mielellään muun muassa toreille. Siellä kuunnellaan poliittista sanomaa, jossa esitellään työsaavutuksia ja miten maata luotsataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Erilaista toimintaa on mietitty pienten maiden kannalta.
Yhteiskunnan kehittäminen on yhteydessä arvolähtökohtiin ja toimintakulttuuriin, jolloin velkaantumiseen, työllisyyteen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta pohditaan perustuslain reunaehtojen puitteissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavina esimerkiksi vapun aikaan kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset myös askarruttavat.
Eduskunnan vappua lähellä olleet kyselytunnit ovat kiinnostaneet. Perusteltua on kysyä, miten kysymykset ja vastaukset ovat kohdanneet toisensa.
Työmotivaatiota ja -moraalia pyritään pitämään yllä ja voidaan tehostaa hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
Kasvojen ilmeestä saattaa joskus näkyä, että sanojalla oli jotain huumorisävytteistä asiaakin kerrottavana. Se huomattiin sunnuntaina 22.4.2018 Kuopion Inkilänmäen korkeudella, kun oli perinteinen Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuus:
Olen menettämässä työn jäljen. Lumi, joka on teettänyt kovasti töitä tänä talvena, sulaa. Lumikolalla tehdyt lumipenkat ovat melkein hävinneet.
Mitähän tuohon vielä lisäisi jatkoksi? Niin, seuraava asia juolahti mieleen, kun kiiruhdin aiemmin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään laulutilaisuuteen:
Työmotivaatio on korkealla. Haluamme tietää, miten korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen siellä huoneremonttia. Työmotivaatio on aika korkealla. Meillä on puolestaan instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Voitteko kertoa, miten korkealla? Soitamme toisella tasolla.
Vastauksia ja sisältöä pohditaan ja arvioidaan. Kiinnostavuus on yhteydessä lukemisen ja kommentointien määrään. Kritiikin ohessa mielessä on varmaan lisää huumoriajatuksia, jotka täydentävät kirjoitusta ja sopivat hyvin vappuun.
Hyvää suomalaisen työn päivää.
Vapputerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
lauantai 28. huhtikuuta 2018
maanantai 23. huhtikuuta 2018
Veteraanipäivä
Ulkopolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa. Tapahtumissa on edetty ohjelman mukaan. Muun muassa "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on kuultu ja laulettu. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.
Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina
oikeina.
Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa.
Julkisuudessa on mainittu erilaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti käytännössä, kun laajojen kokonaisuuksien eri puolet huomioidaan tarkasti?
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Onko tehtävä ollut liian haastava omille taidoille?
Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksistä. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.
Vuoden 2018 terveisin.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina
oikeina.
Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa.
Julkisuudessa on mainittu erilaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti käytännössä, kun laajojen kokonaisuuksien eri puolet huomioidaan tarkasti?
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Onko tehtävä ollut liian haastava omille taidoille?
Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksistä. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.
Vuoden 2018 terveisin.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
tiistai 10. huhtikuuta 2018
Mikael Agricolan merkitystä arvostetaan
Yhteiskunnassa vaikuttaneista henkilöistä Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tutkittu. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Hän on tuottanut muutakin kirjallisuutta, joka tyydyttää ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan silloin, kun pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia. Häntä pidetään suomen kirjakielen isänä.
Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, jotka ovat tärkeitä viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin muun muassa hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että saattaa esiintyä huomattavia tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan toiminnan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueellakin. Hän oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa kysytään, onko jotain tärkeää jäänyt hänestä selvittämättä yhteiskunnan historiatiedon kannalta.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, jotka ovat tärkeitä viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin muun muassa hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että saattaa esiintyä huomattavia tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan toiminnan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueellakin. Hän oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa kysytään, onko jotain tärkeää jäänyt hänestä selvittämättä yhteiskunnan historiatiedon kannalta.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)