Pääsiäistä on valmisteltu eri tavoin. Symboliikkaa on myös pohdiskeltu: "Mistä liturgiset värit on saatu ja mitä ne merkitsevät kirkollisessa perinteessä?" Pääsiäistä koskevat tapahtumat muistuvat herkästi mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Niitä on luettavissa esimerkiksi sanomalehdissä olevista omaisten ilmoitteluista. Hiljainen viikko on tullut heille lähelle. Omaiset tarvitsevat kyseisissä asioissa tukea, jota yhteiskunnan ja yhteisöjen on mietittävä.
Auttamista voidaan pohtia myös seuraavan sanomisen johdattamana: "Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia." Tässä kysytäänkin: "Miten tekstin sisältö hahmottaa kunkin ajatuksia hiljaisella viikolla ja kiireidenkin keskellä?"
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, muun muassa: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa.
Musiikin sävelkulut johdattelevat kuulijat mahdollisesti sellaiselle tunnetasolle, jota tarvitaan helpottamaan kiireistä ja elämänrytmistä toimintaa. Vaikeiden kysymysten äärellä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Hänen Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Useat ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, jota on esitetty eri paikoissa. Tiedetään myös pohtimisen kannalta, että Kuopion tuomiokirkon alttaritaulussa on teksti: "Ave Crux Spes Unica."
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi teoksensa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion on saattanut tehdä nähtyjen esitysten perusteella.
Usein puhutaan Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan ja kuunnellaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Tutkimusten mukaan on havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita.
Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on eräänlainen avaus. Teksti saanee miettimään pääsiäisen tarkempaa sisältöä, jota on nähty ja kuultu esimerkiksi kirkkojen toiminnoissa. Asioiden sisäistäminen ja niiden laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
perjantai 30. maaliskuuta 2018
keskiviikko 28. maaliskuuta 2018
Hiljaista viikkoa vietetään
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Palmusunnuntaina alkoi hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta.
Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista "Pisan testeistä". Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.
Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.
Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljainen viikko on tullut tutuksi, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He ovat kysyneet reippaasti, toimintaa harjoitelleina: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen on tapahtunut virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen aikana on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Martti Luther lausui aikoinaan tunnettuja "teesejään", joita oli tarpeellista ottaa huomioon silloisessa yhteiskunnassa. Ajankohtaan liittyen voidaan hiljentyä miettimään pääsiäisen sanomaa ja sitäkin, miten päätöksenteko on onnistunut tehtävässään, jota perustuslaki ohjeistaa ja valvoo.
Perusteltua on kysyä, miten maamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja miten hoidetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Keskustelua ovat sävyttäneet elokuvatkin. Niiden tekemistä on pohdittu ja palkittu Jussi-gaalassa. "Tuntematon sotilas" ja "Ikitie"-tuotokset ovat saaneet eri määrin julkisuudessa palstatilaa ja arvioita.
"Sananvapaus" ja "sananvastuu" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kuopion kaupungintalolla järjestettiin "Sananvapausseminaari" 19.3.2018. Toimintojen vastuullisuutta perätään. Aiheellisesti kysytään, millaista on oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa.
Hyvinvointikysymyksiä mitataan eri tavoin. Melko usein asioita tarkastellaan niitä tarkemmin analysoimatta: voidaan sanoa muun muassa, että ollaan keskimäärin tyytyväisiä hyvinvointia ja onnellisuutta kuvaavien tekijöiden suhteen. Päätöksenteko näyttäytyy toisenlaiselta, kun tuloksia arvioidaan tarkemmin eri väestötyhmien kannalta.
Asioita pohtiessa muistuu mieleen kiinnostava tähtitieteen tutkimustuloskin. Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Mitä kertovat toisaalta joulukertomukset tähtitieteen kannalta?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Palmusunnuntaina alkoi hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta.
Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista "Pisan testeistä". Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.
Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.
Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljainen viikko on tullut tutuksi, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He ovat kysyneet reippaasti, toimintaa harjoitelleina: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen on tapahtunut virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen aikana on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Martti Luther lausui aikoinaan tunnettuja "teesejään", joita oli tarpeellista ottaa huomioon silloisessa yhteiskunnassa. Ajankohtaan liittyen voidaan hiljentyä miettimään pääsiäisen sanomaa ja sitäkin, miten päätöksenteko on onnistunut tehtävässään, jota perustuslaki ohjeistaa ja valvoo.
Perusteltua on kysyä, miten maamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja miten hoidetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Keskustelua ovat sävyttäneet elokuvatkin. Niiden tekemistä on pohdittu ja palkittu Jussi-gaalassa. "Tuntematon sotilas" ja "Ikitie"-tuotokset ovat saaneet eri määrin julkisuudessa palstatilaa ja arvioita.
"Sananvapaus" ja "sananvastuu" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kuopion kaupungintalolla järjestettiin "Sananvapausseminaari" 19.3.2018. Toimintojen vastuullisuutta perätään. Aiheellisesti kysytään, millaista on oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa.
Hyvinvointikysymyksiä mitataan eri tavoin. Melko usein asioita tarkastellaan niitä tarkemmin analysoimatta: voidaan sanoa muun muassa, että ollaan keskimäärin tyytyväisiä hyvinvointia ja onnellisuutta kuvaavien tekijöiden suhteen. Päätöksenteko näyttäytyy toisenlaiselta, kun tuloksia arvioidaan tarkemmin eri väestötyhmien kannalta.
Asioita pohtiessa muistuu mieleen kiinnostava tähtitieteen tutkimustuloskin. Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Mitä kertovat toisaalta joulukertomukset tähtitieteen kannalta?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
lauantai 24. maaliskuuta 2018
Pääsiäinen puhuttelee
Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Viikon keskustelua sävyttänee osin elokuvatkin, joiden tekemistä on palkittu Jussi-gaalassa. Tässä viitataan "Tuntematon sotilas" ja "Ikitie"-tuotoksiin ja niitä koskeviin arviointeihin.
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäistä pohtiessa muistuu mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Tähtitieteen löydökset kiinnostavat. Mitä kertovat joulukertomukset ja niiden yhteys tähtitieteeseen?
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista "Pisan testeistä". Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.
Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.
Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on puolestaan miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tullee tutuksi, kun virpojat soittavat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät ehkä reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtuu virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Martti Lutherkin lausui aikoinaan tunnettuja "teesejään", jotka olivat hänen mielestään tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa.
Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa. Kuopion kaupungintalolla pidettiin "Sananvapausseminaari" 19.3.2018. Tärkeät sanat olivat "sananvapaus" ja "sananvastuu". Ymmärtävät ja rakentavat mielipiteet ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovat todellisuudessa "kotouttamista" koskevien kysymysten ja muidenkin vaiheessa olevien asioiden oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Pääsiäistä pohtiessa muistuu mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Tähtitieteen löydökset kiinnostavat. Mitä kertovat joulukertomukset ja niiden yhteys tähtitieteeseen?
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista "Pisan testeistä". Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.
Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.
Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on puolestaan miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljaisen viikon läheisyys tullee tutuksi, kun virpojat soittavat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He kysyivät ehkä reippaasti, toimintaa selvästi harjoitelleina: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen tapahtuu virpominen: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."
Pääsiäisen rauhallisena aikanakin on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Martti Lutherkin lausui aikoinaan tunnettuja "teesejään", jotka olivat hänen mielestään tarpeellisia huomioida silloisessa yhteiskunnassa.
Vastuullisuuden periaate on sisäistettävä päätöksenteossa. Kuopion kaupungintalolla pidettiin "Sananvapausseminaari" 19.3.2018. Tärkeät sanat olivat "sananvapaus" ja "sananvastuu". Ymmärtävät ja rakentavat mielipiteet ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Millaisia ovat todellisuudessa "kotouttamista" koskevien kysymysten ja muidenkin vaiheessa olevien asioiden oikeudenmukaiset ratkaisut?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
maanantai 19. maaliskuuta 2018
Sananvapausseminaari Kuopion kaupungintalolla
Minna Canthin päivänä 19.3.2018 klo 12.00 - 16.00 järjestettiin Kuopion kaupungintalolla "Sananvapausseminaari", jonka yhteydessä pohdittiin sananvapautta ja sananvastuuta. Aihetta on kysyä, miten hyvin päättäjät tuntevat kyseisten sanojen sisällön kohdallaan ja millä tavoin jääviys- ja itseohjautuvuussanat toimivat käytännössä. Heitelläänkö helposti vuorovaikutustilanteissa populistileimoja?
Minna Canth on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hänen tuotoksensa kiinnostavat. Minna Canthin päivänä 2017 oli Kuopiossa arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksessa. Ajankohtaan liittyen presidenttiparin vierailu havaittiin tuolloin Kuopion torilla. Ihmiset halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion. Tiedämme lisäksi sen, mikä oli lopputulos vuoden 2018 presidentinvaaleissa.
Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli tavatessa myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "historiateos on löydetty" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita analysoidaan. Kysymysten ja vastausten on kohdattava esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla ja seminaareissa. Tavoitteiden toteutuminen on henkilöiden vastuulla. Onnistunut toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä harkitut kannanotot kertovat siitä, miten menetellään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota puheessaan kiusaamiskysymyksiin ja tietenkin ulkopolitiikan asioihin. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "vältetään karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä 19.3.2018 muistellaan taas Minna Canthin merkitystä maamme kulttuurihistoriassa.
Talvisodan päättymisen muistopäivä oli 13.3.2018. Talvisota tunnetaan muun muassa vaikeista talviolosuhteista, mikä on vaatinut voimanponnistuksia. Tärkeä on muistella Suomen 100-vuotistaivalta, jota juhlittiin 6.12.2017. Valtakunnallinen sotilasparaati oli Kuopiossa 6.12.2017, edellinen oli 6.12.2010. Paraateihin olen osallistunut MPK-osastossa.
Historian tiedon kannalta muistelemme myös Viron 100-vuotistaivalta, jonka juhlapäivä oli 24.2.2018.
Hyvää Minna Canthin päivää.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Minna Canth on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hänen tuotoksensa kiinnostavat. Minna Canthin päivänä 2017 oli Kuopiossa arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksessa. Ajankohtaan liittyen presidenttiparin vierailu havaittiin tuolloin Kuopion torilla. Ihmiset halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion. Tiedämme lisäksi sen, mikä oli lopputulos vuoden 2018 presidentinvaaleissa.
Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli tavatessa myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "historiateos on löydetty" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita analysoidaan. Kysymysten ja vastausten on kohdattava esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla ja seminaareissa. Tavoitteiden toteutuminen on henkilöiden vastuulla. Onnistunut toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä harkitut kannanotot kertovat siitä, miten menetellään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota puheessaan kiusaamiskysymyksiin ja tietenkin ulkopolitiikan asioihin. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "vältetään karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä 19.3.2018 muistellaan taas Minna Canthin merkitystä maamme kulttuurihistoriassa.
Talvisodan päättymisen muistopäivä oli 13.3.2018. Talvisota tunnetaan muun muassa vaikeista talviolosuhteista, mikä on vaatinut voimanponnistuksia. Tärkeä on muistella Suomen 100-vuotistaivalta, jota juhlittiin 6.12.2017. Valtakunnallinen sotilasparaati oli Kuopiossa 6.12.2017, edellinen oli 6.12.2010. Paraateihin olen osallistunut MPK-osastossa.
Historian tiedon kannalta muistelemme myös Viron 100-vuotistaivalta, jonka juhlapäivä oli 24.2.2018.
Hyvää Minna Canthin päivää.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
maanantai 12. maaliskuuta 2018
Minna Canthin päivä lähestyy - Kulttuurin sisältöä pohditaan
Minna Canth on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hänen tuotoksensa kiinnostavat. Minna Canthin päivänä 2017 oli Kuopiossa arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksessa. Ajankohtaan liittyen presidenttiparin vierailu havaittiin Kuopion torilla. Ihmiset halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä". Tiedämme nyt myös sen, mikä oli lopputulos vuoden 2018 presidentinvaaleissa.
Minna Canthin päivänä 19.3.2018 klo 12.00 - 16.00 järjestetään Kuopion kaupungintalolla "Sananvapausseminaari", jonka teemana on "sananvapaus" ja "sananvastuu". Tässä kysytään perustellusti, miten läheisenä päättäjät tuntevat sanojen sisällön kohdallaan. Ovatko "sanat vain sanoja", jotka voidaan helposti sivuuttaa päätöksenteossa. Onko "jääviyskäsite" voimassa vain teoriassa?
Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli tavatessa myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "historiateos on löydetty" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava. Kysymysten ja vastausten on kohdattava esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla. Tavoitteiden toteutuminen on henkilöiden vastuulla. Onnistunut toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä harkitut kannanotot kertovat siitä, miten menetellään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota puheessaan kiusaamiskysymyksiin ja tietenkin ulkopolitiikan asioihin. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "vältetään karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä 19.3.2018 muistellaan taas Minna Canthin merkitystä maamme kulttuurihistoriassa.
Talvisodan 30.11.1939 - 13.3.1940 päättymisen muistopäivä on 13.3.2018. Talvisota tunnetaan muun muassa vaikeista talviolosuhteista, mikä on vaatinut voimanponnistuksia. Tärkeä onkin muistella Suomen 100-vuotistaivalta, jota juhlittiin 6.12.2017. Valtakunnallinen sotilasparaati oli Kuopiossa 6.12.2017, edellinen oli 6.12.2010. Paraateihin olen osallistunut MPK-osastossa.
Historian tiedon kannalta muistelemme myös Viron 100-vuotistaivalta, jonka juhlapäivä oli 24.2.2018.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Minna Canthin päivänä 19.3.2018 klo 12.00 - 16.00 järjestetään Kuopion kaupungintalolla "Sananvapausseminaari", jonka teemana on "sananvapaus" ja "sananvastuu". Tässä kysytään perustellusti, miten läheisenä päättäjät tuntevat sanojen sisällön kohdallaan. Ovatko "sanat vain sanoja", jotka voidaan helposti sivuuttaa päätöksenteossa. Onko "jääviyskäsite" voimassa vain teoriassa?
Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli tavatessa myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Juhlavuosina toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "historiateos on löydetty" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava. Kysymysten ja vastausten on kohdattava esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla. Tavoitteiden toteutuminen on henkilöiden vastuulla. Onnistunut toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä harkitut kannanotot kertovat siitä, miten menetellään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota puheessaan kiusaamiskysymyksiin ja tietenkin ulkopolitiikan asioihin. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "vältetään karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä 19.3.2018 muistellaan taas Minna Canthin merkitystä maamme kulttuurihistoriassa.
Talvisodan 30.11.1939 - 13.3.1940 päättymisen muistopäivä on 13.3.2018. Talvisota tunnetaan muun muassa vaikeista talviolosuhteista, mikä on vaatinut voimanponnistuksia. Tärkeä onkin muistella Suomen 100-vuotistaivalta, jota juhlittiin 6.12.2017. Valtakunnallinen sotilasparaati oli Kuopiossa 6.12.2017, edellinen oli 6.12.2010. Paraateihin olen osallistunut MPK-osastossa.
Historian tiedon kannalta muistelemme myös Viron 100-vuotistaivalta, jonka juhlapäivä oli 24.2.2018.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)