Talvivaara ja kestävä kehitys

Toiminnalla on oltava kestävän kehityksen tavoitteet. Talvivaara on tässä suhteessa ongelmainen ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta. Sen on sanottu olevan ”umpikujassa” ja ”ennakkotapaus”. Julkisuudessa on esitetty myös, että ”talvivaara kaatuu pian valtion syliin”. Valtionohjauksella on haastava tehtävä: ”vaihtoehtojen perkaaminen”. Tehdyt päätökset koskevat kaivoksen jätevesien varastointia ja puhdistamista. Päätökset koskevat myös sitä, miten paljon ja mihin vesistöihin jätevesiä saa johtaa. Aikaisemmin myönnettiin altaan vesien poikkeusjuoksutuksia. Toiminta tarvitsee pääomia, joita on saatu osakeannilla. Ihmiset seuraavat tarkoin asioiden kulkua ja ympäristön tilanteen kehittymistä.

Päätöksenteko on vastuussa asioiden etenemisestä. Valvonnan on oltava kunnossa, kun toiminnalla arvioidaan olevan ympäristövaikutuksia. Julkisuudessa on todettu, että ”kiire, huono valvonta ja usean ihmisen virheet loivat yhdessä todennäköisesti surkean lopputuloksen”. Päättäjien on hankittava perusteellista tieteellistä tietoa päätöstensä tueksi. Asia on erityisen tärkeä silloin, kun otetaan käyttöön Talvivaaran kaltaisia poikkeavia tuotantomenetelmiä. Jos suunnittelun ja päätöksenteon aikataulu on liian kiireinen, asiat saattavat mennä odottamattomaan suuntaan, kuten Talvivaaran hankkeessa on käynyt.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Lähikoulut arvovalinta

Päätöksenteolla vaikutetaan hyvinvointiin. Miten turvataan esimerkiksi lähikoulut kunnan koulutusjärjestelmässä? Usein sanotaan, että lähipalveluista huolehditaan: päätökset osoittavat muuta. Lähikouluja karsitaan melko helposti. Päättäjien on mentävä itseensä ja kysyttävä: - Mitä tarkoitan lähipalveluilla? Vastuullisten tahojen on mietittävä syvällisesti käsitteiden sisältöä. Toiminnasta vastaavien on sisäistettävä asioiden seuraukset. Tehdyt ratkaisut heijastavat aina arvoja, jotka ohjaavat toimintaa. Päätöksenteossa on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen turvaamiseksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty kunnassa. Onko lähikouluja jatkuvasti tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee?

Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. Yhteiskunnassa on turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä. Tuettaessa eri tavoin lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vaikutetaan ehkäisevästi syrjäytymisvaaraan. Samalla ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja lievennetään haittoja. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii muun muassa lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisujen avulla vaikutetaan lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti. Huoltajia on tuettava tarvittaessa kasvatustehtävässä. Kuitenkin on mietittävä huolella, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Päätösten laatua arvioitaessa kysytään, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntautuu tulevaisuutta kohti.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio