keskiviikko 1. syyskuuta 2010

HYVÄLLÄ HALLINNOLLA ON HAASTEITA

Yhteiskunnan toimintaa ohjaa demokraattinen päätöksenteko. Siitä on esimerkkinä äskettäin tapahtunut ydinvoiman lisäämispäätös. Tapahtumasta on välittynyt tietoa eri tavoin viestintävälineiden avulla. Minkälaisen kuvan kansalaiset ovat saaneet, on vaatinut asianomaisten intressitahojen paneutumista asiaan. Suurisuuntainen päätös on tästä päivästä eteenpäin jatkuvasti jollain tavalla pohdittavana ja kommentoitavana.

Lainsäädännössä säädetään lakeja, jotka ovat tavoitteiltaan yksiselitteisiä, esimerkiksi myös kerjäämisen kieltämisen laki. Olisiko kyseinen kerjäyskieltolaki oikea ratkaisu? Onko kuitenkin kerjäämisessä kysymys rakenteellisesta köyhyysilmiöstä, jota Euroopan unionin alueella on esiintynyt yhä enemmän? Mitä lainsäädännössä toisaalta tarkoittaa Euroopan unionin kansalaisten vapaa liikkumisoikeus? Seikkaperäisesti on mietittävä, mistä asiassa on todella kysymys. Päätöksiä tehtäessä ihmisarvon käsitteen tulisi suunnata ajattelua. Kyseistä käsitettä ei voi sivuuttaa, jos haluaa hoitaa asioita mallikkaasti. Yksilön ja yhteisön tavoitteena on olla luotettava ja oikeudenmukainen.

Jokaisen suunnitellun lain lainvalmistelu on tehtävä kunnolla. Huolellisen lainvalmistelun avulla varmistetaan samalla kansalaisten hallintoon luottamusta. Hallinnon itseohjautuvuus on myös merkittävä keino asioiden hoitamisessa. Miten yhteneviä ovat eri väestöryhmien käsitykset päätöksenteon toimivuudesta yleensä, voidaan selvittää tutkimusten avulla. Julkisuudessa on ollut asioita, jotka ovat saaneet kritiikkiä. Muun muassa jääviyskysymyksiä on nostettu esiin.

Demokraattisen päätöksenteon on huolehdittava siitä, ettei kritiikin aiheita pääse syntymään. Siinä auttaa kouluttautuminen, jota voidaan saada esimerkiksi eri hallintokuntien yhteisseminaarien muodossa. Seminaareissa saadaan kokonaisvaltainen näkemys päätöksentekoon vaikuttavista suuremmista hallintoalueista. Yhteiskunnan päätöksenteon avulla on tarkoitus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteena on inhimillisesti arvokkaiden kokemusten ja palvelujen tuottaminen. Mitkä ovat ne konkreettiset asiat ja arvostukset, joista halutaan päättää sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Onko toiminta sen suuntaista, että ollaan estämässä muun muassa yhteiskunnan väestön jakautumista ja syrjäytymistä?


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio