Perustuslaki on toiminnan ohjenuora

Julkisuudessa on esitetty kysymyksiä, jotka liittyvät päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on meneillään. Järjestyneiden palveluiden tulee herättää turvallisuuden tunnetta. Tampereella pidetyillä "Kokonaisturvallisuusmessuilla" keskusteltiin toiminnan kilpailuttamisesta ja jääviydestä hankintoja tehtäessä. Joidenkin tahojen "vaikutusvalta" saattaa vaikuttaa päätöksiin, joihin muut vain yhtyvät. Päätöksenteon luotettavuutta arvioitaessa on tiedettävä, mitä tarkoitetaan "muodollisella" ja "asiallisella" jääviydellä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä perustuslain "henki" on sellainen, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut oikeudenmukaisesti. Päätöksenteossa pohditaan, mitkä ovat menettelyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan, kuten muistamme, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan päätöksentekoon. Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita.

Päätöksenteossa on ymmärrettävä, että yhteiskunta on moniulotteinen organisaatio. Terveysasioissa on hahmotettava sairastumisen käsite, jota on käsitelty niukanlaisesti päätöksenteossa. Sairastuminen on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt erityisesti pakolaisten kotouttamista, joka on haastava tehtävä yhteiskunnalle. Kotouttamisen laadukkuutta seurataan, miten yhteiskuntaan integroituminen tapahtuu ja miten vastaanottokeskukset toimivat. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä, joiden "satoa" nyt korjataan.

Päätöksenteossa on pohdittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mitä merkitsevät ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ja oikeutus, vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus vuosityöaikaa lyhentämättä ja koulutusleikkaukset.

Hyvää johtajuutta ja neuvottelualttiutta tarvitaan, että saavutetaan tuloksia. Yhteiskunnan eriarvoistumisen ja vastakkainasettelun kehittymistä vältetään arvopohjaisilla ratkaisuilla. Perustuslaki on toiminnan ohjenuora, kuten kirjoituksen otsikossa todetaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätösten laatua arvioidaan

Päätöksenteossa kohdataan haastavia asioita, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi järjestettävä perustuslain mukaisesti. Erilaisia organisaatiomalleja on kaavailtu ja mietitty, miten hyvin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevat otetaan huomioon työelämässä ja työelämän ulkopuolella. Päätöksenteossa on pohdittava palvelujen tarvitsevien rooleja, mitä odotuksia niihin oikeudenmukaisesti voisi sisältyä.

Terveysasioiden kohdalla on hahmotettava terveyssosiologinen käsite, "sairaan rooli", jota ei ole tarkasteltu riittävästi päätöksenteossa. Sairastumista on arvioitava arvojen ja teorian kannalta: sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.

Sairastuneen kohdalla on mietittävä perustuslain säädösten valossa palkattoman karenssipäivän oikeutusta. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan päätöksentekoon.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt erityisesti pakolaisten kotouttamista. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä, joiden tuloksia nyt yritetään hallita.

Päätöksenteon on oltava oppimisherkkä. Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Kiireellisyys on huonoa käytäntöä hyvän lopputuloksen kannalta.

Päätöksenteossa on pohdittava kysymyksiä huolella, mitä merkitsevät vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset. Vastakkainasettelun syntymistä voidaan välttää harkituilla menettelytavoilla. Johtajuus ja neuvotteleminen ovat keinoja tulosten saavuttamiseksi.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätöksenteko ja oppimisherkkyys

Yhteiskunnassa voi toimia niin sanottu oppiva päätöksenteko, jossa hyödynnetään eri tahoilta saatua tietoa. Silloin ovat parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Oppivassa päätöksenteossa hahmotetaan, mitä tarkoittavat ihmisten hyvinvoinnin kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset.

Oppiva päätöksenteko on oikeudenmukaista, rakentavaa ja vastakkainasettelua välttelevää. Toiminnassa arvioidaan mielenilmauksia tehtyjen päätösten valossa. Oppivassa päätöksenteossa arvioidaan asioiden syitä ja seurauksia. Tämä moninaisuus merkitsee sitä, että kiireessä monet tärkeät tekijät saattavat jäädä huomaamatta. Päätöksiä joudutaan myöhemmin parantelemaan ja kysytään, mitä tulikaan kiireessä tehdyksi. Kokemustieto ja johtajuus auttavat asioiden valmistelussa ja päätöksiä tehtäessä.

Oppivassa päätöksenteossa neuvotteleminen on keskeinen keino, että saadaan aikaan tavoiteltavia ratkaisuja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiset vertaavat perustellusti keväällä pidetyn äänestyksen tarkoitusta ja syksyn mielenilmauksia keskenään. Tulivatko äskettäin tapahtuneet mielenilmaukset keskeisille toimijoille yllätyksenä?

Terveysasioissa oppiva päätöksenteko on sisäistänyt arvoihin yhteydessä olevat "oikeat" ratkaisut. Kysytäänkin, miten ihmisten toimeentulo järjestyy, kun sairastutaan. On pohdittava huolella palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yhteiskunnassa toimivat. Perustuslakivaliokunta seuraa tarkkaan perustuslain velvoittamana asioiden kulkua.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt myös erittäin haastavaa pakolaisten kotouttamista. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä, joita on arvioitava "tiheällä seulalla".


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Mielenilmauksia seurataan

Yhteiskunnassa tehdään päätöksiä. Päätöksenteko vaatii taitoa. Kiire on huono tekijä, jos tavoitteena on hyvä lopputulos. Kokemustieto auttaa, kun kysymyksiä hallitaan. Mitä kertovat mielenilmaukset, kun niitä arvioidaan tehtyjen päätösten valossa? Ovatko päätökset oikeudenmukaisia toimeentulon kannalta? Asioiden kärjistyessä rakentava keskustelu vaikeutuu. Äskettäisellä eduskunnan kyselytunnilla vastakkainasettelu oli ilmeinen.

Neuvotteleminen on ainoa keino, jos halutaan tuloksia. Ennen eduskuntavaaleja tämänhetkiset mielenilmaukset eivät olleet mielessä, mutta nyt on toisin. Vaalit käytiin, ja kansanedustajat valittiin eri intressiryhmistä. Monet ihmiset miettivät nyt, oliko äänestämällä tarkoitus saada aikaan tilanne, joka vaatii mielenilmauksia. Ihmiset arvioivat johtajuutta.

Terveysasioissa on hahmotettava niin sanottu "sairaan rooli", joka on jäänyt pohdinnoissa vähälle huomiolle. Perusteltua on kysyä, miten ihmisten toimeentulo järjestyy, kun sairastutaan. On miettivä palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yhteiskunnassa yleensä täyttyvät. Perustuslakivaliokunta puuttui päätöksentekoon sote-uudistuksen kohdalla.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt myös laajenevaa pakolaisten kotouttamista. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat.

Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista asioita: sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Mitä merkitsevät toisaalta ihmisten kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset. Kohta nähdään, mitä joukkomielenilmaukset tuovat tullessaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Mielenilmauksilla vaikutetaan

Ihmiset seuraavat päätöksentekoa ja johtajuutta. He arvioivat muun muassa sote-uudistuksen käytännön hahmottelua ja sairauslomiaankin. Tärkeä käsite yhteiskunnassa on niin sanottu "sairaan rooli", joka ymmärretään yksiselitteisesti: sairasta kunnioitetaan. Perusteltua on kysyä, miten huomioidaan ihmisten toimeentulo, kun he sairastavat. Ihmiset pohtivat yhteiskunnan palveltavuutta ja palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yleensä täyttyvät.

Sote-uudistusta valmisteltaessa on tiedettävä koko maassa asuvien asukkaiden sairastavuus- ja ikärakennetekijät. On hahmotettava hyvin myös ratkaistavat pakolaiskysymykset, jotka ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä. Voidaan kysyä, miten "kansainvaellusta" muistuttava tilanne pystytään hallitsemaan.

Päätöksenteko haastavissa oloissa vaatii taitoa. Viime keväänä perustuslakivaliokunnan oli puututtava vääränlaiseen päätöksentekoon sote-uudistuksen kohdalla. Perustellusti kysytään, miksi lainvalmistelu karkasi käsistä, vaikka oli palkattuja asiantuntijoita, mutta kuunneltiinko heitä tarpeeksi. Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan huolella laajenevaa pakolaisten kotouttamista, että päätöksenteko täyttää lailliset ehdot.

Perustuslain kriteerit varmistavat sen, että toimitaan mahdollisimman huolella kansalaisten parhaaksi. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksenteossa ratkaistaessa yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä, joita esimerkiksi kasvavat pakolaisvirrat aiheuttavat. Aiheellista on kysyä, miten paljon pakolaiskeskuksia joudutaan perustamaan.

Kotouttamisasioissa seurataan, miten hyvin yhteiskuntaan integroituminen toteutuu. Pohditaan myös sitä, minkä päätöksenteon mallin mukaan toimitaan. Viime aikoina on puhuttu päätöksenteon toiminnan kannalta kuntayhtymämallista, maakuntamallista tai jostakin muusta suunnitellusta mallista. Perusteltua on tutkia, miten hyvin kyseiset mallit toimisivat, kun kasvavat pakolaisvirrat otetaan huomioon.

Kokemuksellinen tieto auttaa, kun suuria kysymyksiä lähestytään. "Valistuneella päätöksenteolla" on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevia asioita. Mitä merkitsevät toisaalta hyvinvoinnin kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset, jos niitä tehdään? Kohta nähdään, miten lähestyvät mielenosoitukset, joissa nostetaan esille "sopimisen" merkitys, vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin ja vastakkainasetteluun.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Sote-uudistusta yritetään taas

Ihmiset seuraavat, miten sote-uudistusta suunnitellaan. He miettivät, miten hyvin sote-uudistus tulee kohtaamaan heidät. Täyttyvätkö heidän tarvitsemansa palveltavuuskriteerit? Kunnat pohtivat myös päätöstensä palveltavuutta, jonka on oltava kunnossa. Kun sote-uudistusta valmistellaan, on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Perätään lisäksi vastauksia kustannusten maksujärjestelmistä.

Sote-uudistus vaatii monipuolista harkintaa. Viime keväänä saatiin kokemuksia, mitä kiire merkitsee. Perustuslain tärkeä askelmerkki unohtui, jolloin perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan päätöksentekoon. Voidaan kysyä, miksi sote-uudistuksen lainvalmistelu karkasi käsistä, vaikka oli käytettävissä palkattuja asiantuntijoita.

Perustuslakivaliokunta kiinnittänee nytkin huomiota sote-uudistuksessa siihen, että lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sote-uudistuksen toteutus on haaste, joka sisältää monia ratkaistavia kysymyksiä. Sote-asioiden etenemistä seurataan tänä syksynä tarkkaan, kuten viime keväänäkin tehtiin. Pohditaan myös sitä, onko päätöksenteon lopputulos kuntayhtymämalli, maakuntamalli tai jotakin muuta. Mietitään myös sote-uudistuksen aukotonta rahoittamista, joka näyttää olevan julkisuudesta saatujen tietojen mukaan olevan vielä niin sanotussa "vaiheessa".

Kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnin kehittymisestä. Perustuslain kriteerien on tarkoitus varmistaa päätöksenteon taustalla, että toimitaan kansalaisten parhaaksi. Kuntia on kuultava tarkkaan sote-uudistusta tehtäessä. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Aiheellista on kysyä, miksi sote-uudistuksen ajatellut järjestelyt ovat hitaanlaisia.

Kokemuksellinen tieto auttaa, kun suuria kysymyksiä lähestytään. Niin sanotulla "valistuneella päätöksenteolla" on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevia asioita. Koulutuksen kohdalla lähikoulun käsite on pidettävä kirkkaana mielessä. Mitä merkitsevät toisaalta hyvinvoinnin kehittämisen kannalta koulutusleikkaukset, jos niitä ajatellaan tehtävän.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio