maanantai 24. marraskuuta 2008

MIELENKIINTOISIA ASIOITA VOI SATTUA SAMALLE PÄIVÄLLE

Jokin aika sitten sain miellyttävän kutsun 24.11.2008 pidettävään Uuden Suomen tilaisuuteen. Valitettavasti en päässyt siihen mukaan estyneenä. Varmaan puheena oleva tapahtuma olisi ollut mielenkiintoinen sisältönsä vuoksi, eritoten valokuvanäyttely. Järjestettävä tilaisuus on tarkoitettu Uuden Suomen verkkosivujen kirjoittajille. Kokoontuminen on järjestynyt Suomen valokuvataiteen museolla, jonka tiloissa ajatusten vaihto on saanut aktiivisuuden lisääntymään. On voitu mahdollisesti ihmetellä muun muassa Uuden Suomen erittäin runsasta valokuvien negatiivien määrää. On hyvä, että ne ovat säilyneet esimerkiksi historian tutkimusta varten. Historiallista perinteen siirtämistä edustavat myös yliopistoissa tapahtuvat promootiotilaisuudet. Parhaillaan mietin sitä, milloin lopulta ilmoittaudun Jyväskylän yliopistossa ensi keväänä 2009 pidettävään promootiotilaisuuteen. Yliopistolta on tullut jo kutsu ja menettelyohjeet. Muun muassa matrikkelia varten on koottava ja lähetettävä henkilökohtaista tietoa itsestä. Valmistelut ovat edenneet kohdallani siten, että minusta on otettu mitta tohtorinhattua varten. Tohtorinmiekasta olen tehnyt myös tilauksen. Vuonna 1996 olin Kuopion yliopiston tohtoripromootiossa mukana, joten mielenkiintoista on uusia toisen tieteenalan tohtoripromootio ensi vuonna 2009. Kuopion yliopistossa on käytössä tohtorinviitta tohtorinmiekan tilalla.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

PÄÄTÖKSENTEOSSA KUULTAVA KANSALAISIA

Julkisuudessa on keskusteltu melko usein hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä on pohdittu muun muassa sitä, mitkä palvelut julkinen sektori tuottaisi ja mitä olisi tarkoituksenmukaista siirtää yksityiselle taholle. Keskusteluissa on tähdennetty myös peruspalvelujen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille. Yhteiskunnan tärkeä tehtävä onkin niiden turvaaminen jokaiselle kansalaiselle hänen asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Palvelujen alueelliseen saatavuuteen voidaan vaikuttaa kuntien valtionosuuksien avulla. Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisut ovat arvoihin liittyviä päätöksiä, jotka ovat yhteydessä siihen, miten läheiseksi kansalaiset tuntevat kohdalleen sattuvan päätöksenteon. Suunnittelussa ja päätöksenteossa onnistutaan parhaiten, jos ollaan vuorovaikutuksessa palveluja tarvitsevien kanssa. Arvovalintojen tekeminen on mahdollista vain perusteellisen pohdinnan tuloksena. Erilaiset työryhmät voivat ehdottaa tuotettavien palvelujen arvojärjestystä, esimerkiksi sitä, miten kunnat ja valtio järjestävät palveluja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko tarvitsee kansalaisläheistä tutkimustietoa, joka auttaa suuntaamaan ajattelua oikeaan suuntaan sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Käsityksenä voi vahvistua muun muassa se, että julkisten ja yksityisten palvelujen rinnalla on yhteiskunnan tukea tarvitsevaa vapaaehtoistyötä ja kansalaisten yhteisvastuuseen perustuvaa toimintaa. Yrittäjyyttä on myös mahdollista kannustaa, sillä se edistää työllisyystilanteen kehittymistä myönteiseen suuntaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että EU-maissa kouluttautuminen on yleensä yritystoimintaa tukevaa ammatillista osaamista, jota talouselämän toiminta edellyttää. Täällä Suomessa työnantajat ovat olleet huolissaan, että heidän on ollut joskus vaikea saada sopivaa työvoimaa. Olisiko yhteiskunnan panostettava esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ongelman vähentämiseksi? Kyseisessä oppimismenetelmässä opiskelija oppii sisäistämään työpaikalla olevien työntekijöiden arvoja, mikä on merkityksellistä oppimisen kannalta. Lisäksi tapahtuvassa sosialisaatioprosessissa ammattityöntekijöiden asenteet voivat tulla merkittäviksi vaikuttamalla mahdollisesti muun muassa kouluttautuvan henkilön yrittäjyyteen suuntautumiseen.



Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

VAALIT HEIJASTAVAT ARVOJA

Vaaleissa puolueet ovat kilpailleet siitä, minkä arvojen perusteella yhteiskuntaa kehitetään. Ovatko äänestäjät nähneet kyllin selvästi puolueiden väliset erot? Puolueet ovat laatineet puoluekokouksissaan poliittiset tavoitteet toimintaa varten. Asetetut tavoitteet hämärtyvät usein vaalien lähestyessä. Tämän ymmärtää, sillä vaaleissa pyritään saamaan kannatusta myös liikkuvilta äänestäjiltä. Mielenkiintoista oli nähdä, mitkä puolueet saivat äskettäin eniten esimerkiksi liikkuvien äänestäjien kannatusta ja miten tyytyväisiä puolueet ovat vaalitulokseen. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia myöhemmin tapahtuviin eduskuntavaaleihin. Niiden tuloksella suurimmasta puolueesta tullee hallituksen tunnustelija ja mahdollisesti tulevan hallituksen johtaja. Hän vaikuttaa perustuslain säädösten mukaisesti keskeisenä toimijana ja suunnannäyttäjänä kansalaisten hyvinvointiratkaisuihin. Vaalien kannalta on merkittävää, että äänestysaktiivisuus on mahdollisimman suuri. Passiivisuuteen vaikuttaa muun muassa tiedon puute. Tilanteen korjaamiseksi on perusteltua, että paneudutaan tarkoin ohjelmien sisältöön, kun esitellään intressiryhmien ja ehdokkaiden poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi haastattelujen ollessa tiukkoja olisi muistettava tärkeä tiedonvälitystehtävä, jonka avulla vaikutetaan äänestämiseen. Haastattelutilaisuuksissa on pohdittava hyvinvointipalveluihin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa vaikutettaessa syrjäytymiseen estävästi. Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin ja julkistalouden rahoituskysymyksiin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Tehtyjen ratkaisujen laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Saatua tietoa tarvitaan kehitettäessä yhteiskunnan palvelujärjestelmiä. Palvelujen laadun arvioimisessa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla pystytään tekemään vertailuja esimerkiksi aiempiin vertailuvuosiin.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio