Vaaleissa puolueet ovat kilpailleet siitä, minkä arvojen perusteella yhteiskuntaa kehitetään. Ovatko äänestäjät nähneet kyllin selvästi puolueiden väliset erot? Puolueet ovat laatineet puoluekokouksissaan poliittiset tavoitteet toimintaa varten. Asetetut tavoitteet hämärtyvät usein vaalien lähestyessä. Tämän ymmärtää, sillä vaaleissa pyritään saamaan kannatusta myös liikkuvilta äänestäjiltä. Mielenkiintoista oli nähdä, mitkä puolueet saivat äskettäin eniten esimerkiksi liikkuvien äänestäjien kannatusta ja miten tyytyväisiä puolueet ovat vaalitulokseen. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia myöhemmin tapahtuviin eduskuntavaaleihin. Niiden tuloksella suurimmasta puolueesta tullee hallituksen tunnustelija ja mahdollisesti tulevan hallituksen johtaja. Hän vaikuttaa perustuslain säädösten mukaisesti keskeisenä toimijana ja suunnannäyttäjänä kansalaisten hyvinvointiratkaisuihin. Vaalien kannalta on merkittävää, että äänestysaktiivisuus on mahdollisimman suuri. Passiivisuuteen vaikuttaa muun muassa tiedon puute. Tilanteen korjaamiseksi on perusteltua, että paneudutaan tarkoin ohjelmien sisältöön, kun esitellään intressiryhmien ja ehdokkaiden poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi haastattelujen ollessa tiukkoja olisi muistettava tärkeä tiedonvälitystehtävä, jonka avulla vaikutetaan äänestämiseen. Haastattelutilaisuuksissa on pohdittava hyvinvointipalveluihin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa vaikutettaessa syrjäytymiseen estävästi. Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin ja julkistalouden rahoituskysymyksiin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Tehtyjen ratkaisujen laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Saatua tietoa tarvitaan kehitettäessä yhteiskunnan palvelujärjestelmiä. Palvelujen laadun arvioimisessa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla pystytään tekemään vertailuja esimerkiksi aiempiin vertailuvuosiin.
Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti