torstai 18. marraskuuta 2021

Suomen itsenäisyyspäivä 6.12.2021 lähestyy

Asioiden kohdalla on huomattu, että hyviin, luoviin  ja kannatettaviin toimintoihin on ehditty osallistua.  Yhteiskunnan viestinnässä koronatilanne on puhuttanut yhteiskunnan tärkeässä ja luotettavassa viestinnässä. On katsottu ja seurattu valtakunnallisia paraateja paikan päällä ja televisiosta ja yritetty tunnistaa marsseihin osallistujat, joiden asusteet ovat samanlaiset. Kirjallisen toiminnan tuloksia on nostettu esille onnittelumielessä. Itsenäisyyspäivänä muistellaan sodan aikaisten säästyneiden kylien tilannetta, johon oli vaikuttamassa  tiettömät olosuhteet. Ammatin toimen ohella on tehty monia kiinnostavia asioita.          Aikaa on kulunut esimerkiksi suvun hallussa olleiden rakennusten kunnostamiseen. Kysymys ei ole työleiristä, vaikka useat niin saattavat ajatella harrastusten luonnetta arvioidessaan.                                                                                                                                                                                          Koronatilanteen helpottuessa tapaamisia on suunniteltu ja vierailuja järjestetty. Juhlapuheissa ja kirjoituksissa on nostettu esille Suomen itsenäisyyspäivän merkitys Euroopan ja maailman poliittisessa tilanteessa ja pohdittu historiallista taustaa. Kunniakasta oli osallistua 6.12.2017 Valtakunnalliseen itsenäisyysparaatiin, joka järjestettiin Kuopiossa, edellinen kerta oli ollut 6.12.2010. Järjestetyssä tapahtumassa marssin MPK-osastossa. Rissalassa oli oltava aamulla klo 7.00.  Siellä oli varusteiden saanti, harjoituksia ja ruokailu. Tulimme Kuopioon paraatia varten linja-autolla. Paraatin jälkeen oli paluu Rissalaan ja varusteiden luovutus. Kuopion Reserviupseerikerhosta on tehty historiateos: Seppälä, Jarmo @ Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929 - 2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry. Kuopio. Kirjan julkistamistilaisuus oli  Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017. Teos on luovutettu tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, kun hän ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopiossa Minna Canthin päivänä. Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija Reservin upseeri Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni Kiuruntie 11  70340 Kuopio

keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Päätöksenteon laatua arvioidaan

Yhteiskunnan hyvinvointipalveluista keskustellaan. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä on pohdittu, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa. Päätöksenteossa on mietitty, minkä osuuden toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa. Hyvinvointipalvelujen tarkastelu johdattaa ajattelun priorisoinnin ja julkistalouden kriisiytymisen kysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Terveysasioiden kohdalla mietitään tarkkaan, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa. Universaalisen hyvinvointimallin kohdalla pohditaan, miten otetaan huomioon yksilöllinen vastuu hyvinvoinnista. Asiassa mietitään vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli. Yhteiskunnassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tähdennetään vastuuta, mikä olisi kansalaisten hyväksi. Esitetyt ja harkitut mallit heijastavat toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on käytetty perustellusti hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta. Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä. Kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ollaan kiinnostuneita. Toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Järjestetyistä palveluista muodostuu kuva, joka on yhteydessä koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta. Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen tilanteesta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on mietittävä toiminnallisuuden toteutumista. Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen. Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja palveluja koskevien asioiden laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida tutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Rakenneuudistuksia tehtäessä on arvioitava mahdollisimman hyvin, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on yhteiskunnassa. Palvelujärjestelmiä kehitettäessä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Pyhäinpäivää, Ruotsalaisuuden ja Kustaa Aadolfin päivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Toiminta yhteydessä vallitseviin arvoihin

Yhteiskunnan toimintaa ja asioita arvioitaessa on hyvä kysyä, millä tavoin koronatilanne on ollut vaikuttamassa ja heijastunut hyvinvoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteiden onnistumista on arvioitava huolella. Luovia ratkaisuja, ideoita ja kouluttautumista tarvitaan johtamisessa. Kun perustuslaki huomioidaan, päätösten selittelyt jäävät vähemmälle. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, jos päätöksiä tulkitaan monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa. Tutkimustyön on saatava arvostusta. Terveydenhuollon asioissa on ratkaistava covid-19:n haasteet. Tapahtumia seuratessa on tullut esille, että on löydettävä sopiva rokote. Tässä kohdassa muistetaan menettely, joka on yhteydessä tavoitteiden arviointiin. Jos työ sujui huononlaisesti, palkkaa oli mahdollista pienentää. Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa läheisesti arvioitava toiminta. Perustellusti voidaan kysyä, miten tasapuolisesti kohdellaan eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten ratkaisut ovat ajankohtaisia ja vaativat onnistunutta sisältöä: - Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Kiinnostuneina ja huolestuneina seurataan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuista tehdään johtopäätöksiä. Yhteiskunnan asioita on mahdollista suunnata, kun koulutetaan esimerkiksi tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Nyt kysytään aiheellisesti, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä ovat vaikuttamassa covid-19:n mukaiset olot. Palvelujen kohdalla pohditaan, millaiset ovat opiskelujärjestelyt yhteiskunnassa.. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat olla tukemassa hankinnoissa. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä on ollut yhä enemmän ajankohtaista toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Menestystä yhteiskunnan päätöksenteolle. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

lauantai 21. elokuuta 2021

Jukolan ja Venlojen viesti 21. - 22.8.2021 ajankohtainen

Jukolan suunnistuksen suurtapahtuma on perinnettä. Vuonna 2014 on seurattu Vehmersalmella Kuopio - Jukolaa, vuonna 2015 Paimiossa Louna-Jukolaa ja vuonna 2016 Lappeenrannassa Lappee - Jukolaa. Napapiiri-Jukola järjestetään Rovaniemellä 21.-22.8.2021. Jukolan viesti on siirtynyt koronaviruksen vuoksi kesäkuusta elokuulle ja oli tarkoitus järjestää jo vuonna 2020. Monia kiinnostaa vuoden 2017 tapahtumatkin. Perusteltua on ollut kysyä, millä tavoin Suomen juhlavuosi on heijastunut vuoden 2017 Jukolan kansainväliseen suunnistustilaisuuteen. Jukolan tapahtumia suunniteltaessa on hyödynnetty edellisten kilpailujen kokemuksia. Koettuja asioita on muisteltu, miten onnistunutta on ollut suunniteltu toiminta. Omakohtaiset talkoomuistot ovat jääneet mieleen. Jukolan tilaisuus "pitää vain nähdä ja kokea", kuten olen todennut kirjoittamassani artikkelissa. Tyytyväisyys on ilmennyt niiden kohdalla, jotka ovat osallistuneet kilpailuihin tai ovat työskennellyt vapaaehtoisina toimitsijoina. Jukolan tapahtumissa on ollut runsaasti suunnistajia ja toimitsijoita. Aleksis Kiven "Seitsemästä veljeksestä" on saatu virikkeitä Jukolan viestitapahtumaan. Jukolan suunnistustapahtumissa suositaan luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Toimintaympäristö on vuokrattua maa-aluetta. Jukolan suunnistustapahtuma on tarkoitettu huippusuunnistajille ja tavallisille suunnistajille. Jukolan urheilutapahtuma on opittu tuntemaan eri viestimien kautta. Talkoolaisten työpanos on ollut mittava. He muistelevat omaa osuuttaan viestitapahtuman järjestelyissä. Jukolan tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä siihen, millaisia henkilöitä on saatu mukaan eri toiminta-alueille suorittamaan tehtäviä. Motivoituminen vaikuttaa lopputulokseen. Jukolan viestitapahtumat ovat olleet eri puolilla Suomea: tänä vuonna 2021 on vuorossa Napapiiri- Jukola Rovaniemen maasto-oloissa. Päättäjät ja järjestäjät kokevat Jukolan suunnistustapahtuman järjestämisen haasteena ja näytönpaikkana. Miten käynee "Napapiiri - Jukolan" kohdalla? Luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät ja johtoryhmät ovat tärkeitä tekijöitä Jukolan suunnistustapahtuman järjestelyissä. Toimintaa varten tarvittiin ohjeita ympäristön ja huollon talkoolaisille, joihin itse kuuluin "Kuopio - Jukolassa". Toimitsijatehtäväni oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa: wc- ja jätehuolto, saunanlämmitys, vesihuolto ja kuljetukset. Organisaation varajärjestelyt oli suunniteltu ja toteutettu tarkkaan. Aikaisemmat toimintasuunnitelmat ja loppuraportit ovat hyödyttäneet Jukolan urheilutapahtuman järjestelyjä. "Kuopio - Jukolan" kohdalla on esimerkiksi perehdytty eri kisakoneistojen toimintoihin. Toimitsijoille järjestettiin yleisinfo- ja koulutustilaisuuksia, ja lopuksi oli "kenraaliharjoitus". Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat". Telttasaunojen kiukaiden lämmittäminen oli vaativa tehtävä: polttopuita ja vettä kului runsaasti. Lepotila oli armeijan teltassa. Henkilömäärä vaihteli sovitusti tehtävien mukaan. Saunanlämmitysten päätyttyä oli ympäristön siistimisen vuoro. Suunnistajat olivat tiedostaneet "Kuopio - Jukolan" kohdalla ympäristön siisteyden merkityksen. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin ja kasvatuksellisiin tekijöihin. Suunnittelua ja onnistumista edesauttaa, kun järjestäjillä on ollut tietoa eri työtehtäviin ilmoittautuneiden toimitsijoiden vahvuuksista. Esimerkiksi "Kuopio - Jukolan" tieto- ja viestintäjärjestelmässä oli henkilökohtainen profiilisivu, joka sisälsi muuttujat: account information, perustiedot, vaatetus, pituus ja paino, allergiat ja erikoisruokavaliot, luvat ja passit, kielitaito ja koulutus. Syväjohtamisesta puhutaan yhteiskunnan organisaatioiden laatua pohdittaessa. Kannustava työpalaute on tärkeää vastuutehtävien päätyttyä ja aikaisemminkin. Myönteiset suoritukset jäävät herkästi kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintojen laatua arvioitaessa. Useat toiminnot varmaan pysähtyisivät. Voidaan myös olettaa, että sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet jäisivät osin saavuttamatta. Tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon järjestötoiminnassa. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät lopettaisivat talkootyönsä? Menestystä suunnistajille, järjestäjille ja vapaaehtoisille toimijoille. Kansainvälisen "Napapiiri - Jukolan" tuloksia odotellaan kiinnostuneina. Suunnistuksen suurhanke 2021 onnistuu varmaan hyvin, kuten on käynyt aikaisemminkin. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

tiistai 10. elokuuta 2021

Päätöksentekoa seurataan kiinnostunena

Yhteiskunnassa pohditaan, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällöllisten kysymysten huolellinen miettiminen ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Perustuslaki ohjaa päättäjiä toimimaan johdonmukaisesti. Yhteiskunnan toiminnan onnistuminen on yhteydessä kouluttautumiseen ja luoviin ratkaisuihin. Päätöksenteon seurauksia on arvioitava ennakoiden. Terveydenhuollon kysymysten hallinta on ajankohtaista. Onnistuneet ratkaisut ovat yhteydessä covid-19:n ymmärtämiseen ja rokotteen kehittämiseen. Asioiden hallinta merkitsee tutkimustyön arvostamista. Pohditaan myös tärkeää suunnittelun ja koulutuksen merkitystä. Asioista syvällisesti kiinnostuneina mietitään, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on pitänyt pohtia, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja tavoitteissa on tapahtunut muutoksia. Yhteiskunnan toimintoja arvioidaan johtopäätöksin. Miten suuri on hyöty, kun henkilöstöä jatkokoulutetaan? Aiheellista on kysyä myös, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä vaikuttavat covid-19:n mukaiset olot. Yhteiskunnan opiskelujärjestelyjen laatua mietitään, kun ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Tietokoneratkaisut ovat ajankohtaisia kotiympäristöissä. Etäyhteyksin tapahtuvat kokoukset ovat myös tulleet tutuiksi. Asioiden kohdalla kysytään kuvaavalla tavalla, miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteko on yhteydessä siihen, miten tasapuolisesti kohdellaan väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten ratkaisut vaativat harkittua sisältöä. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

perjantai 28. toukokuuta 2021

Päätöksentekoa arvioidaan jatkuvasti

Yhteiskunnassa ollaan kiinnostuneita johtamisesta. Onnistuminen on yhteydessä kouluttautumiseen ja luoviin ratkaisuihin. Asioiden kohdalla perustuslaki ohjaa toimimaan johdonmukaisesti. Päätösten seurauksia arvioidaan ennakoiden. Terveydenhuollon kysymykset ovat ajankohtaisia. Niiden hallinta sisältää covid-19:n ymmärtämistä ja rokotteen kehittämistä. Tutkimustyön on saatava arvostusta. Tässä kohdassa ajatellaan suunnittelun ja koulutuksen merkitystä. Päätöksenteko on yhteydessä siihen, miten tasapuolisesti kohdellaan väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten ratkaisut vaativat harkittua sisältöä. Asioita pohdittaessa kysytään kuvaavalla tavalla, miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Asioista kiinnostuneina mietitään, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on pohdittu, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja tavoitteissa on tapahtunut muutoksia. Yhteiskunnan toimintoja arvioidaan johtopäätöksin. Miten suuri on hyöty, kun henkilöstöä jatkokoulutetaan? Aiheellista on kysyä myös, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä vaikuttavat covid-19:n mukaiset olot. Yhteiskunnan opiskelupuitteita mietitään. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Tietokoneratkaisut ovat ajankohtaisia kotiympäristöissä. Etäyhteyksin tapahtuvat kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnassa kysytään, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällöllisten kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Maailman ympäristöpäivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

maanantai 10. toukokuuta 2021

Suomalaisuuden päivä lähestyy

Yhteiskunnassa pohditaan sitä, miten kohtaamme toisemme sivistyneesti. Millaisia sanoja käytämme - viljelemme - puheissamme? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Tärkeät käsitteet saattavat jäädä sivuun, kun taloudelliset arvot korostuvat. J. V. Snellman - suomalaisuuden päivän henkilö - on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat tuotokset. Kyseinen henkilö on toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta on järjestänyt institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutuksen järjestymisen on oltava oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. On huomioitava palvelujen toiminnallinen sisältö, sijoitus ja mitoitus. Päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina. Koronatilanne vaikuttaa taustalla. Tavoitteet ilmaistaan opetussuunnitelmissa. Pätevä henkilöstö varmistaa tuloksen. Oppilaissa on sytytettävä tiedon halu, joka motivoi oppimiseen. Jos asioissa onnistutaan, koulussa viihdytään ja vähennetään syrjäytymistä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Toimintaprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin. Koulutuspalveluista halutaan tietää, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. On kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista asioista on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon? Yhteiskunnan laadukkuutta kuvaa tilanne, kun tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten palvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Arvostustekijöitä on hyvä pohtia suomalaisuuden päivänä. Mietitään sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet ajattelua, johon on kiinnostava paneutua. Hyvää J. V. Snellmanin päivää, suomalaisuuden päivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

Vapunpäivä tulossa

Kalenterissa oleva vapunpäivä on vuosittain mielessä. Suomalaisen työn päivänä on käyty toreilla. Tarkkaan on kuunneltu, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä. Perustellusti on kysytty, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on luotsattu ulko- ja turvallisuuspolitiikan haastavilla merillä. Asioita on mietitty syystä pienten maiden näkökulmasta. Covid-19:n vaikutuksia on pohdittu huolestuneina. Euroopan maiden kehitys on kiinnostanut hyvinvointiasioiden tarkastelussa. Mikä on esimerkiksi pienten maiden tilanne Euroopassa, kun koronavirus vaikuttaa oloihin ja resursseihin? Voidaan kysyä, millaiset ovat maiden mahdollisuudet hoitaa asioitaan. Olisiko muun muassa Sveitsistä opittavaa? Normaaleina vappuina on kerrottu hyvinvointitoimista. Suomea on tarkoitus ollut kehittää siten, että velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta viedään eteenpäin ja koulutuksesta huolehditaan. Päätöksenteon motivaatio on ollut korkealla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan laatu on arvioitavana tänäkin vappuna kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset askarruttavat. Asioista voidaan keskustella suomalaisen työn päivänä tähänkin tapaan: Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Nyt tilanne on toisenlainen covid-19:n vaikututtaessa taustalla. Keskusteluissa puhutaan usein myös työmotivaatiosta, jonka pohdinta sopii hyvin työn päivään. Vappu, joka on liputuspäivä, vietetään nyt tunnetusti poikkeusoloissa. On hyvä tietää, miten paljon tavoitteellinen toiminta kiinnostaa työn päivänä. Antiikin aikaisesta kirjallisuudesta tiedämme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle ja ajateltiin näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia, joita on muun muassa vapun sään ennustaminen. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta. Onnistuneen toiminnan työmotivaatiota voidaan ylläpitää ja tehostaa hyvän johtamisen ja päätöksenteon avulla. Asioiden hoidossa kevennykset ovat paikallaan, vaikka kysymyksessä olisi esimerkiksi arvostusta tuottava suomalaisen työn päivä. Kuulijat saattavat nähdä kertojan ilmeestä, että tarkoituksena on vain huumorisävytteinen sanallinen ilmaisu. Asiaan liittyen vuosia sitten minulla oli kerrottavaa Kuopion Inkilänmäen korkeudelta, jota esitin Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa. Mitähän vielä lisäisin kerrontaani? Niin, seuraava kysymyssarja juolahti mieleen, kun kiiruhdin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään perinteiseen laulutilaisuuteen. Minulla on työmotivaatio korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. Työmotivaatio on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastauksen tulkinnee? Jäädään odottelemaan kirjoituksen lukijoiden työmotivaatiota, joka ilmenee lukemisen määränä ja kommentointeina. Edellä olevia ajatuksia on noussut esille muun muassa pyöräilyn, kävelyn ja voimaharjoittelun aikana. Vuoden 2021 vappua, suomalaisen työn päivää varjostaa covid-19. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

tiistai 6. huhtikuuta 2021

Kielen hyväksi toimittu

Ajankohtaista on pohtia suomen kielen päivän merkitystä. Voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi miettinyt suomen kielen kysymyksiä. Hän on antanut ajatuksia tälle kirjoitukselle ja näytelmälle Kivi kiveltä, joka esitettiin 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa. Pääsiäisen yhteyteen kuuluneet virpomiset ovat olleet asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Mikael Agricola on pohtinut murteita ja suomen kieltä. Virpominen on toiminnallista: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka tai - Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka. Mikael Agricolaa on arvostettu Suomen lipun nostoin. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen. Suomen kieltä käytetään puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Käy usein niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään, vaikka pelisäännöt ovat olemassa. Kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä käytetään tavallaan väärin. Asioita seuraavat pohtivat palvelujen laatua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on kehitettävä rahoitusta oikeudenmukaisesti ja kattavasti. Perustuslain mukaan valvotaan ratkaisuja yksiselitteisesti. Kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä siihen, millä tavoin kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Vaikeahko on usein vastata kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät vaadittavan kokemuksen ja tieteellisen tietotaidon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan toimintoja seurataan valppaina. Veroparatiisikeskustelut kiinnostavat. Mikael Agricola on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan. Hänen esittämänsä kristillinen sanoma on tunnettu kirkon palveluista ja kouluopetuksesta. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti? Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden ominaisuuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Aiheellista on kysyä, mitä esillä olevat ilmaisut tarkoittavat. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot? Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Asiat käsittelivät rajakysymyksiä. Neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan. Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit ja niiden syyt? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti. Kun ratkaistavissa kysymyksissä saadaan aikaan neuvottelutulos, on varmistettava, että ongelmat eivät puhkea uudelleen. Miten hyvin on onnistuttu tässä toiminnassa? Mikael Agricola on näyttänyt, että tarvitaan syvällistä ajattelua yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä. Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita. Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma. Ajankohtaista on ratkaista pakolaisten kotouttamiskysymyksiä. Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten. Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu Posti muutettiin Itellaksi ja ilahtuisi, kun Itellasta tuli taas Posti, jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin. Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista. Eduskunnassakin on näpräilty laitteita, että toimintaan on jouduttu puuttumaan. Kirjoittajat toivovat, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricolakin on miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan uutta kulttuurin sisältöä suomen kielen avulla. Kun keskustelua käydään luovasti, kiirehtimättä, se tuottaa parhaat tulokset. Kokouskeskustelut ja raportit olisivat toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On pohdittava, millaista suomen kieltä viljellään ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kieli on säilyttänyt asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut. Romanien kansallispäivää Mikael Agricolan päivää, suomen kielen päivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Toiminnan avauksia seurataan

Päätöksenteon onnistumista on seurattu tarkkaan vallinneessa covid-19-tilanteessa. On pyritty lisäksi tiedottamaan ja ratkaisemaan asioiden todennäköinen lopputulos. Muutoksia on huomattu ja on todettu, että ennusteet eivät aina ole pitäneet paikkaansa. Lähdekriittinen tarkastelu on tärkeä arvioinneissa. Asioiden on pysyttävä hallinnassa, "ettei mennä ennusteissa metsään". Hyvä vertailukohta on suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Päätöksenteossa on suunnistettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan viitoittamana, mikä merkitsee tavoiteratkaisujen hallintaa mahdollisimman hyvin. Onnistuneen politiikan sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Hyvässä tekemisessä analysoidaan huolella johtopäätöksin tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon ratkaisut eivät ole harjoituskenttää. Politiikkaa on mietittävä, mitä tarkoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mainitut turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä sisältävät myös ajankohtaiset tapahtumat, joita ovat kansainvaellukset ja kotouttamistoimet. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka on harkittua, lopputulosta ei tarvitse useinkaan selitellä. Palautetaan mieliin myös Helsingin Etyjin kokoukset, joita on pidetty vuosina 1975 ja 2015. Voidaan kysyä, millaiset ovat olleet niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldot. Politiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä parlamentaarinen neuvonpito. Suhdetoiminta on merkittävää ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Päätöksenteon onnistuneet ratkaisut nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan vuonna 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota on käsitelty muun muassa Tampereen messuilla vuonna 2015. Kuopiossa pidetyissä Turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös pohdittu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa ja julkisuudessa lehtien palstoilla. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä. Aiheellista on kysyä, mitä vuosi 2021 ja covid-19-tilanne jatkossa tuo tullessaan ihmisten hyvinvointikysymyksiä tarkasteltaessa ja ongelmia ratkaistaessa. Hyvää vuotta 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Hiljaisella viikolla mietitään asioita

Yhteiskunnassa muistellaan käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä ja ratkaisuja. Päätöksiä tehdään maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Huolestuneina kysytään, miten päästään niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön. Pääsiäinen on kristillinen juhla, jossa on annettu sisältö esikristilliselle kevään juhlalle. Luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuri myös kiinnostaa. Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä matematiikan testeistä. Carl Friedrich selvitti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen tehtävän. Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja ajatteli, että hän saisi tehdä rauhassa omia töitään, kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi. Miten taidot edistyvät koronatilanteessa luokkaopetuksen vähentyessä? Pääsiäissanan kielivastineet påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα kiinnostavat. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa. Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Hiljaisen viikon läheisyys on tullut tutuksi toiminnan kautta, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa virposunnuntaina ja kysyneet reippaasti: - Saammeko virpoa? Myöntävän vastauksen jälkeen toiminta jatkui: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Ihmisten asiat ovat yhteydessä arvojen toteutumiseen. Vastuullisuuden periaate sisäistyy päätöksenteossa. Martti Luther on lausunut aikoinaan yleisesti tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kysytään päätöksentekijöiltä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2021 yhteiskunnan vastuussa olevien henkilöiden toiminta ja huoli kohdistuu koronaviruksen voittamiseen. Hyvää pääsiäisen aikaa 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

keskiviikko 10. maaliskuuta 2021

Palvelujen järjestyminen kiinnostaa

Ajankohtaista on pohtia terveydenhuollon kysymyksiä, joita varjostaa covid-19-merkinnän haasteet. Tapahtumia seuratessa on tullut selvästi esille, että tarvitaan toimiva rokote ja saadaan tutkimustyölle arvostusta. Kysymyksiä pohdittaessa muistetaan esimerkkejä, miten kulloinkin asioissa on edetty. Kouluttautumista, luovia ratkaisuja ja ideoita tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Perustuslaki on huomioitava tarkkaan. Kun niin menetellään, päätösten selittely jää vähemmälle. Ratkaisuissa on mietittävää, jos asioiden käsittelyssä ja tulkinnassa puuttuu johdonmukaisuus. Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa ratkaisutoiminta, miten tasapuolisesti se kohtelee eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten pohdinta on tärkeää ja vaatii onnistunutta sisältöä: ”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?” Huolestuneina ja kiinnostuneina seurataan tarkkaan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuja arvioidaan johtopäätöksin. Yhteiskunnan asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Voidaan kysyä myös, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä vaikuttavat covid-19-merkinnän mukaiset olot. Palvelujen laatua mietitään, millaiset ovat yleiset toimintapuitteet. Omakohtaiset asiat tunnetaan. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden kohdalla. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä ajankohtaista ja välttämätöntä on toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Kansainvälisenä naistenpäivänä. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

maanantai 25. tammikuuta 2021

Onnittelut Suomen hiihtomaajoukkeelle

Suomen hiihtomaajoukkue Toimijat ja vastuunkantajat Onnittelen Suomen hiihtomaajoukkuetta kansainvälisen hiihtomenestyksen johdosta 24.1.2021. Olen seurannut urheilutapahtumia tarkkaan. Onnistumista ilmaisevat urheiluasiat osoittivat henkilökohtaisen osaamisen ja valmennuksen taitoa, jota urheilua seuraavat arvostavat. Yhteistyö toiminnoissa on tärkeää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Terveisin Veikko Vilmi YTT, KT, dosentti Suomen tietokirjailija Reservin upseeri Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni Kiuruntie 11 70340 Kuopio Tel. +358 17 2614080 Mobile: +358 40 5461080 Web address: http://www.veikkovilmi.fi E-mail: veikko.vilmi@kolumbus.fi

perjantai 1. tammikuuta 2021

Vuoden 2021 toiminta yhteydessä arvopohjaan

Luovia ratkaisuja, ideoita ja kouluttautumista tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Kun perustuslaki huomioidaan tarkkaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, kun päätöksiä tulkitaan monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa. Ajankohtaista on pohtia terveydenhuollon järjestymistä, jota varjostaa covid-19-merkinnän haasteet. Tapahtumia seuratessa on tullut esille selvästi, että tarvitaan vaikuttava rokote ja saada myös tutkimustyölle arvostusta. Tässä kohdassa muistetaan historiatutkimuksesta asia, joka liittyy tarkkailuun ja palkanmaksuun. Jos työ sujui huonosti, palkkaa oli mahdollista pienentää. Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa läheisesti ratkaisutoiminta, miten tasapuolisesti se kohtelee eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten ratkaisut ovat myös ajankohtaisia ja vaativat onnistunutta sisältöä: ”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?” Kiinnostuneina ja huolestuneina seurataan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuista tehdään johtopäätöksiä. Yhteiskunnan asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan esimerkiksi tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Nyt kysytään aiheellisesti, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä ovat vaikuttamassa covid-19-merkinnän mukaiset olot. Palvelujen laatua arvioitaessa pohditaan, millaiset ovat yleiset opiskelupuitteet yhteiskunnassa. Omakohtaiset opiskelujärjestelyt tunnetaan. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä on ollut ajankohtaista ja välttämätöntäkin toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Menestystä kansalaisille, yhteisöille ja päätöksenteolle vuonna 2021. Hyvää Uudenvuodenpäivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio