Päätöksenteon laatua arvioidaan

Yhteiskunnan hyvinvointipalveluista keskustellaan. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä on pohdittu, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa. Päätöksenteossa on mietitty, minkä osuuden toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa. Hyvinvointipalvelujen tarkastelu johdattaa ajattelun priorisoinnin ja julkistalouden kriisiytymisen kysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Terveysasioiden kohdalla mietitään tarkkaan, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa. Universaalisen hyvinvointimallin kohdalla pohditaan, miten otetaan huomioon yksilöllinen vastuu hyvinvoinnista. Asiassa mietitään vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli. Yhteiskunnassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tähdennetään vastuuta, mikä olisi kansalaisten hyväksi. Esitetyt ja harkitut mallit heijastavat toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on käytetty perustellusti hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta. Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä. Kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ollaan kiinnostuneita. Toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Järjestetyistä palveluista muodostuu kuva, joka on yhteydessä koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta. Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen tilanteesta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on mietittävä toiminnallisuuden toteutumista. Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen. Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja palveluja koskevien asioiden laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida tutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla. Rakenneuudistuksia tehtäessä on arvioitava mahdollisimman hyvin, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on yhteiskunnassa. Palvelujärjestelmiä kehitettäessä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia. Pyhäinpäivää, Ruotsalaisuuden ja Kustaa Aadolfin päivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio