Vuosi vaihtuu odotuksin

Ajattelu ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Ajankohtaiset tapahtumat virittävät keskustelua. Mietitään, millä tavoin pakolaiskriisin ratkaisua edistetään. Pohditaan myös sitä, millainen olisi eduskunnan koostumus, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Mietitään tarkkaan, mitä kyselyjen tulokset mahdollisesti kertovat harjoitettavan politiikan sisällöstä.

Kiinnostavaa on todeta tässä antiikin ajalta, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita "kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia".

- Omakohtaiset uudenvuodenlupausasiat melkein unohtuivat, kun tarkasteltiin historian vaikutusyhteyksiä nykyaikaan. Periaatteeni on ollut, että en tee uudenvuodenlupauksia.

– Esitetty mielipide sisältää uudenvuodenlupauksen. Se on vain niin sanottu ”en tee –lupaus", joka kilpailee hyvin vaalilupausten kanssa. On seurattu perustellusti, mitä on tapahtunut politiikassa eduskuntavaalien jälkeen ja miten vaalilupaukset ovat pitäneet.

- Mennään asioissa eteenpäin. Tietyt sanaleikit ovat tuttuja. Nostetaan kahvikuppeja, joiden alle on laitettu uudenvuoden politiikan ennusmerkkejä.

- Jos vastaaja naurahtaa esitetyn kysymyksen johdosta, hän joutuu antamaan jonkin pantin. Pantin saa takaisin, kun suorittaa toisten määräämän luovan tehtävän. Onkohan muitakin uudenvuoden asioita, joita kulttuurin kannalta pitäisi säilyttää? Ovatko tinat ja raketit heräteostoja, kun niitä ostetaan?

Uudenvuodenlupausten alkuperän selvittämisessä on mentävä tuhansia vuosia taaksepäin. Käytännön mukaan "omistajan tuli saada takaisin muun muassa toisille lainaamansa työkalut". Tässä on yhtymäkohtia nykyiseen kirjastotoimintaan. Kun asiat ovat kunnossa, kirjojen lainaaminen jatkuu ja toivotaan vain aktiivista kirjastopalvelujen käyttöä. Miten pitkään säilynevät vaalilupaukset ihmisten mielissä?

Hyvää uudenvuoden päivää.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Joulu on tulossa

Nyt valmistellaan joulua monin tavoin, käydään laulamassa "Kauneimpia joululauluja" ja arvioidaan päätöksenteon arvopohjaa. Kysytään, millaisissa oloissa voidaan viettää joulua ja miten suhtaudutaan vihapuheisiin ja rasismiin. Pohditaan johtajuutta ja vallankäyttöä. Joulunvietto saa uusia muotoja, kun asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.

Asumiskysymysten kohdatessa mietitään, miten järjestyvät jouluun läheisesti liittyvät perinteiset toiminnot. Pakolaiset tarvitsevat myös asuntoja ja kotouttamista, mikä vaatii "hyvää mieltä" ja ponnistuksia. Pakolaiskysymykset ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätösten seurauksia, joiden "satoa korjataan".

Asumisasioiden ohella pohditaan "hyvän mielen" kannalta muitakin kysymyksiä, mitä merkitsevät vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, eräiden juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Mietitään myös kuntarakenteita, velkaantumista ja työllisyyden kohentamista, joiden ratkaisut vaativat perustuslain tarkkaa luentaa.

Jouluna sairastuttaessa tiedetään, että sairaudentila on "sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun". Perustuslain ja ihmisarvoisen "hyvää mieltä" tuottavan kohtelun näkökulmasta kysytäänkin, miten sairauspäivän karenssi on perusteltavissa.

Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa muun muassa asunnottomuuden poistamiseen ja eriarvoistumisen välttämiseen. Toimeentulokysymysten ratkaisut heijastuvat ihmisten joulunvieton mahdollisuuksiin.

Hyvää joulua Kirjavuoden 2015 lukijoille.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Itsenäisyyspäivä ja veteraanit

Maamme historiassa veteraanien merkitystä arvioidaan. Juhlapuheissa veteraanit saavat oikeutettua tunnustusta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tuttua veteraaneille: - Oli lähdettävä, kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin "siellä jossakin". Veteraanit miettivät perustellusti, miten hyödynnettäisiin historian kokemus.

Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. He kysyvät lisäksi, miten tyhjentävästi vastuulliset tahot pystyvät vastaamaan esillä oleviin kysymyksiin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiedon on oltava luotettavaa ja harkittua. Vaikutusyhteyksien ymmärtäminen on välttämätöntä. Johtoajatuksena on periaate, että Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Vastuullisten tahojen on kuultava veteraaneja, mikä osoittaa veteraanien arvostamista.

Veteraaneja koskevissa asioissa puhuttelee musiikkikappale: - Veteraanin iltahuuto. Musiikkikappale on tuttu Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti äskettäin laulua presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa. Esitys hiljensi ohjelman seuraajat. Laulun myötä muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vielä viime vuoden itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla mukana.

Kannoin Suomen lippua itsenäisyyspäivänä Kuopion sankarihaudalla, mikä oli kiinnostava luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet olivat sankarihaudan tapahtumia.

Hyvää Jean Sibeliuksen päivää, suomalaisen musiikin päivää.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Pikkujoulunakin ajatellaan

Seurattiin eduskunnan kyselytuntia, jonka kautta opitaan tuntemaan kehitteillä olevia asioita, muun muassa kotouttamista. Tietoa saatiin myös hallintarekisteriä koskevista lausunnoista. Viisastuttiin taas uudella tiedolla. Kuitenkin oli viivyttävä vielä hetki hallintarekisteriasiassa, sillä sen kohdalla prosenttiluvut näyttivät heittävän paljon. Kansalaiset kysyvätkin aiheesta: - Miten se on mahdollista? Miten olisi toimittava vastuullisella paikalla ollessa?

Kun oli mietitty hallintarekisteriä ja muitakin asioita kuullun ja nähdyn perusteella, oli sulateltava saatua "antia" pikkujoulun ruokailun merkeissä. Ruokailussa päällystakit asetettiin tuolien selustoille. Ruoka tarjoiltiin kohteliaasti, mikä on tietenkin sivistynyt tapa. Pöytäkeskustelut etenivät kiinnostuksen mukaan, sivuttiin esimerkiksi ajankohtaista "rahojen sijoittamista".

- Huomasitteko, kun päällystakkini ei tahdo pysyä tuolin selustalla, vaan pyrkii olemaan lattialla? - Päällystakkisi on selvästi ajattelevaa kangasta. - Niin, päällystakkini on varmaan huomannut, että lattialla on viileämpää. - Tuolin korkeudella päällystakin mielestä on liian kuumaa.
- Päällystakkini hallitsee lämpötilan, mutta likaantumista se ei vielä hallitse. - Ajattelevaa vaatetta voisi kehitellä siten, että se varaa sähköisesti pesulasta pesula-ajan. - Ajattelevaan vaatteeseen voisi ohjelmoida myös joulumusiikkia, jota voisi kuunnella nappia painamalla.

- Minua on ihmetyttänyt, kun optioita jaetaan yrityksissä, jotka ovat konkurssikypsiä. - Niin, taloudesta ja hallintarekisteristä kannattaa keskustella "näissäkin pöydissä". - Mitä mieltä olette, kun taloutta kuvaava optiokäsite on tuotu myös ulkopolitiikan alueelle?
- Suuri kysymys, joka puhuttaa kansalaisia. Suuri kysymys on myös kotouttaminen.

- Mistähän voisi hankkia ulkopolitiikan tapahtumien syiden ja seurausten ymmärrystä?
- Syvällinen ajattelu ei ole koskaan pahitteeksi.

- Tiede menee eteenpäin. Hyvää pikkujoulun aikaa.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Turvallisuus ja politiikka

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja arvioivat Helsingissä 1975 ja 2015 pidettyjen Etyjin kokousten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "antia".

Päätöksenteko on merkittävä tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hoitamisessa. Tehtävät johtopäätökset ovat yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuussa 2015. Turvallisuutta on pohdittu myös Kuopiossa, jossa pidettiin äskettäin "Turvallisuuspoliittinen seminaari".

Kuopiossa toteutetulla seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen "politiikka" varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti "hakkapeliittojen" avustamana sotimaan Saksan alueelle.

Perusteltua on myös kysyä, millainen "politiikka" synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Jäikö jotain pinnan alle "kytemään", vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen "politiikka" on saanut aikaan "kansainvaellukset" 2000-luvulla? Mikä on toisaalta "sodan määritelmä", jota on käytetty äskettäin "turvatakuiden" yhteydessä? Näitä "politiikan" alaan kuuluvia kysymyksiä riittää.

Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan "asioiden ytimiin". Mietitään esimerkiksi sitä, millaista "politiikkaa" olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.

Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät "ääneen" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista "laadunvarmistusta" ja näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Politiikka ja tapahtumat

Päätöksenteko on merkittävä tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hoitamisessa. Tehtävät johtopäätökset ovat yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuussa 2015. Turvallisuutta on pohdittu myös Kuopiossa, jossa pidettiin äskettäin "Turvallisuuspoliittinen seminaari".

Kuopiossa toteutetulla seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen "politiikka" varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti "hakkapeliittojen" avustamana sotimaan Saksan alueelle.

Perusteltua on myös kysyä, millainen "politiikka" synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Jäikö jotain pinnan alle "kytemään", vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen "politiikka" on saanut aikaan "kansainvaellukset" 2000-luvulla? Mikä on toisaalta "sodan määritelmä", jota on käytetty äskettäin "turvatakuiden" yhteydessä? Näitä "politiikan" alaan kuuluvia kysymyksiä riittää.

Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan "asioiden ytimiin". Mietitään esimerkiksi sitä, millaista "politiikkaa" olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.

Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät "ääneen" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista "laadunvarmistusta" ja näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja arvioivat Helsingissä 1975 ja 2015 pidettyjen Etyjin kokousten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "antia".


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Ulkopolitiikan taitoa koetellaan

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taitoa koetellaan. Miten olisi tulkittava "turvatakuut", joita on esitetty aivan äskettäin? Perusteltua on kysyä, voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vastaus on myönteinen tai kielteinen. Tarkkaan seurataankin, miten ulko- ja turvallisuuspolitiikan "turvatakuut"-kysymystä jatkossa perustellaan. "Turvatakuut"-kysymyksessä on paneuduttava "asian ytimeen" huolella. Pohditaan sitä, mitkä tekijät aiheuttivat meneillään olevat "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, millaista politiikkaa olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa.

Ulkopolitiikan asioita tulkitaan usein suoraviivaisesti. Tarvitaan kuitenkin eri puolten tarkastelua, kun johtopäätöksiä tehdään. On ongelmaista, kun samat henkilöt tulkitsevat viestimien kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita. Kerronta saattaa olla yksipuolista ja yhteydessä siihen, mitä kantaa on ennenkin edustanut. Eduskunnan on huolehdittava siitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se merkitsee sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoidetaan "perustuslain hengessä".

Monet muistavat myönteisellä tavalla Helsingissä 1975 pidettyä Etyjin kokouksen. Mikä on ollut toisaalta tänä vuonna 2015 Helsingissä pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Jotkut haluaisivat harjoitettavan toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Jatkuvasti on pidettävä mielessä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "turvatakuistakin".

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhdetoiminta auttaa viemään asioita eteenpäin. On harjoitettava "viisasta päätöksentekoa", jossa tehdään "oikea-aikaisia" ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuun 2015 alussa. Kuopiossa on 21.11.2015 Turvallisuuspoliittinen seminaari, jossa pohditaan myös ajankohtaisia asioita.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Sote-käsite sisältää kaksi puolta

Sote-uudistus on käsiteratkaisu, joka sisältää sekä sosiaali- että terveyspuolen. Mistä johtuu, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti? Keskusteluissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitettä, mutta puhutaan pääasiassa terveysasioista. Mihin sosiaalipuoli ja -palvelut ovat hävinneet arvioitaessa ihmisten hyvinvointia?

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden on oltava hallinnassa. Kysymys on "itsehallinto- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka on ratkaistava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus on saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteitä on käytettävä johdonmukaisesti.

On "tutkailtava" perustuslain kriteerejä, mitä ne velvoittavat tekemään ihmisten hyväksi estettäessä eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. "Itsehallinto- ja sote-alueiden" ratkaisuja on pohdittava tarkkaan, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta tulkinnee sote-käsitteen oikein ja arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta osin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.

Päätöksenteossa on arvioitava, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. On mietittävä huolella, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hahmotettava sisällön kokonaisuus.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Sote-mallin sisältö

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä on "ruodittu". Tämä on ymmärrettävää, sillä tarkoitus on saada aikaan "oma suomalainen mallimme". Kun on seurannut "mallin" perusteluja, niin on huomannut, että "oma mallimme" ei ole niinkään "omasta päästä kehitetty". Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon käsite-erittely ei ole johdonmukainen.

Keskusteluissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitettä, mutta puhutaan pääasiassa vain terveydenhuollosta, mikä on sinänsä erittäin tärkeä asia. Sote-käsitteen sisällön molempia puolia on tuotava erillisinä alueina enemmän esille, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sisältää ratkaistavia kysymyksiä, joiden kokonaisuus on jäänyt osin kiireessä "yön tunteina" hahmottamatta "raamipäätöstä" tehtäessä. Kysymys on "itsehallintoalue- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan muun muassa eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka ovat edessä.

Kunnissa pohditaan huolestuneina "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin nyt "raamiratkaisun" osapuolia. Mietitään palvelujen rahoituskysymyksiä. Täyttyvätkö perustuslain kriteerit, kun yhteiskuntaa olisi kehitettävä ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista?

Päätöksenteon vastuulla ovat myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat ratkaistavat kysymykset. Leikkauksia tehtäessä on arvioitava yhteiskunnalliset vaikutukset.

Sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisussa" lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava uudistus olisi onnistunut kokonaisuus. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta puolin ja tulkinnee sote-käsitteenkin sisällön oikein.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Sosiaalihuoltokin on olemassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tehty "raamiratkaisu". Julkisuudessa on "puitu" pääasiassa terveydenhuollon järjestämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kokonaisuus, jossa on myös sosiaalihuollon osuus. Keskusteluissa on kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalihuollon järjestämiskysymykseen. Kohta nähdään, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta lainvalmistelussa.

Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on haaste, jossa on ratkaistava monia ulottuvuuksia. Mietitään myös sitä, miten "raamipäätös" toimisi käytännössä. Esimerkiksi kuntien asukkaat pohtivat "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin "raamiratkaisun" mukaisessa tilanteessa.

He miettivät myös perustuslain kriteerien täyttymistä, joiden mukaan heillä on muun muassa "oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen". Asukkaita kiinnostaa myös talous, jonka kohdalla heille on tuttua kunnallisverotus palveluja rahoitettaessa. Asukkaat pohtivat aiheesta "itsehallintoalueiden" taloutta, jossa tarvitaan myös verotuloja. He kysyvät perustellusti, miten hyvin on hahmotettu laajojen kysymysten ratkaisujen vaikutukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on puhuttu saatavan suuria säästöjä. Tässä tarvitaan tutkimustietoa väitteen tueksi.

Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään. Kokemuksellinen tieto auttaa suuria kysymyksiä lähestyttäessä. Perustuslain kriteerit, jotka ovat ohjenuorana, vaikuttavat päätöksenteon taustalla. Päätöksenteon vastuulla ovat kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevien kysymysten ratkaisut. "Raamiratkaisun" kohdalla on arvioitava työllisyyskehitystä, jota keskusteluissa ei ole riittävästi kommentoitu julkisuudessa. Tosin "raamiratkaisusta" on kulunut vain vähän aikaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikan laadunvarmistus

Ulkopolitiikan asioissa käännytään kyselyjen muodossa kansalaisten puoleen. Saatuja tuloksia tulkitaan melko usein suoraviivaisesti, vaikka ne ovat mielipiteiden tasolla. Tarvitaan eri puolten erittelyä, kun johtopäätöksiä tehdään. Julkisuudessa olevat tiedot kertovat usein aivan muuta. On ongelmaista, kun samat henkilöt tulkitsevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä. Kerronnat saattavat olla yhteydessä siihen, mitä kantaa on ennenkin edustanut. On punnittava tarkoin, mitkä ovat tehtyjen päätösten vaikutusyhteydet.

Eduskunnalla on oltava yhteinen näkemys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. On vastattava kysymykseen, mitkä ovat Suomen mahdollisuudet toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansalaiset seuraavat eri asioiden kehittymistä ja ajattelevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. He pohtivat, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistutaan ja miettivät perustellusti, millaista politiikkaa harjoitettiin "kansainvaellusten" synnyttämiseksi.

Monet muistavat myönteisellä tavalla Helsingissä 1975 pidettyä Etyjin kokouksen. Onko aihetta perätä tänä vuonna 2015 Helsingissä pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistusta"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava ulkopolitiikan jatkuvuuden kannalta. Suomi on ollut yleensä kriisien välitysrooleissa ja rauhanvälittäjä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden "painotusarvoista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa suhdetoiminta auttaa viemään asioita eteenpäin. On harjoitettava "viisasta" päätöksentekoa, jossa tehdään "oikeanaikaisia" ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin kiinnostavasti Tampereen messuilla syyskuun 2015 alussa. Eduskunnan on huolehdittava, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on varmistettava kansalaisten turvallisuus perustuslain velvoitteiden "hengessä".

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Jotkut haluaisivat kuitenkin harjoitettavan toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Onko toteamus aiheellinen? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Jatkuvasti on pidettävä mielessä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu mahdollisimman hyvin. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joka on päätöksenteon taitolaji.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikkaa selvitettiin eduskunnassa

Suorassa lähetyksessä hallitus selvitti eduskunnalle Suomen ulkopolitiikkaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seurataan kiinnostuneina, sillä monet kysymykset askarruttavat ihmisiä. Miten pakolaisten kotoutuminen ja yhteiskuntaan integroituminen onnistuvat? Mitkä ovat Syyrian ja Ukrainan ratkaisut? Pakolaiskysymykset ovat seurausta ulko- ja sisäpolitiikan "laadusta", jota nyt "sulatellaan".

Useissa vaikeissa kysymyksissä suhdetoiminta, johon kuuluu henkilöiden väliset "kädenpuristukset", auttaa viemään asioita eteenpäin. "Muurit" avautuvat "viisaalla" päätöksenteolla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sanoman sisältö välittyy sen kautta, mitä on tehty tai jätetty tekemättä.

Eduskunnan on pidettävä "ohjat käsissä" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varmistaessaan ihmisten turvallisuuden perustuslain velvoitteiden "hengessä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota pohdittiin Tampereen messuilla syyskuun 2015 alussa. Eduskunnan on vastattava kysymykseen, miten "luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla, kun on toimittu rakentavasti edellä mainitun kuvauksen mukaisesti. Muistelemme tässä myös perustellusti ja myönteisellä tavalla Helsingissä 1975 pidettyä Etyjin kokousta. Mikä on toisaalta tänä vuonna 2015 Helsingissä pidetyn Etyjin "saldo"?

Muistelemme tässä myös sitä, mitä tehtiin Ukrainan kysymyksen noustessa esille. Miksi joitakin sovittuja tapaamisia jätettiin tekemättä? Toimintaa on arvioitava ulkopolitiikan jatkuvuuden kannalta. Suomi on ollut yleensä kriisien välitysrooleissa ja rauhanvälittäjä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on päätöksenteon taitolaji. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tässä viitataan hallituksen ulkopolitiikkaselvitykseen eduskunnalle.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista käsitystä asioiden "painotuksista". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laatu" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä "projekteilla", joissa käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa, kun politiikkaa suunnataan "oikein". Millaisia olivat "hallituksen" ja "opposition" näkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eduskunnassa äskettäin?

Joskus ihmisiä yritetään "käännyttää" poikkeavasti toisenlaiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjalle, tavoitteita haluttaisiin muuttaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista, jota eduskunnassa pohdittiin äskettäin kysymysten ja vastausten muodossa. Perusteltua on kysyä jatkuvasti, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat hoituvat.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Kilpaillaan asunnottomuuden poistamisella

Yhteiskunnan päätöksenteossa on huomioitava "Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä", jonka YK on katsonut tärkeäksi. Yhteiskunnan on toimittava siten, ettei "asunnottomuutta" esiintyisi. Perusteltua on kysyä, miten on tarkoitus ratkaista asuntoasioita koskevat kysymykset. Pakolaiset tarvitsevat myös asuntoja, mikä vaatii yhteiskunnan ponnistuksia. Asumispalvelut kuuluvat yhteiskunnan palvelujärjestelmään, jonka kohdalla on miellettävä "kokonaisturvallisuus" hyvinvoinnin kannalta. Tavoitteiden hahmottaminen vaatii syventymistä.

"Yhteiskuntasopimuksesta" on puhuttu monta kertaa. Kun on seurannut kannanottoja, käsitteen sisällön analyysi on jäänyt vaillinaiseksi. "Sopimuskäsite" on yhteydessä siihen, millaisiksi palvelujärjestelmät halutaan "neuvotella". Asumisolojen pohdinta kuuluu tärkeänä osana "yhteiskuntasopimuksen" piiriin. Kilpailutekijät on liitetty palkkakustannusten suuruuteen.

Olisiko nyt YK:n teemapäivän aikoihin kilpailutettava päätöksenteossa tarvittavia "ajatuksia" keskenään? Palvelut ovat yhteydessä päätöksenteon ratkaisuihin, jotka toteutuvat esimerkiksi "asunnottomuuden" poistamisessa. Eduskunnan on tarkkaan seurattava, miten palvelujen tarvitsijat, muun muassa asunnottomat, kokevat asuntoja koskevat päätöksenteon ratkaisut.

Yhteiskunnan palveltavuus on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon, joka näkyy eduskunnan suhtautumisessa "vihapuheisiin", "rasismiin" ja "asunnottomuuteen". Onnistuneet ratkaisut ovat yhteydessä johtajuuteen, jossa arvot ovat "kohdallaan". Vallankäyttöä on arvioitava, mitkä ovat julkisen vallan roolit toisiinsa nähden. Perustuslain mukaan hallitus on alisteinen eduskunnalle, joka on saanut oikeutuksensa kansalta.

Demokratiassa on tiedostettava "suppean" piirin vaikutus ja "jääviyden" ongelma. Luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen" ja "asiallinen" jääviys. Eduskunnalla ja hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteosta, joka koskettaa "asunnottomuuden" kysymystä. "Valistuneita" päätöksiä tarvitaan vältettäessä eriarvoistumisen kehittymistä. Tilanteita on tiedostettu. Ottaisiko eduskunta vastaan kansalaisaloitteen, joka kiinnittäisi huomiota "asunnottomuuden" poistamiseen?

"Köyhyydessä ja syrjäytymisvaarassa" olevia ihmisiä kiinnostavat terveysasiat. Toimeentulokysymykset ovat ajankohtaisia. Terveysasioita on käsitelty sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. Perusteltua on kysyä, miten oikeudenmukaisesti sairauspäivän karenssi sopii hyvinvointiyhteiskunnan ratkaisuihin, jotka on kehitetty vastaamaan hyvinvointitarpeisiin. Karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairaan ihmisen "ihmisarvoisen kohtelun" kannalta.

"Sairastumisen käsite" on miellettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Luettelossa olevat asiat johdattelevat vastuulliseen päätöksentekoon, jota perustuslaki edellyttää. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon, jonka muistamme hyvin.

Nyt valvotaan "pakolaisten kotouttamista" ja "yhteiskuntaan integroitumista", jossa on onnistuttava. Eduskunnassa keskusteltiin kotouttamiseen liittyvistä asioista äskettäin. Pakolaiskysymykset ovat pitkällä ajalla tapahtuneita ulko- ja sisäpolitiikan päätösten seurauksia, joita nyt yritetään hallita. Päätöksenteossa on oltava "kokonaisvaltaista" hahmotuskykyä.

"Asunnottomuutta" koskevien asioiden ohella eduskunnan on pohdittava ja ratkaistava muitakin kysymyksiä. Mitä merkitsevät hyvinvoinnin kannalta vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset? Eduskunnalla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden onnistuneet ratkaisut vaativat perustuslain suuntaamaa keinoa "oikeiden" päätösten tekemiseksi.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Valtiovallan toiminta on määritelty

Yhteiskunnassa on puhuttu usein kilpailutekijöistä, joita on esitetty muun muassa "yhteiskuntasopimusta" pohdittaessa. Kun on seurannut kannanottoja yhteiskuntasopimuksesta, käsitteen sisällön analyysi on jäänyt vaillinaiseksi. Eduskunnan tulee tarkkaan miettiä, miten palvelujen tarvitsijat kokevat mahdolliset päätöksenteon ratkaisut. Vallankäyttöä on myös arvioitava, mitkä ovat hallituksen ja eduskunnan roolit toisiinsa nähden. Perustuslain mukaan hallitus on alisteinen eduskunnalle, joka on saanut oikeutuksensa kansalta.

Perustuslaki takaa sen, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja asuinolot ovat turvallisia. Tavoite merkitsee sitä, että syrjäseutujenkin asiat on hoidettava. Liikenneratkaisujen on oltava kunnossa. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan koulujen läheisyyteen oppilaiden turvallisuuden vuoksi. Palvelujen kohdalla on miellettävä "kokonaisturvallisuus", jonka hahmottaminen vaatii erilaisia ponnistuksia.

Yhteiskunnan palveltavuus on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon, joka näkyy esimerkiksi eduskunnan suhtautumisessa "vihapuheisiin ja rasismiin". Onnistuneet ratkaisut ovat yhteydessä johtajuuteen, jossa arvot ovat kohdallaan. Yhteiskunnassa tarvitaan "valistuneita päätöksiä", että vältetään eriarvoistumisen kehittymistä. Tilanteita on tiedostettu eri tavoin. Eduskunta on saanut kansalaisaloitteita käsiteltäväkseen.

Päätöksentekoa saattaa varjostaa haitallisesti "suppean piirin vaikutusvalta". Demokratiassa on tiedostettava jääviyden ongelma. Päätöksenteon luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä tarkoin, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen ja asiallinen jääviys". Eduskunnassa tehtyjä ratkaisujen laatua arvioidaan siten, että koko eduskunnalla ja koko hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteosta.

Arkielämässä pohditaan omakohtaisesti ja yleisesti myös "terveysasioita", joita eduskunnassa on käsitelty monta kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. Eritoten nyt on kysyttävä, miten oikeudenmukaisesti sairauspäivän karenssi sopii hyvinvointiyhteiskunnan ratkaisuihin, jotka on kehitetty vastaamaan hyvinvointitarpeisiin. Karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairaan ihmisen "ihmisarvoisen kohtelun" kannalta.

Eduskunnan päätöksenteossa "sairastumisen käsite" on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Tämä luettelo johtaa selvästi vastuulliseen päätöksentekoon, jota perustuslaki edellyttää. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon, joka herättää aiheellisia kysymyksiä.

Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös "pakolaisten kotouttamista", yhteiskuntaan integroitumista, jossa on onnistuttava yhteiskunnan vakauden vuoksi. Eduskunnassa keskusteltiin kotouttamiseen liittyvistä asioista äskettäin. Pakolaiskysymykset ovat pitkällä ajalla tapahtuneita ulko- ja sisäpolitiikan päätösten seurauksia, joita nyt yritetään hallita. Päätöksenteossa on oltava "kokonaisvaltaista hahmotuskykyä", joka on tiedostettava.

Yhteiskunnan päätöksenteossa on ratkaistava muitakin hyvinvointia koskevia asioita, joita eduskunnan tulevilla "kyselytunneilla ja päätöksenteossa" ei voida sivuuttaa. On vastattava kysymyksiin, mitä merkitsevät ihmisten kannalta vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Eduskunnan päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut vaativat perustuslain tarkkaa luentaa ja sisäistämistä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Eduskunta määrää tahdin

Eduskunta säätää yhteiskuntaa koskevat lait. Perustuslaki takaa sen, että kaikki ihmiset saavat oikeudenmukaisen kohtelun. Esimerkiksi liikenneratkaisujen on herätettävä turvallisuuden tunnetta, joka on yhteydessä liikenneasioiden järjestymiseen. Koulujen läheisyys vaatii muun muassa kevyen liikenteen väyliä oppilaiden turvallisuuden kannalta. Palveluja pohdittaessa on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla monipuolisesti käsiteltiin. Johtajuus on yhteydessä palvelujen laadukkuuteen.

Eduskunnan on turvattava puitteet, että ihmiset voivat liikkua turvallisesti koko maassa. Tavoite merkitsee sitä, että syrjäseutujenkin liikenneasiat on hoidettava. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla" päätöksillä. Liikenneasioiden onnistuminen on yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon. Liikenneasioita on yritetty parantaa adressien avulla: ihmiset joutuvat liikkumaan melko usein turvattomissa paikoissa liikenteen vilkastuessa.

Päätöksenteon on toimittava ajoissa, jolloin onnettomuusriskit vähenevät. Vaikeahkoja tilanteita on tiedostettu: esimerkiksi tarvittavia kevyen liikenteen väyliä on rakennettu. Toivottavasti päätöksenteossa tuetaan turvallista liikkumista.

Eduskunnassa on puhuttu ponnekkaasti myös palvelujen kilpailuttamisesta, joka on yhteydessä liikenneratkaisuihin. Liikennejärjestelyjen perustelut jäivät eduskunnassa äskettäin jotenkin "puolitiehen".

Päätöksenteossa on oltava aukoton jääviys. Oikeaa demokraattista päätöksentekoa saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta", johon muut vain yhtyvät. Väite lienee aiheellinen yhteiskunnan toimintaa arvioitaessa. Päätöksenteon luotettavuutta pohdittaessa on tiedettävä tarkoin, mitä tarkoittavat käsitteet "muodollinen" ja "asiallinen" jääviys. Liikenneratkaisuja arvioitaessa on korostettava, että koko eduskunnalla ja koko hallituksella on yhteisvastuu päätöksenteon laadusta.

Eduskunnassa on käsitelty myös terveysasioita, jotka ovat yhteydessä liikenneasioihin. Liikenneonnettomuuksien kohdatessa on aiheellista kysyä, miten oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoisesti sairauspäivän karenssi sopii onnettomuustilanteisiin. Eduskunnassa karenssin syvällinen pohtiminen on ollut riittämätöntä sairauden näkökulmasta. Terveysasioissa on tunnettava sairastumisen käsite jo inhimilliseltä kannalta eikä vain teoreettisesti.

Päätöksenteossa sairastumisen käsite on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun. Luettelo lienee ymmärrettävä "oikeiden" päätösten tekemistä varten. Hyvä ohjenuora on sellainen, että päätöksenteko tapahtuu perustuslain "hengessä": mietitään ihmisten hyvinvoinnin kannalta, miten tavoitteet saavutetaan.

Perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Perusteltua on kysyä jälkeenpäin, miksi näin kävi. Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös pakolaisten haastavaa kotouttamista, jossa ei saa epäonnistua. Kotouttamisessa arvioidaan yhteiskuntaan integroitumisen onnistumista. Pakolaiskysymykset ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon "satoa".

Eduskunnan päätöksenteossa on ratkaistava myös muita sisäpolitiikan alueen kysymyksiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mitä merkitsevät vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Eduskunnan päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, jotka vaativat perustuslain viitoittamaa "askeltamista".


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Eduskunnassa kysellään

Hyvää johtajuutta tarvitaan, kun kehitetään koko maata koskevia liikenneratkaisuja. Eduskunnan kyselytunnilla käyty keskustelu jäi "ilmaan", miten on tarkoitus edetä liikenneasioissa. Ihmisten on voitava liikkua vaivattomasti ja turvallisesti koko maan alueella. Tämä tavoite on yhteydessä arvopohjaiseen ajatteluun ja suunnitteluun. Yhteiskunnan eriarvoistumisen kehittymistä vältetään "viisailla" ratkaisuilla. Perustuslaki velvoittaa koko maan oikeudenmukaista kohtelua. Päätöksenteossa on tiedostettava yhteiskunnan moniulotteisuus.

Järjestettävien liikenneratkaisujen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Ihmisten elämää pohdittaessa on miellettävä niin sanottua kokonaisturvallisuus, josta Tampereen messuilla äskettäin keskusteltiin. Tampereen messujen anti lienee tuttu eduskunnan kansanedustajille ja muillekin päättäjille.

Eduskunnan kyselytunnilla puhuttiin toiminnan kilpailuttamisesta. Ratkaisuja ja hankintoja tehtäessä on pidettävä kirkkaana mielessä jääviys, jonka tulee olla aukoton. "Oikeaa" päätöksentekoa saattaa varjostaa tiettyjen tahojen "vaikutusvalta", johon muut vain yhtyvät.

Perusteltua on kysyä koko maan liikenneratkaisuja kehitettäessä, millainen on koko hallituksen ja eduskunnan yhteisvastuu päätöksiä tehtäessä. Päätöksenteon luotettavuutta arvioitaessa on tiedettävä, mitä tarkoitetaan "muodollisella" ja "asiallisella" jääviydellä.

Eduskunnan kyselytunnilla käsiteltiin myös terveysasioita, jotka koskettavat liikenneasioita. Liikenneonnettomuuksissa tapahtuvien vammautumisten kohdatessa on perusteltua kysyä, miten oikeudenmukaisesti ja ihmisarvoisesti sairauspäivän karenssi sopii tilanteeseen. Eduskunnan kyselytunnilla karenssin syvällinen pohtiminen ohitettiin.

Terveysasioissa on tunnettava sairastumisen käsite. Sairastuminen on sisäistettävä päätöksenteossa siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.

Sosiaali- ja terveysasioissa päätöksenteon on oltava sellainen, että toiminta tapahtuu perustuslain "hengessä" oikeudenmukaisesti. Päätöksenteossa on mietittävä tarkoin, miten tavoitteet saavutetaan. Mainittakoon, että perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa päätöksentekoon. Perustuslakivaliokunta valvoo nyt myös ajankohtaista pakolaisten kotouttamista, jota eduskunnan kyselytunnilla sivuttiin niukasti.

Yhteiskunnan vastuulla olevaa kotouttamista arvioidaan, miten vastaanottokeskukset toimivat ruokailupalveluineen ja miten yhteiskuntaan integroitumista edistetään. Pohditaan myös sitä, miten "kansainvaelluksia" muistuttava tilanne saadaan pysymään hallinnassa. Mietitään myös sitä, lisääntyvätkö pakolaisvirrat tänne pohjoiseen vieläkin suuremmiksi. Pakolaiskysymykset ovat ulko- ja sisäpoliittisten päätösten seurauksia.

Maamme sisäpoliittisessa päätöksenteossa on ratkaistava myös muita asioita ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mitä merkitsevät vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia kysymyksiä, jotka vaativat "viisaita" vastauksia.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Perustuslaki on toiminnan ohjenuora

Julkisuudessa on esitetty kysymyksiä, jotka liittyvät päätöksentekoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on meneillään. Järjestyneiden palveluiden tulee herättää turvallisuuden tunnetta. Tampereella pidetyillä "Kokonaisturvallisuusmessuilla" keskusteltiin toiminnan kilpailuttamisesta ja jääviydestä hankintoja tehtäessä. Joidenkin tahojen "vaikutusvalta" saattaa vaikuttaa päätöksiin, joihin muut vain yhtyvät. Päätöksenteon luotettavuutta arvioitaessa on tiedettävä, mitä tarkoitetaan "muodollisella" ja "asiallisella" jääviydellä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä perustuslain "henki" on sellainen, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut oikeudenmukaisesti. Päätöksenteossa pohditaan, mitkä ovat menettelyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan, kuten muistamme, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan päätöksentekoon. Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita.

Päätöksenteossa on ymmärrettävä, että yhteiskunta on moniulotteinen organisaatio. Terveysasioissa on hahmotettava sairastumisen käsite, jota on käsitelty niukanlaisesti päätöksenteossa. Sairastuminen on sisäistettävä siten, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt erityisesti pakolaisten kotouttamista, joka on haastava tehtävä yhteiskunnalle. Kotouttamisen laadukkuutta seurataan, miten yhteiskuntaan integroituminen tapahtuu ja miten vastaanottokeskukset toimivat. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä, joiden "satoa" nyt korjataan.

Päätöksenteossa on pohdittava ihmisten hyvinvoinnin kannalta, mitä merkitsevät ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ja oikeutus, vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, loppiaisen ja helatorstain palkattomuus vuosityöaikaa lyhentämättä ja koulutusleikkaukset.

Hyvää johtajuutta ja neuvottelualttiutta tarvitaan, että saavutetaan tuloksia. Yhteiskunnan eriarvoistumisen ja vastakkainasettelun kehittymistä vältetään arvopohjaisilla ratkaisuilla. Perustuslaki on toiminnan ohjenuora, kuten kirjoituksen otsikossa todetaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätösten laatua arvioidaan

Päätöksenteossa kohdataan haastavia asioita, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi järjestettävä perustuslain mukaisesti. Erilaisia organisaatiomalleja on kaavailtu ja mietitty, miten hyvin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja tarvitsevat otetaan huomioon työelämässä ja työelämän ulkopuolella. Päätöksenteossa on pohdittava palvelujen tarvitsevien rooleja, mitä odotuksia niihin oikeudenmukaisesti voisi sisältyä.

Terveysasioiden kohdalla on hahmotettava terveyssosiologinen käsite, "sairaan rooli", jota ei ole tarkasteltu riittävästi päätöksenteossa. Sairastumista on arvioitava arvojen ja teorian kannalta: sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.

Sairastuneen kohdalla on mietittävä perustuslain säädösten valossa palkattoman karenssipäivän oikeutusta. Perustuslakivaliokunta puuttui aikoinaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan päätöksentekoon.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt erityisesti pakolaisten kotouttamista. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä, joiden tuloksia nyt yritetään hallita.

Päätöksenteon on oltava oppimisherkkä. Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Kiireellisyys on huonoa käytäntöä hyvän lopputuloksen kannalta.

Päätöksenteossa on pohdittava kysymyksiä huolella, mitä merkitsevät vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset. Vastakkainasettelun syntymistä voidaan välttää harkituilla menettelytavoilla. Johtajuus ja neuvotteleminen ovat keinoja tulosten saavuttamiseksi.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätöksenteko ja oppimisherkkyys

Yhteiskunnassa voi toimia niin sanottu oppiva päätöksenteko, jossa hyödynnetään eri tahoilta saatua tietoa. Silloin ovat parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Oppivassa päätöksenteossa hahmotetaan, mitä tarkoittavat ihmisten hyvinvoinnin kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset.

Oppiva päätöksenteko on oikeudenmukaista, rakentavaa ja vastakkainasettelua välttelevää. Toiminnassa arvioidaan mielenilmauksia tehtyjen päätösten valossa. Oppivassa päätöksenteossa arvioidaan asioiden syitä ja seurauksia. Tämä moninaisuus merkitsee sitä, että kiireessä monet tärkeät tekijät saattavat jäädä huomaamatta. Päätöksiä joudutaan myöhemmin parantelemaan ja kysytään, mitä tulikaan kiireessä tehdyksi. Kokemustieto ja johtajuus auttavat asioiden valmistelussa ja päätöksiä tehtäessä.

Oppivassa päätöksenteossa neuvotteleminen on keskeinen keino, että saadaan aikaan tavoiteltavia ratkaisuja hyvinvoinnin kannalta. Ihmiset vertaavat perustellusti keväällä pidetyn äänestyksen tarkoitusta ja syksyn mielenilmauksia keskenään. Tulivatko äskettäin tapahtuneet mielenilmaukset keskeisille toimijoille yllätyksenä?

Terveysasioissa oppiva päätöksenteko on sisäistänyt arvoihin yhteydessä olevat "oikeat" ratkaisut. Kysytäänkin, miten ihmisten toimeentulo järjestyy, kun sairastutaan. On pohdittava huolella palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yhteiskunnassa toimivat. Perustuslakivaliokunta seuraa tarkkaan perustuslain velvoittamana asioiden kulkua.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt myös erittäin haastavaa pakolaisten kotouttamista. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä, joita on arvioitava "tiheällä seulalla".


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Mielenilmauksia seurataan

Yhteiskunnassa tehdään päätöksiä. Päätöksenteko vaatii taitoa. Kiire on huono tekijä, jos tavoitteena on hyvä lopputulos. Kokemustieto auttaa, kun kysymyksiä hallitaan. Mitä kertovat mielenilmaukset, kun niitä arvioidaan tehtyjen päätösten valossa? Ovatko päätökset oikeudenmukaisia toimeentulon kannalta? Asioiden kärjistyessä rakentava keskustelu vaikeutuu. Äskettäisellä eduskunnan kyselytunnilla vastakkainasettelu oli ilmeinen.

Neuvotteleminen on ainoa keino, jos halutaan tuloksia. Ennen eduskuntavaaleja tämänhetkiset mielenilmaukset eivät olleet mielessä, mutta nyt on toisin. Vaalit käytiin, ja kansanedustajat valittiin eri intressiryhmistä. Monet ihmiset miettivät nyt, oliko äänestämällä tarkoitus saada aikaan tilanne, joka vaatii mielenilmauksia. Ihmiset arvioivat johtajuutta.

Terveysasioissa on hahmotettava niin sanottu "sairaan rooli", joka on jäänyt pohdinnoissa vähälle huomiolle. Perusteltua on kysyä, miten ihmisten toimeentulo järjestyy, kun sairastutaan. On miettivä palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yhteiskunnassa yleensä täyttyvät. Perustuslakivaliokunta puuttui päätöksentekoon sote-uudistuksen kohdalla.

Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan nyt myös laajenevaa pakolaisten kotouttamista. Pakolaiskysymykset ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä. Kotouttamisessa seurataan yhteiskuntaan integroitumista ja miten vastaanottokeskukset toimivat.

Oppivalla päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista asioita: sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Mitä merkitsevät toisaalta ihmisten kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset. Kohta nähdään, mitä joukkomielenilmaukset tuovat tullessaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Mielenilmauksilla vaikutetaan

Ihmiset seuraavat päätöksentekoa ja johtajuutta. He arvioivat muun muassa sote-uudistuksen käytännön hahmottelua ja sairauslomiaankin. Tärkeä käsite yhteiskunnassa on niin sanottu "sairaan rooli", joka ymmärretään yksiselitteisesti: sairasta kunnioitetaan. Perusteltua on kysyä, miten huomioidaan ihmisten toimeentulo, kun he sairastavat. Ihmiset pohtivat yhteiskunnan palveltavuutta ja palkattoman karenssipäivän oikeutusta ja miten palveltavuuskriteerit yleensä täyttyvät.

Sote-uudistusta valmisteltaessa on tiedettävä koko maassa asuvien asukkaiden sairastavuus- ja ikärakennetekijät. On hahmotettava hyvin myös ratkaistavat pakolaiskysymykset, jotka ovat seurausta historian saatossa tehdyistä ulko- ja sisäpoliittisista päätöksistä. Voidaan kysyä, miten "kansainvaellusta" muistuttava tilanne pystytään hallitsemaan.

Päätöksenteko haastavissa oloissa vaatii taitoa. Viime keväänä perustuslakivaliokunnan oli puututtava vääränlaiseen päätöksentekoon sote-uudistuksen kohdalla. Perustellusti kysytään, miksi lainvalmistelu karkasi käsistä, vaikka oli palkattuja asiantuntijoita, mutta kuunneltiinko heitä tarpeeksi. Perustuslakivaliokunta joutuu valvomaan huolella laajenevaa pakolaisten kotouttamista, että päätöksenteko täyttää lailliset ehdot.

Perustuslain kriteerit varmistavat sen, että toimitaan mahdollisimman huolella kansalaisten parhaaksi. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksenteossa ratkaistaessa yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä, joita esimerkiksi kasvavat pakolaisvirrat aiheuttavat. Aiheellista on kysyä, miten paljon pakolaiskeskuksia joudutaan perustamaan.

Kotouttamisasioissa seurataan, miten hyvin yhteiskuntaan integroituminen toteutuu. Pohditaan myös sitä, minkä päätöksenteon mallin mukaan toimitaan. Viime aikoina on puhuttu päätöksenteon toiminnan kannalta kuntayhtymämallista, maakuntamallista tai jostakin muusta suunnitellusta mallista. Perusteltua on tutkia, miten hyvin kyseiset mallit toimisivat, kun kasvavat pakolaisvirrat otetaan huomioon.

Kokemuksellinen tieto auttaa, kun suuria kysymyksiä lähestytään. "Valistuneella päätöksenteolla" on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevia asioita. Mitä merkitsevät toisaalta hyvinvoinnin kannalta vuosilomaoikeuden rajoittamiset, arkipyhien palkattomuus, ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkaamiset ja koulutusleikkaukset, jos niitä tehdään? Kohta nähdään, miten lähestyvät mielenosoitukset, joissa nostetaan esille "sopimisen" merkitys, vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin ja vastakkainasetteluun.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Sote-uudistusta yritetään taas

Ihmiset seuraavat, miten sote-uudistusta suunnitellaan. He miettivät, miten hyvin sote-uudistus tulee kohtaamaan heidät. Täyttyvätkö heidän tarvitsemansa palveltavuuskriteerit? Kunnat pohtivat myös päätöstensä palveltavuutta, jonka on oltava kunnossa. Kun sote-uudistusta valmistellaan, on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Perätään lisäksi vastauksia kustannusten maksujärjestelmistä.

Sote-uudistus vaatii monipuolista harkintaa. Viime keväänä saatiin kokemuksia, mitä kiire merkitsee. Perustuslain tärkeä askelmerkki unohtui, jolloin perustuslakivaliokunta joutui puuttumaan päätöksentekoon. Voidaan kysyä, miksi sote-uudistuksen lainvalmistelu karkasi käsistä, vaikka oli käytettävissä palkattuja asiantuntijoita.

Perustuslakivaliokunta kiinnittänee nytkin huomiota sote-uudistuksessa siihen, että lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sote-uudistuksen toteutus on haaste, joka sisältää monia ratkaistavia kysymyksiä. Sote-asioiden etenemistä seurataan tänä syksynä tarkkaan, kuten viime keväänäkin tehtiin. Pohditaan myös sitä, onko päätöksenteon lopputulos kuntayhtymämalli, maakuntamalli tai jotakin muuta. Mietitään myös sote-uudistuksen aukotonta rahoittamista, joka näyttää olevan julkisuudesta saatujen tietojen mukaan olevan vielä niin sanotussa "vaiheessa".

Kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnin kehittymisestä. Perustuslain kriteerien on tarkoitus varmistaa päätöksenteon taustalla, että toimitaan kansalaisten parhaaksi. Kuntia on kuultava tarkkaan sote-uudistusta tehtäessä. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Aiheellista on kysyä, miksi sote-uudistuksen ajatellut järjestelyt ovat hitaanlaisia.

Kokemuksellinen tieto auttaa, kun suuria kysymyksiä lähestytään. Niin sanotulla "valistuneella päätöksenteolla" on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevia asioita. Koulutuksen kohdalla lähikoulun käsite on pidettävä kirkkaana mielessä. Mitä merkitsevät toisaalta hyvinvoinnin kehittämisen kannalta koulutusleikkaukset, jos niitä ajatellaan tehtävän.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Ihmiset muuttavat olosuhteiden vuoksi

Julkisuudessa on pohdittu äskettäisen juhlakokouksen saavutuksia. Etsittiinkö kokouksessa ratkaisuja nykyiseen "kansainvaellusta" muistuttavaan tilanteeseen, joka koskettaa ihmisten siirtymistä rauhattomilta alueilta parempiin oloihin? Päätöksentekijöiden on mietittävä huolella asumisympäristöä ja toimeentuloa koskevia kysymyksiä ja ratkaisuja. Suomesta on muutettu aikoinaan suurin määrin Ruotsiin työttömyyden vuoksi. On pohdittava monipuolisesti, miksi yleensä muutetaan.

Raja-aitojen pystyttämiset eivät pysty estämään ihmisten halua siirtyä uusille asuinalueille, kun ongelmainen tilanne sitä vaatii. Nykyinen pakolaistilanne on seurausta harjoitetusta ulko- ja sisäpolitiikasta. Kotouttamiskysymykset nousevat yhä enemmän esille muuttoalueilla. Päätöksenteossa on hahmotettava monia tekijöitä, että kohdalle sattuneet tilanteet hallitaan mahdollisimman hyvin. Polttavat kysymykset vaativat kokonaisvaltaista asioiden sisäistämistä.

Ulkopolitiikassa on keskeistä kysymys, millaisissa käsissä laivan ruori on, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Vallitseva ulkopolitiikka tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy harjoitetussa ulkopolitiikassa, jos ymmärrettävyysvaje on tuntematon käsite.

Kysymyksiä ratkaistaessa on löydettävä päätöksenteon "yhteishenki", joka on yhdessä saatu aikaan. Niin sanottu "Helsingin henki" löytyi aikoinaan. Käydyn kokouksen poliittinen sisältö on vaikuttanut monella tavalla ihmisten elämään. Millainen "yhteishenki" vallitsee pakolaiskysymyksissä? Saavutetaanko kaikin puolin ne tavoitteet, joita on tarkoitus saavuttaa?

Ulkopolitiikan tavoite on selkeä, kun päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Perustellut ja harkitut kannanotot voivat tukea "hyväksi koettuja" ulkopolitiikan linjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulkopolitiikasta seurataan tarkkaan, arvostetaanko sitä maailmalla ja joudutaanko selittelemään omia ratkaisuja. Ulkopolitiikan päätöksentekoa peilataan monella tapaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Helsingin kokous puhuttaa

Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin olisi ollut perehdyttävä syvällisemmin, kun arvioidaan vuoden 2015 Etyjin juhlakokousta koskevia tietoja. Julkisuudessa on ollut lisäksi tietoja, että kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Kiireessä hahmotetaan huonosti kokouksen kaikkia puolia. Jos asiat olisivat olleet täysin kunnossa, tämän vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.

Vuonna 1975 maamme toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä, että järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Onko saavutettu kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan. Pitkään on ollut tiedossa, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.

Mitä kysymyksiä on herättänyt nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen anti? Onko jouduttu selittelemään omia ratkaisuja? Miten kävi niin sanotun "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite. Vuoden 2015 Etyjin juhlakokousta, jonka järjestelyistä olemme täysin itse vastuussa, arvioidaan vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Poikkeavat ajatukset ja menettelyt sekoittavat "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Juhlakokous ja Helsingin henki

Vuonna 1975 maamme toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä, jonka järjestämää tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen anti on vaikuttanut monella tapaa ihmisten hyvinvointiin. Miten käynee nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Edistävätkö juhlakokouksen puitteet kaikin puolin niitä tavoitteita, joita on aiottu saavutettavan?

Olisiko ollut perehdyttävä syvällisemmin vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin? Julkisuudessa on ollut tietoa, että kiire on vaikuttanut nyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Kiire on huono "isäntä" kokouksen hahmottamisessa. Jos kaikki asiat ovat kunnossa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokous voi käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä laaja-alaisesti ja ratkaisuja etsien.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat myös tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan.

Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Tämä on mahdollistanut sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä. Onko tämä hyvä tavoite edelleenkin kannatettava periaate? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat sekoittaa "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.

Vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen päätyttyä kysytään perustellusti, miten kävi niin sanotun "Helsingin hengen", joka lienee ollut nytkin isäntämaan, Suomen, tavoite. Vuoden 2015 Etyjin juhlakokousta, jonka järjestelyistä olemme täysin itse vastuussa, arvioidaan vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten kannalta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka ja juhlakokous

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan arvioida Etyjin juhlakokouksen 2015 kannalta. Maamme toimii isäntänä, joka on merkittävä saavutus vallitsevissa oloissa. Vuonna 1975 maamme toimi myös isäntänä, jonka järjestämää tilaisuutta arvostettiin. Onko Etyjin juhlakokouksen suunnittelu ollut nyt sellaista, että kaikki kutsutut arvostavat kokouksen puitteita? Liene selvää, että Etyjin juhlakokouksen isäntämaa saisi kaikkien kutsuttujen tuen, jos on tarkoitus ratkaista Euroopan kysymyksiä. Miten käy, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä etsitään? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa arvioidaan luottamuksen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat myös tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan.

Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Tämä on mahdollistanut sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä. Onko tämä hyvä tavoite edelleenkin kannatettava periaate? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat sekoittaa "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.

Perusteltua on muistella Helsingissä vuonna 1975 pidetyn Etyjin juhlakokouksen antia, joka on vaikuttanut monella tapaa ihmisten hyvinvointiin. Toivottavasti Helsingissä 2015 pidettävä Etyjin juhlakokous, jonka järjestelyistä olemme vastuussa, tekee samaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kalastus kiinnostaa

Henkilöt tapasivat ja keskustelivat ajankohtaisista taloutta ja optioita koskevista asioista. Keskustelun anti oli tarkoitus sulatella ruokailun merkeissä. Tässä kohdassa muistui mieleen kalastus, joka on tuttua pilkkiharrastuksesta. Kirjoituksen yllättävää sisältöä on mahdollista pohtia enemmän tai vähemmän vakavasti lämpimällä säällä, joka vihdoin saapui.


Lähdetään pilkille Kuopion torille, jossa voidaan tuoreuttaa pilkkimistaitoja.


Tuo ehdotus tuntuu kiinnostavalta, ideoita tarvitaan esimerkiksi talouselämässä.


Kun saavuttiin Kuopion torille, kirpputorikaupustelu vei melkein mukanaan. Löydettiin pilkkipaikka, joka oli veneessä. Katsottiin veneessä olevaa reikää, jonka kautta kaloja on tarkoitus pyytää Jääkairaa ei nyt tarvittu, kuten niin monta kertaa autopalkintoja pilkkikilpailuissa haluttaessa.


Syököhän kala, kun on näin kuuma? Tämä vene näyttää ajelehtivan, kun airot puuttuvat.

Onkohan tässä hyvä "apajapaikka", jota ei muille ilmoiteta.

"Lähimmäisenrakkaus" unohtuu helposti, kun on kysymys kala- ja marjapaikoista.

Jos veneessä olisi airot, niitä voitaisiin käyttää soutuharjoitteluun. Sulkavansoutu vaatii muun muassa kovaa kuntoa, jota varten on harjoiteltava.

Tähän veneeseen on rakennettava soutulaite, jonka avulla olisi soudettava ikään kuin vastatuuleen, kuten melko usein on tilanne.

Pyydetyt kalat on jollakin tavalla valmistettava syötäviksi. Näillä "eväillä" jaksetaan pitkälle eteenpäin.

Tästä pilkkiretkestä on kerrottava muillekin, vaikka on kysymys "apajapaikasta". Mehän kalastamme yleensä muualla.

Miten sinä ymmärrät "ääntenkalastelun", josta puhutaan usein? Onkohan tämä Kuopion torin pilkkipaikka hyvä "ääntenkalastelussa"?

"Ääntenkalastelua" tapahtuu, ja ohjelmia luodaan. Miksi "niin sanotut lupaukset" ovat vain "köykäisiä sanoja ja sanahelinää"?

Niinhän sitä toimitaan ihmisten hyvinvoinnin hyväksi ja yritetään selitellä päätöksiä.

Ruvetaan syömään, kun kalanhaju saa veden kielelle. Istutaan vaan pöytään ja takit tuolien selustoille. Emme kai myy takkejamme kirpputorilla, sillä niitä tarvitaan kylmemmillä säillä.

Taloudesta ja optioista kannattaa keskustella "tässäkin pilkkipöydässä". Minua on ihmetyttänyt, kun optioita jaetaan yrityksissä, jotka ovat konkurssikypsiä. Mitä mieltä olet, kun taloutta kuvaava optiokäsite on tuotu myös ulkopolitiikan alueelle?

Tärkeä kysymys, joka on puhuttanut ihmisiä. Mistähän voisi hankkia ulkopolitiikan tapahtumien syiden ja seurausten ymmärrystä? Syvällistä ajattelua on kai kehitettävä.

Keskustelijat eivät voineet pyyhkiä pois mielestään Kuopion torin "pilkkiapajan" ääressä ollessaankaan esimerkiksi Ukrainan tilannetta eikä myöskään Kreikan viimeaikaisia tapahtumia. Mitenkähän "ääntenkalastelu" tapahtuu Kreikassa, joka on ajankohtaisesti esillä?



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka ja ennakointi

Ennakointi on tärkeää ulkopolitiikassa. Perustellusti kysytään, miten itsenäistä on maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka Euroopan unionissa. Liittovaltion käsitteen analysointi on jäänyt jostain syystä vähälle huomiolle julkisuudessa. Tiedotusvälineet esittänevät, mitä ovat liittovaltion tunnusmerkkejä. Mitkä tehdyt päätökset esittävät jo mahdollista liittovaltiokehitystä? Tärkeitä kysymyksiä ovat lisäksi ne, miten rakentavia suhteita maallamme on ollut eri tahoille ulkopolitiikan kautta.

Jos maamme ei pystyisi toteuttamaan omista lähtökohdistaan valittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, nousisi helposti mieleen liittovaltion käsite. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun varmistaminen vaatii vaikutusyhteyksien tietämistä. Myös taloudellisia tunnuslukuja kuvaavat ennusteet ovat olleet puhuttelevia. Päätöksenteko on yhteydessä arvolähtökohtiin, jotka liittyvät esimerkiksi pakolaiskysymysten ratkaisuihin.

Maamme on kysyttävä itseltään Euroopan unionissa ollessaan, "miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Vastaus on haastava nyt ratkaistavien kysymysten aikoina. Voidaan kysyä myös, mitä on niin sanottu reaalipolitiikka. Ovatko joidenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat kannanotot olleet liian suoraviivaisia, ja rakentavuus on puuttunut? Päätöksenteon seurauksia on arvioitava aina etukäteen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen sanoman on oltava tyhjentävä ulkoapäin arvioidenkin. Viestimien on välitettävä maamme kanta ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioihin, mitä päätöksiä ne todella sisältävät. Ulkopolitiikan on oltava kokonaisuudessaan luottamusta herättävää. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden hoitaminen ovat myös haasteellisia tehtäviä. Kysytäänkin, millä tavoin hyvinvointiasioita on tarkoitus viedä eteenpäin Euroopan alueella. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, joilla on seurausvaikutuksia.



Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka kulkee "pääraidetta" pitkin

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyvä järjestyminen on viisautta. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue mielletään tärkeänä yhteiskunnan päätöksenteossa. Ratkaisujen on herätettävä luottamusta.

Toimintaa arvioitaessa on mielessä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haasteellinen, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kun ymmärrettävyysvajetta ei synny.

Tavoite on selkeä, kun päätökset ovat harkittuja ja vaikutukset tiedostetaan. Kannanotot tukevat myös hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan.

Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan toimia välitystehtävissä. Poikkeavat ajatukset saattavat sekoittaa "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia.

Tässä muistellaan vielä kahta juhlapäivää, jotka liittyvät aiheeseen ja koulutukseen. Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietettiin 4:ntenä kesäkuuta 2015. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlittiin puolestaan Haminassa 6. kesäkuuta 2015.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Louna - Jukola vuorossa

Kiinnostuneina on seurattu Louna - Jukolan suunnistustapahtumaa, jonka paikkana on Paimio. Suunnittelussa on hyödynnetty Kuopio - Jukolan kokemuksia. Louna - Jukolan arviointi on edessäpäin "seuraavia Jukolan koetuksia" varten. Jälkeenpäin muistellaan, miten toiminta on onnistunut ja pyydetään lähettämään omakohtaisia talkoomuistoja.

Louna - Jukolan urheilutapahtuma on tilaisuus, joka "pitää vain nähdä ja kokea". Haastattelut osoittavat tyytyväisyyttä, että on osallistuttu kilpailuihin ja työskennelty vapaaehtoisina toimitsijoina. Monissa keskusteluissa on palattu edellisen vuoden Kuopio - Jukolaan, jossa oli runsaasti suunnistajia ja toimitsijoita. Louna - Jukola on vieläkin suurempi tapahtuma.

Jukolan viestitapahtumassa on arvostettu perinteitä ja tukeuduttu Aleksis Kiveen. Seitsemään veljekseen perehdytään jo kouluopinnoissa. Kyseisessä urheilutapahtumassa suositaan luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Toiminta tapahtuu vuokramailla, joten kiinteät rakennelmat eivät ole mahdollisia. Jukolan viestitapahtuma on tarkoitettu huippusuunnistajille, mutta suuri osa kilpailijoista ovat harrastajia, joille pelkkä osallistuminen on jo sinänsä arvokasta.

Jukolan urheilutapahtuma tunnetaan hyvin eri viestimien kautta. Talkoolaisten työpanos on mittava. Talkoolaiset muistelevatkin jälkeenpäin omaa osuuttaan Jukolan viestitapahtuman järjestelyissä. Tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä siihen, millaisia henkilöitä on saatu eri toiminta-alueille. Voidaan tarkastella toimitsijoiden profiileja. Motivoituminen vaikuttaa lopputuloksen syntymiseen.

Jukolan viestitapahtumia on ollut vuosittain eri puolilla Suomea, nyt 2015 Paimion varsinaissuomalaisessa maastossa. Päättäjät ja järjestäjät ovat kokeneet Jukolan suunnistustapahtuman haasteena, jopa näytönpaikkana. Niin käynee Louna - Jukolankin kohdalla. Luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät ja johtoryhmät ovat tärkeitä tekijöitä Jukolan suunnistustapahtuman järjestelyissä.

Aikaisemmat toimintasuunnitelmat ja loppuraportit ovat olleet hyödyksi Jukolan urheilutapahtuman järjestämisessä. On perehdytty myös muiden kisakoneistojen toimintoihin, kun on suunniteltu Louna - Jukolan viestitapahtumaa. Urheilutapahtuman toteutusvaiheessa toimitsijoille on järjestetty yleisinfo- ja koulutustilaisuuksia ja lopuksi vielä "kenraaliharjoitus".

Toiminnan käynnistämisessä on lähetetty ohjeita muun muassa ympäristön ja huollon talkoolaisille, joihin itse kuuluin Kuopio - Jukolassa. Toimitsijatehtäväni oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa, johon kuuluivat wc- ja jätehuolto, saunanlämmitys, vesihuolto ja kuljetukset. Organisaation varajärjestelyt oli suunniteltu ja toteutettu myös.

Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat". Saunat olivat telttasaunoja, joissa oli useita kiukaita. Niiden useita tunteja kestävä lämmittäminen oli vaativa tehtävä, polttopuita kului runsaasti. Lepotila oli armeijan teltassa. Henkilömäärä vaihteli sovitusti tehtävien mukaan.

Ympäristön siistimistä oli heti saunanlämmitysten päätyttyä. Kuopio - Jukolan suunnistajat olivat tiedostaneet ympäristön siisteyden merkityksen. Erilaisten asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin ja kasvatuksellisiin tekijöihin.

Louna - Jukolan urheilutapahtuman suunnittelua ja onnistumista on edesauttanut, jos järjestäjillä on ollut tietoa eri työtehtäviin ilmoittautuneiden toimitsijoiden vahvuuksista. Esimerkiksi Kuopio - Jukolan tieto- ja viestintäjärjestelmässä henkilökohtaisen profiilisivun muuttujat olivat account information, perustiedot, vaatetus, pituus ja paino, allergiat ja erikoisruokavaliot, luvat ja passit, kielitaito ja koulutus.

Syväjohtaminen on tullut mukaan yhä enemmän yhteiskunnan organisaatioihin. Kannustava työpalaute on tärkeää vastuutehtävän päätyttyä ja aikaisemminkin. Tämän omakohtaisen tiedon haluan tässä erikseen mainita. Perusteltua on kysyä, jäävätkö myönteiset suoritukset liian herkästi kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintaa arvioitaessa.

Mielenkiintoista on varmaan kuulla toisten toimintatiimien näkemyksiä, miten Louna - Jukolan "veikeä kokemus ja lumoava elämys" ovat käytännössä toteutuneet. Profiilitietojen muuttujien sisällöt ovat myös kiinnostavia monella tapaa, kun niiden merkitystä arvioidaan syvällisemmin toimintatavoitteiden kannalta.

Tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon järjestötoiminnassa. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa meneillään olevat talkootyönsä? Varmaan useat tärkeät toiminnot pysähtyisivät. Voidaan myös selkeästi olettaa, että Louna - Jukolan sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet olisivat jääneet toteutumatta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Lippujuhlan päivänä arvioidaan ulkopolitiikkaa

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan hyvä järjestyminen on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka on harkittua, tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa. Julkisuudessa on kuitenkin joskus esitetty kannanottoja, jotka eivät ole tukemassa hyväksi havaittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Jälkeenpäin on yritetty kiistää, ettei toiminnalla ole ollut tarkoitus "muuttaa mitään".

Tarkoin seuraavat osaavat kyllä tulkita kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mitä tietoa he ovat saaneet eri viestintävälineiden kautta. Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Siten ovat mahdollisuudet toimia rauhanvälitystehtävissä, jos poikkeavat ajatukset eivät pääse sekoittamaan "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia.

Melko tarkkaan arvioidaan niitä päätöksiä, miten rakentavasti osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue mielletään erittäin tärkeänä yhteiskunnan päätöksenteossa. Päätöksenteon ratkaisujen on herätettävä luottamusta. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustavoite ei saa hämärtyä.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4:ntenä kesäkuuta 2015. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlitaan puolestaan Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015.


Onnitteluterveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Perustuslaki velvoittaa toiminnoissa

Kohta nähdään, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelussa. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota käsiteltävässä asiassa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu on kaikilta osin aukoton. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on suuri haaste, joka sisältää monia ratkaistavia ulottuvuuksia. Seurataan tarkkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden etenemistä. Mietitään myös sitä, onko päätösten lopputulos kuntayhtymämalli vai maakuntamalli.

Kunnissa seurataan, kumman mallin mukaan lopulta mennään ja pohditaan perustuslain kriteerien täyttymistä. On tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Edellytetään myös vastauksia kuntien kustannusten tasausjärjestelmien toteuttamiseen. Miten pitkällä ollaan laajojen kysymysten ratkaisuissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla voidaan kysyä, miksi uudistushankkeen hallinta karkasi käsistä, vaikka oli runsaasti koulutusta saaneita ja palkattuja "tekijöitä".

Vaikeissa asioissa hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa yhteiskunnassa palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään. Perustuslain kriteerit vaikuttavat päätöksenteon taustalla siten, että yhteiskunta kehittyisi kansalaisten parhaaksi.

Aiheellista on kysyä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon hyviksi ajatellut järjestelyt ovat hitaanlaisia, vaikka niin ei pitäisi tapahtua. Kokemuksellinen tieto auttaa suuria kysymyksiä lähestyttäessä. Valistuneen päätöksenteon vastuulla ovat kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevien kysymysten ratkaisut. Esimerkiksi koulutusta suunniteltaessa "umpiperien" synnyttäminen ei ole perusteltua. Kun koulutusta kehitettiin vastuullisesti, eräs tavoite oli se, että päästään "umpiperistä" eroon.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Sote-uudistusta yritetään jälleen

Hallitusohjelman kohdalla seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden etenemistä ja päätöksiä. Onko prosessin lopputulos kuntayhtymämalli vai maakuntamalli? Kummankin mallin toteuttaminen on yhteydessä perustuslain kriteerien täyttämiseen. Tuleeko kiire vastaan, kun on tiedettävä tarkkaan esimerkiksi koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät? Tarvitaan myös vastauksia siihen, miten kuntien kustannusten tasausjärjestelmät toteutetaan.

Nyt seurataan jälleen, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii, kun sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu jossain vaiheessa etenee. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota käsiteltävässä asiassa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu on mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on suuri haaste. Asian onnistumista vaikeuttaa hankkeen laajuus, joka sisältää monia ulottuvuuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on kysyttävä, oliko uudistushankkeen siirtyminen uudelle eduskunnalle yhteydessä johtajuuden heikkouteen. Hyvin pohdittu suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnassa palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään.

Palvelujen laatua arvioitaessa on kysyttävä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon niin sanotut hyvät järjestelyt ovat hitaanlaisia, vaikka kansalaisten palvelujen tarve vaatii parannuksia. Kokemuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suuria kysymyksiä tulisi lähestyä. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon vastuulla. Muun muassa koulutusta suunniteltaessa "umpiperien" synnyttäminen ei ole perusteltua.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

J. V. Snellmanin päivänä

Perusteltua on arvioida, millä tavoin kohtaamme toisemme niin sanotusti "sivistyneesti". Mitä sanoja "viljellään" puheissa, joita ei voi olla kuulematta? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät usein sivuun, sillä taloudelliset arvot näyttävät korostuvan. Mielenkiintoista on nähdä, miten taloudelliset kysymykset nousevat esille suunnitteilla olevassa hallitusohjelmassa. Muistamme hyvin ennen vaaleja esitetyt kannanotot ja leikkausten suuruudet.

"Suomalaisuuden päivän henkilö", J. V. Snellman, on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.

Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.

Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetusalueella on oltava pätevää henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun on sytytettävä oppilaissa "tiedon halu", joka motivoi oppimiseen. Jos tavoitteissa onnistutaan, koulussa viihdytään paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen aikana on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.

Kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.

Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksen kohdalla on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?

Koulutuksen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita voidaan pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat luoneet aikoinaan yhteiskuntaa palvelevia "koulutusmietintöjä", joista on ollut helpohko jatkaa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Eurooppa-päivää vietettiin

Eurooppa-päivää on vietetty liputuksin. Melko usein on todettu tarkemmin määrittelemättä, että on olemassa yhteiset eurooppalaiset arvot. Perusteltua on tutkia arvojen sisältöä. Voidaan myös kysyä, mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun arvioidaan tehtyjä päätöksiä. Ovatko päätökset ehkä tukemassa niin sanottua liittovaltiokehitystä? Tämä kysymys on aiheellinen, kun pohditaan julkisuudessa esitettyjä kannanottoja. Perusteelliset arvioinnit ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka niin ei pitäisi olla. Mikä on Suomen asema Euroopan päätöksenteossa, kun laajoja kysymyksiä ratkotaan ja päätetään? Miten hyvin poliittinen sanomamme välittyy muille?

Eurooppa-päivän aikoihin ovat kiinnostaneet erikoisesti tilaisuudet, jotka ovat käsitelleet Euroopan parlamenttivaaleja. On tutkailtu katujen varsilla olevia ehdokkaiden mainoksia: "Miten hyvin esillä oleva henkilö saisi mahdollisesti äänensä kuuluviin Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän todella edustaa? Miten hän ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen?" Pohditaan myös sitä, miten Suomen tulisi toimia Euroopan unionin organisaatioissa.

Hyvinvointiasiat askarruttavat: "Nämä ovat olleet meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. On vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä hyvinvointiasioita eteenpäin. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa."

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hoidettava laadukkaasti. Miten Suomi toteuttaa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa? Suomen on jatkuvasti kysyttävä itseltään ja vastattava tyhjentävästi kysymykseen, miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Miten kysymys on sisäistetty ajankohtaisena Eurooppa-päivänä? "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyvää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten. Muun muassa sovitut ulkopoliittiset tapaamiset on hoidettava.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kansallisena veteraanipäivänä

Yhteiskunnallisia kysymyksiä on pohdittu perustellusti kansallisena veteraanipäivänä. Juhlatilaisuuksissa on seurattu hartaasti suunnitellun ohjelman etenemistä, esimerkiksi seppelpartioiden lähettämistä. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on myös sykähdyttänyt voimakkaalla sanomallaan.

Kuulijat pohtivat omakohtaisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksituumaisuutta. He miettivät myös sitä, miten hallitusohjelmassa ajatellaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Maatamme kohdanneet vaikeat ajat nostavat esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Mitä ovat Ukrainan kysymystä koskevat päätökset tästä eteenpäin? Miten vastuullisten henkilöiden väliset puheyhteydet säilyvät? Ukrainan kysymyksen noustessa esille sovittuja tapaamisia jätettiin hoitamatta. Ulkopolitiikka on taitolaji, joka on sisäistettävä.

Kun ulkopolitiikalla on selkeä tavoite, vältetään "ulkopoliittisia karikkoja". Ulkopolitiikan onnistumista arvioitaessa on kysyttävä perustellusti, miten luotettavissa käsissä laivamme ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.

Ongelmaista on, jos vain "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään oikeina. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat liian helposti niin sanottuihin asiantuntijoihin päätettävistä asioista, vaikka heidän pitäisi olla itsekin asiantuntijoita.

Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee olla maamme edunmukaista. On hyvä on muistaa, että maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, eritoten nyt hallitustaivalta ja -ohjelmaa arvioitaessa.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikka linjataan vaaleissa

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hoidettava kunnolla. Niin on käynytkin yleensä, mutta jotkut ovat haitanneet hyväksi havaittuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkejä". Mitä onkaan tapahtunut, kun kansanedustajat ovat olleet poissa eduskunnasta? Onko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa toiminut valvonta? Tässä tarkoitetaan sitä, että pohjoismaat ovat äskettäin tehneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen sopimuksen. Perusteltua on kysyä, onko eduskunta, jonka vastuulla on lainsäädäntö, syrjäytetty kyseisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiasta. Sama kysymys koskettaa muitakin tärkeitä tahoja.

Jotkut ovat sanoneet liian suoraviivaisesti, että "päätä ei pidä panna pensaaseen" ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sanonta on yksipuolinen ilmaus, jonka sisältöä on arvioitava perusteellisesti. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "päätä ei panna pensaaseen", jos punnitaan tarkkaan päätösten seurauksia. Jos näin ei menetellä, silloin voidaan todella sanoa, että "pää on pantu pensaaseen".

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on pidettävä mielessä "peruskysymys, miten vantterissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltua on kysyä, millaisessa "aallokossa laivamme seilaa tällä hetkellä". Tämä ilmaus on ulkopolitiikasta vastaaville päättäjille haasteellinen, sillä muualta saattaa tulla paineita oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamista kohtaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selvä, kun kokemusta hyödynnetään ja päätösten vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa asiat ovat kunnossa, vastakkainasettelua kuvaava sana on tuntematon. Julkisuudessa on esiintynyt kannanottoja, jotka eivät ole rakentavia ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadun kannalta. Jälkeenpäin yritetään selitellä, ettei ole ollut tarkoituksena lisätä vastakkainasettelua.

Vaalityötä tehdään erilaisin taloudellisin voimavaroin ja esitetään "poliittista sanomaa", jota arvioidaan, toteuttaisiko se mahdollisesti "kansan parasta". Pohditaan myös sitä, edistäisikö ulko- ja turvallisuuspolitiikan "poliittinen sanoma" "maan parasta". Mietitään myös sitä, ovatko perustuslain, demokratian ja jääviyden asiat hallinnassa ja miten hoidetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sisäpolitiikka mahdollisimman hyvin. Pohditaan myös sitä, miksi sote-uudistuksen kohdalla sivuutettiin perustuslain velvoitteet.

Ulko- ja turvallisuuspoliittista tietoa on ollut tarjolla viestintävälineiden kautta. Pitää olla hyvin tarkkana, miten luotettavaa tieto on, varsinkin näin vaalien läheisyydessä. Tiedetään myös se, että maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Saavutettua mainetta kannattaa vaalia. Maamme on toiminutkin melko usein rauhaa edistävissä asioissa maailmalla. Poikkeavat ja yllättävät ulkopolitiikkaa koskevat menettelyt, joihin tässä kirjoituksessa viitattiin, vaikeuttavat hyväksi koettua ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista".



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio