Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan arvioida Etyjin juhlakokouksen 2015 kannalta. Maamme toimii isäntänä, joka on merkittävä saavutus vallitsevissa oloissa. Vuonna 1975 maamme toimi myös isäntänä, jonka järjestämää tilaisuutta arvostettiin. Onko Etyjin juhlakokouksen suunnittelu ollut nyt sellaista, että kaikki kutsutut arvostavat kokouksen puitteita? Liene selvää, että Etyjin juhlakokouksen isäntämaa saisi kaikkien kutsuttujen tuen, jos on tarkoitus ratkaista Euroopan kysymyksiä. Miten käy, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä etsitään? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa arvioidaan luottamuksen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä maamme laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin. Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, jos päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen kannanotot voivat myös tukea hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta seurataan tarkkaan.
Tiedetään myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Tämä on mahdollistanut sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä. Onko tämä hyvä tavoite edelleenkin kannatettava periaate? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat sekoittaa "hyväksi koettuja" ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksia ja mahdollisuuksia.
Perusteltua on muistella Helsingissä vuonna 1975 pidetyn Etyjin juhlakokouksen antia, joka on vaikuttanut monella tapaa ihmisten hyvinvointiin. Toivottavasti Helsingissä 2015 pidettävä Etyjin juhlakokous, jonka järjestelyistä olemme vastuussa, tekee samaa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti