Turku, joulurauhan julistaa

Tärkeänä tiedonlähteenä käytetään usein verkkotarjontaa, joka on auttanut tämänkin artikkelin yksityiskohtiin menevässä tarkastelussa. Olen ajatellut lisäksi, että kaikessa toiminnassa on kehitettävää. Tältä pohjalta esitän kysymyksen, minkä “teesien” avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Hän on pohtinut joulua, johon tässä kirjoituksessa vielä palataan.

Muistamme hyvin jouluaaton ohjelmalähetyksen, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello löi 12.00.

Martti Lutherin virren laulaminen on tullut tavaksi vuonna 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.

Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."

"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."

Joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.

Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt julistusta koskevan ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut joulurauhaa koskevassa viestinnässä mukana.

Joulua, johon on kuulunut edellä mainittu joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa.

Joulun tapahtumasta voidaan puhua myös seuraavan "Joululaulun" sisältämien säkeidenkin avulla:


Joululaulu

(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

Joulu tullut on, kaikille.
Joulun tuntu löytyy.
Pimeä aika, kaamos, voitetaan.
----
Aurinko, kuu, vaiheet tunnetaan.
Tieto almanakkaan merkitään.
Ajantieto muistaa.
----
Joulu tullut on, kaikille.
Kiire, huoli vaikuttaa.
Muistot, mieleen palaa, herkistää.
----
Kynttilät valon antaa.
Kaamos voitetaan.
----
Adventtiaikaa muistellaan.
Joululaulut, kuullaan, lauletaan.
Uudet laulut opitaan.
----
Kertomus joulun tunnetaan.
Kuvaelmat tehdään, katsotaan.
----
Miten kaikki mielletään?
Maria, Josef, seimen lapsi,
enkelit, paimenet, tietäjät, tähti.
—
Lahjat saadaan, annetaan.
Joulua vietetään.
Turku, joulurauhan julistaa.
----

Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin musiikin ja opin sisällön. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja. Tämän artikkelin "otsikon sisältö" on kyseisille suurmiehille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulun kertomuksen syvälliseen sanomaan, joka sisältää merkityksellisen joulurauhan pohtimisen.

Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua. Joulunvietto saa erilaisia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista yhteiskunnassa pääse syntymään".


Juhlavuosionnitteluterveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Joulua on vietetty

Joulua on vietetty. "Kauneimpia joululauluja" on perinteisesti laulettu kirkoissa ja muissakin paikoissa. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan kysymällä, millaisissa oloissa joulunvietto voi tapahtua. Joulunvietto saa uusia muotoja, kun muun muassa asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.

"Hyvän mielen" kannalta on ratkaistavia kysymyksiä, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeet, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä. Perustellusti kysytään, miten ihmisten hyvinvointiin liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii hyvää mieltä ja ponnistuksia.

Vuoden 2017 alusta lähtien "sulatellaan" uuden lainsäädännön vaikutuksia. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa, että mennään ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan". Tässä kysytäänkin päätöksenteolta, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne ja jatko.

Terveyspalvelujen kohdalla on puhuttu karensseista. Tiedetään, että sairaudentila on "sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Hyvän kohtelun näkökulmasta kysytäänkin karenssien perusteluja.

Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset ovat heijastuneet ihmisten joulunviettoon.

Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.


Juhlavuosionnitteluterveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Educa-messut tulossa

Pisa-tutkimukset ovat olleet esillä. Julkisuudessa on pohdittu matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisen laadukasta järjestämistä. Kysymys kiinnostaa muun muassa henkilöitä, jotka osallistuvat tammikuussa 2017 pidettäville Helsingin Educa-messuille.

Lukutaidon oppimista voidaan analysoida esimerkiksi kirjoitusmerkkien suhteen. Eräissä kulttuureissa on kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on vain opittava hahmottamaan ja sisäistämään. Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret ovat selviytyneet Pisa-tutkimusten vaatimuksista melko hyvin tai jopa muita paremmin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia arvioitaessa lukemista tekstin muodostamisen kannalta.

Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin.

Edellä olevan johdosta palautetaan mieliin Martti Luther ja Mikael Agricola, jotka aikoinaan huomasivat: "Omakielistä kirjallisuutta on saatava aikaan." Uuden testamentin käännökset tulivat kansalaisille tutuiksi. Merkkihenkilöiden toiminta ja ajatukset jäivät elämään, että nyt on mahdollista muun muassa Pisa-tutkimusten avulla tutkia lukutaidon kehittymistä maassamme ja muualla.

Pisa-tutkimusten vastausten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään parhain päin. Kouluviranomaisten on mietittävä tulosten syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita. Tässä esitetään vielä aiheeseen liittyvä kysymys, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien koulutuspalvelujen tavoitteiden saavuttamiseen.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyyspäivänä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Arvioidaan myös tulevaisuutta koskevia ratkaisuja, joihin päätöksenteko on osallinen. Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit miettivät myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"

"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.

Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".

Tärkeänä tässä pohditaan myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.

Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja miettivät vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.

Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.

Kuopion kaupunki järjesti itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit olivat kunniavieraina.



Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätökset ja koulutus

Meneillään olevan kirkkovuoden aikana toteutetaan kirkon tehtäviä ja muistellaan henkilöiden aikaansaannoksia. Opilliset kysymykset ovat askarruttaneet tunnetusti Martti Lutheria. Hän on pohtinut myös lukutaidon merkitystä sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten ohjelmien mukaan. Musiikkikasvatus syventää "opillista sanomaa". Martti Lutherin "teesiajatteluidealla" on käyttöä koulutusta arvioitaessa.

"Kouluteesinä" on tässä hyvinvointiin vaikuttava ilmaisu: "Lähikoulut ovat arvovalinta." Väittämän "antiteesi" on toteamuksen vastakohta. Mikä se olisi päätöksenteossa, kun mietitään "oppilaiden parasta"? Koulukysymyksissä on tulkintaeroavuuksia: näkemykset eivät kohtaa, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnista. Nyt keskustellaan vilkkaasti, miten olisi meneteltävä eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.

Eroavat käsitykset lähentyvät "luovassa ilmapiirissä". Tässä palautetaan mieliin katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten "asioiden sisäistämistä". Luterilaisuuden juhlavuonna kiinnitettään huomiota "opillisiin lähtökohtiin".

Asianosaisten kuuleminen ja henkilökohtainen tapaaminen auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikael Agricolaa tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Päätöksenteossa kokemuksesta on hyötyä, kun ollaan "vastakohtatilanteissa".

Ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotoutumisen kysymyksiin. Käsitteiden sisältöä on mietittävä syvällisesti. Usein todetaan, että lähipalveluista huolehditaan. Lähikouluja karsitaan kuitenkin melko helposti. Kysytäänkin aiheeseen liittyen, miten turvataan lähikoulut koulutusjärjestelmässä. Päättäjien on arvioitava toimintaansa: "Mitä tarkoitamme lähipalveluilla?"

Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Toiminnasta vastaavien on arvioitava päätösten seuraukset. On tehtävä valintoja, jotka turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Onko lähikouluja tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee? Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.

Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.

Koulutuksen laatua arvioitaessa on ratkaistava kysymys, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntaa kehitystä tulevaisuutta kohti. Huoltajia on tuettava kasvatustehtävässä. On mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko.

Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. On turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.

Edellä lueteltiin tarkasteltavaan aiheeseen liittyviä asioita, jotka ovat "kouluteesejä". Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Juhlavuodet puhuttavat

Historian tapahtumia ja henkilöitä tutkittaessa Martti Luther yhdistetään "teeseihin". Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517 naulatut "väittämät" tunnetaan yleisnimityksenä. Kyseisestä viestinnästä alkoi Martti Lutherin ja katolisen kirkon välinen konflikti, joka johti katolisen kirkon hajaannukseen ja protestanttisten kirkkojen syntyyn. Katolisen kirkon anekauppa oli ollut vuosia kritiikin kohteena: ”Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.”

Kaikessa toiminnassa on kehitettävää. Tässä esitetään kysymys, minkä "teesien" avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Vastaukset ja kommentoinnit luetaan mielellään. Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä "Martti Lutherin opin sisällön".

Mikael Agricola on välittänyt Martti Lutherin ajatuksia suomalaiseen käytäntöön. Uuden testamentin suomennos on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Muutakin kirjallisuutta on toimitettu ihmisten sivistystarpeita varten. Mikael Agricola nostetaan esille suomen kielen päivänä, jolloin pohditaan omakielisen kirjallisuuden perustamista ja merkitystä. Martti Luther on tähdentänyt samoja asioita.

Koulutoimen tehtäviä hoidettaessa on syvennytty kasvatuksen kysymyksiin, joiden vastaukset ja toiminnot ovat ajankohtaisia nykyäänkin. Lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevat kirjat osoittavat "asioiden sisäistämistä". Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.

Käännöstyöt osoittavat taitoa. On mietittävä kirjoitettujen tekstien omakielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina suomenkielisiä tekstejä kirjoittaessaan. Hän on järkeillen pyrkinyt tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen.

Mikael Agricola innostui lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Uskonpuhdistuksen yleiset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palveluissa ja kouluopetuksessa. Kulttuuriasioiden merkitystä korostettiin 1800-luvulla, jolloin oli niin sanottu kansallisromanttisen suuntauksen aika.

Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän tarvitsi Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan uskonpuhdistuksen opillinen sisällön, johon Martti Luther on vaikuttanut suuressa määrin. Nykyajan esimerkit osoittavat, että tulkintaeroavuuksia esiintyy opillisissa kysymyksissä.

Kuitenkin on huomattava, että katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Ajankohtaisen tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten "asioiden sisäistämistä". Onko "synteesi", joka on "teesin" ja "antiteesin" yhdistelmä, saanut kasvualustaa? Kiinnostuneina seurataan, mitä tapahtuu jatkossa.

"Vastakohtatilanteessa" Martti Luther olisi hyötynyt tämänhetkisistä viestintävälineistä. Hänen "teesinsä" olisivat välittyneet nopeasti: vastuullisen ja palveluja tuottavan kirkon toiminnassa "kaikki ei ollut oikein". Luterilaisuuden juhlavuonna kiinnitettäneen huomiota "opillisiin kysymyksiin ".


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Ulkopolitiikka kiinnostaa

Merentakaista vaalitapahtumaa on "sulateltu". Huomataan, että "monien kommentoijien ennusteet eivät pitäneet". Tiedotusvälineetkin tiedottivat varmanpuoleisesti ennakkoon, mikä on todennäköinen lopputulos. Tulokset opettivat, että vaalit on ensin käytävä. Lähdekriittinen tarkastelu on tärkeä suuria väestömääriä koskevissa vaaleissa, että "ei mennä ennusteissa metsään". Hyvä vertauskohta on suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Ulkopolitiikassa on suunnistettava "ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan" mukaan oikein, että tavoitteet pysyvät hallinnassa.

Päätöksenteossa on analysoitava huolella muuttunut tilanne, että "Suomi seilaisi luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön on oltava sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Erityisen tärkeää on muistaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko on "selkeä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole varaa "harjoitella".

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. On arvioitava huolella, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "turvatakuut". Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset "kansainvaellukset" ja "kotouttamistoimet".

Palautetaan mieliin tärkeinä myös Helsingin Etyjin kokoukset, joita on pidetty vuosina 1975 ja 2015. Millaiset ovat olleet niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan "saldot"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito". Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.

"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan esimerkiksi 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä "Turvallisuuspoliittisissa seminaareissa" on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan "polttavia" kysymyksiä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä". Ajankohtaista on kysyä, mitä Suomen juhlavuosi 2017 tuo tullessaan kokonaisturvallisuuskysymyksiä tarkasteltaessa.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Aleksis Kiven päivänä

Seitsemän veljestä - teos on ajankohtainen suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa esillä. Kirjan mukaan koulua käytiin, opittiin lukemaan tietyin pedagogiikan menettelyin ja tultiin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nykyajan haasteellisia kysymyksiä, joita ei voida sivuuttaa. Keskusteluissa käytetään erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta.

Käytettävien kielikuvien ymmärtäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka myös seitsemän veljestä oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat ovat tehokas keino tehostaa päätöksenteon sanomaa, kun arvioidaan asioiden tilaa. On mietittävä tarkkaan, mitä päätetyt asiat merkitsevät esimerkiksi luontoympäristön kannalta.

Päättäjät voivat arvioida mielessään: - Luulen, että ymmärrän ja hallitsen tuon päätettävän asian enkä ole mitenkään jäävi asian suhteen. Omakohtaisessa arvioinnissa saattaa unohtua tarkka analyysi asioiden sisällöstä ja on unohtunut viisaus: - Luulo ei ole niin sanottu tiedon väärti, kun asioiden päätökset näyttävät ulospäin jotain muuta kuin on tarkoitus.

On muitakin päätettävien asioiden yhteyteen liittyviä sanontoja: - Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan ja ehkä myös: - Niin makaa kuin petaa ja rohkea rokan syö. Kannattaa perehtyä ajantietoon ja kansanviisauteen, mitä Seitsemän veljestä -teoskin omalta osin esittää.

Yhteiskunnassa pohditaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: - Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Kysytäänkin perustellusti, miten kyseinen kielikuva olisi tulkittava. Seitsemän veljestä taivalsivat yhteiskunnassa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja esitetään, on mietittävä tarkkaan perustelujen sisältöä. Kun ulkopolitiikan alueella käytetään kielikuvia muun muassa laivavertauksin, niitä arvioidaan ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla toimitaan liian suoraviivaisesti, saattaa käydä niin, etteivät tulkinnat kohtaa.


Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminta vaatii harkintaa, kokemusta on hyödynnettävä. Kun ulkopolitiikan suunta on selkeä, ymmärrettävyysvajetta ei synny. Halutaan tietää myös, minkä periaatteiden mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka etenee. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestäkin oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin. Tiedotusvälineet tiedottanevat oman ymmärryksensä perusteella ajankohtaisista kysymyksistä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Asioita mallinnetaan - toimiiko kokonaisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon malli sisältää yksiselitteisesti sekä sosiaali- että terveyspuolen. Jostain syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastellakaan kokonaisvaltaisesti. Keskusteluissa käsitellään kylläkin sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta puhutaan kuitenkin vain terveyspalveluista. Sosiaalipalvelut häviävät johonkin, vaikka ne ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten hyvinvointia.

Aiheeseen liittyvänä on nostettava esille myös Fimean-kysymys, jota on "puitu" monella tapaa: päätöksiä ja selvityksiä on kuultu. Mielenkiintoista on nähdä, mikä on lopputulos.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kokonaisuus on hallittava. Kysymys on "itsehallinto- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka on oltava kunnossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen.

Perustuslain kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. "Itsehallinto- ja sote-alueiden" ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita "sote-käsite" oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tavoite se, että "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.

Päätöksenteossa on arvioitava myös se, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. On mietittävä tarkkaan, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on esimerkiksi oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Ulkopolitiikasta keskustellaan

Jukolan viestitapahtuma on suoritettu. Kartan lukemisen taito on ollut tärkeä, että rastit löytyivät. Ulkopolitiikan alueella on suunnistettava "ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan" mukaan oikein, että "tavoitteet" pysyvät hallinnassa. Päätöksenteossa on pidettävä mielessä, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön on oltava selkeä, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Nyt on erityisen tärkeää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko on "selkeä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole varaa "harjoitella".

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Kun päätöksenteko on harkittua, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. On arvioitava huolella, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "turvatakuut". Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset "kansainvaellukset" ja "kotouttamistoimet".

Helsingissä on pidetty Etyjin kokouksia 1975 ja 2015. Perusteltua on kysyä, millainen on ollut niillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan "saldot". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito". Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.

"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä "messujen antia". Kuopiossa 2015 pidetyssä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa" mietittiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. On jatkuvasti arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" on koeteltu, esimerkiksi Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä".


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Luonto, maasto, rastit etsitään

Erilaiset asiat nousevat esille käytännön tilanteissa. Ajankohtaista hyötyliikuntaa on nurmikonleikkuu. Tuttuja ovat sanonnat: "Kesäntulon huomaa. Nurmikko on kasvanut nopeaan tahtiin. On lähdettävä hakemaan bensiiniä leikkuria varten. Suunnistus on myös kesän tärkeitä tapahtumia."

Suunnistuksen aikana suunnistajat ajattelevat juostessaan turvallisuuttaan: "Saanko nopeasti tarvittavan avun, jos kaadun ja loukkaannun? Onneksi minulla on kännykkä mukana, ja akku on täynnä virtaa, jos jotain sattuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus kiinnostaa ja muistuu mieleen."

Suunnistusta harrastettaessa seurataan sääennustuksia ja mietitään rastikohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä suunnistuskunnon tutkimisessa. Suunnistustavat ovat olleet esillä harjoituksissa: viuhkasuunnistus, kiinto- ja kilparastit ovat tuttuja.

Suunnistajilla on käytössään mainostettuja ja tutkittuja vaatteita, kenkiä, kompasseja, karttoja ja otsalamppuja liikkuessaan maastossa. Suunnistuksen reittiprofiilit suunnitellaan suunnistuksen vaativuuden mukaan. Valmennuksessa pyritään monipuolisiin menettelyihin.

Suunnistus vaatii taloudellista panostusta, kun kilpaillaan ulkomailla. Yhteiskunnan on pyrittävä järjestämään kotimaassa "tavallisille liikkujille" sopivia ja innostavia suunnistusmahdollisuuksia, joiden avulla edistetään myönteisesti terveyttä.

Suunnistusta kuvaan tässä myös seuraavalla tavalla:


Suunnistajan laulu
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

Kun on maasto sopiva, suunnistus kiinnostaa.
Retkivaatteet, kartta tarvitaan.
Monet taidot mielessä:
viuhkasuunta, kiinto-, kilparastit.
---
Säätä seurataan.
---
Luonto, maasto, rastit odottaa.
Lenkkikengin, otsalampuin, kompassein kuljetaan.
Juostaan, kävellään.
Mäet noustaan, rastit etsitään.
---
Löydetään.
Suunnistus opitaan.
----


Suunnistuksen aikana voidaan pohtia, mikä on ollut suunnistustaidon merkitys veteraaneille "siellä jossakin". Veteraaneilla oli "aikoinaan" paikkaan ja maastoon sopiva suunnistuskoulutus, jota osaamisen taitoa voidaan muistella perinteeksi muodostuneen "Veteraanin iltahuuto"-musiikkikappaleen "viestin" myötä.

Jukolan vuotuiset suunnistuskilpailut ovat muodostuneet myös perinteeksi, ainakin niille, jotka osallistuvat kilpailuihin. "Kuopio - Jukola 2014" oli Vehmersalmella ja "Louna - Jukola 2015" Paimiossa. Suunnistuksen suurtapahtuma, "Lappee - Jukola 2016" on puolestaan Lappeenrannassa 18.-19.6.2016: http://www.jukola.com/2016/yleista/kilpailukutsu/ Kilpailua seurataan paikan päällä Lappeenrannassa tai television ja radion ääressä.

Monet kysyvät, millä tavoin Suomen juhlavuosi heijastunee vuoden 2017 Jukolan kansainväliseen suunnistustilaisuuteen. Jukolan viestien järjestäjät miettinevät ajankohtaista kysymystä. Jukolan tapahtumia suunniteltaessa hyödynnetään edellisten kilpailujen kokemuksia. Koettuja asioita muistellaan myöhemmin, miten onnistunutta toiminta on ollut. Omakohtaiset talkoomuistot ovat jääneet mieleen: "Kuopio - Jukola 2014 piti nähdä kokea."


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Lappee - Jukola tulossa

Jukolan vuotuiset suunnistuskilpailut ovat muodostuneet perinteeksi, ainakin niille, jotka osallistuvat kilpailuihin. "Kuopio - Jukola 2014" oli Vehmersalmella ja "Louna - Jukola 2015" Paimiossa. Suunnistuksen suurtapahtuma, "Lappee - Jukola 2016" on puolestaan Lappeenrannassa.

"Lappee - Jukola" lähestyy. Kilpailua seurataan kohta paikan päällä joko Lappeenrannassa tai sitten television ääressä.

Monia kiinnostanevat jo vuoden 2017 tapahtumatkin. Perusteltua on kysyä, millä tavoin Suomen juhlavuosi heijastunee vuoden 2017 Jukolan kansainväliseen suunnistustilaisuuteen. Lienee hyvä kysymys Jukolan järjestäjille.

Jukolan tapahtumia suunniteltaessa hyödynnetään edellisten kilpailujen kokemuksia. Koettuja asioita muistellaan, miten onnistunutta toiminta on ollut. Omakohtaiset talkoomuistot ovat jääneet mieleen.

Jukolan tilaisuus "pitää vain nähdä ja kokea", kuten olen todennut kirjoittamassani artikkelissa. Tyytyväisyys on ilmennyt niiden kohdalla, jotka ovat osallistuneet kilpailuihin tai ovat työskennellyt vapaaehtoisina toimitsijoina. Jukolan tapahtumissa on ollut runsaasti suunnistajia ja toimitsijoita.

Aleksis Kiven "Seitsemästä veljeksestä" on saatu virikkeitä Jukolan viestitapahtumaan. Jukolan suunnistustapahtumissa suositaan luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Toimintaympäristö on vuokrattua maa-aluetta. Jukolan suunnistustapahtuma on tarkoitettu huippusuunnistajille ja tavallisille suunnistajille.

Jukolan urheilutapahtuma on opittu tuntemaan eri viestimien kautta. Talkoolaisten työpanos on ollut mittava. He muistelevat omaa osuuttaan viestitapahtuman järjestelyissä. Jukolan tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä siihen, millaisia henkilöitä on saatu mukaan eri toiminta-alueille suorittamaan tehtäviä. Motivoituminen vaikuttaa lopputulokseen.

Jukolan viestitapahtumat suunnistetaan vuosittain eri puolilla Suomea: vuonna 2015 Paimion varsinaissuomalaisessa maastossa ja 2016 Lappeenrannan maasto-oloissa. Päättäjät ja järjestäjät ovat kokeneet Jukolan suunnistustapahtuman haasteena, jopa näytönpaikkana. Miten käynee "Lappee - Jukolan" kohdalla? Luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä johtoryhmät ovat tärkeitä tekijöitä Jukolan suunnistustapahtuman järjestelyissä.

Toimintaa varten tarvittiin ohjeita ympäristön ja huollon talkoolaisille, joihin itse kuuluin "Kuopio - Jukolassa". Toimitsijatehtäväni oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa: wc- ja jätehuolto, saunanlämmitys, vesihuolto ja kuljetukset. Organisaation varajärjestelyt oli suunniteltu ja toteutettu tarkkaan.

Aikaisemmat toimintasuunnitelmat ja loppuraportit ovat hyödyttäneet Jukolan urheilutapahtuman järjestelyjä. "Kuopio - Jukolan" kohdalla oli perehdytty eri kisakoneistojen toimintoihin. Toimitsijoille järjestettiin yleisinfo- ja koulutustilaisuuksia, ja lopuksi oli "kenraaliharjoitus".

Saunanlämmitys sisälsi "alkulämmityksen", "venlasaunat" ja "jukolasaunat". Telttasaunojen kiukaiden lämmittäminen oli vaativa tehtävä: polttopuita ja vettä kului runsaasti. Lepotila oli armeijan teltassa. Henkilömäärä vaihteli sovitusti tehtävien mukaan.

Saunanlämmitysten päätyttyä oli ympäristön siistimisen vuoro. Suunnistajat olivat tiedostaneet "Kuopio - Jukolan" kohdalla ympäristön siisteyden merkityksen. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin ja kasvatuksellisiin tekijöihin.

"Lappee - Jukolan" suunnittelua ja onnistumista on edesauttanut, kun järjestäjillä on ollut tietoa eri työtehtäviin ilmoittautuneiden toimitsijoiden vahvuuksista. Esimerkiksi "Kuopio - Jukolan" tieto- ja viestintäjärjestelmässä oli henkilökohtainen profiilisivu, joka sisälsi muuttujat: account information, perustiedot, vaatetus, pituus ja paino, allergiat ja erikoisruokavaliot, luvat ja passit, kielitaito ja koulutus.

"Lappee - Jukolan" toimintatiimien näkemyksiä kuullaan myöhemmin, miten he ovat kokeneet "veikeän kokemuksen ja lumoavan elämyksen" kesällä 2016 Lappeenrannassa. Kysytään myös, miten profiilitietojen muuttujien sisällöt ovat hyödyttäneet "Lappee - Jukolan" toimintatavoitteisiin pääsyä.

Syväjohtamisesta puhutaan yhteiskunnan organisaatioiden laatua pohdittaessa. Kannustava työpalaute on tärkeää vastuutehtävien päätyttyä ja aikaisemminkin. Myönteiset suoritukset jäävät herkästi kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintojen laatua arvioitaessa.

Tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon järjestötoiminnassa. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät lopettaisivat talkootyönsä? Useat toiminnot varmaan pysähtyisivät. Voidaan myös olettaa, että "Lappee - Jukolan" sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet jäisivät osin saavuttamatta.

Menestystä "Lappee - Jukolan" suunnistajille, järjestäjille, vapaaehtoisille toimijoille, yhteistyökumppaneille ja katselijoille. Suunnistuksen suurhanke 2016 onnistunee hyvin, kuten on käynyt aikaisempinakin vuosina. Kansainvälisen "Lappee - Jukolan" tuloksia odotellaan. Vuoden 2017 Jukolan viestitapahtuma käy jo nyt mielessä Suomen juhlavuoden kynnyksellä.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Vappuna keskustellaan

Vappuna, suomalaisen työn päivänä, käydään toreilla. Kuunnellaan, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä ja miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa luotsataan "itse, omin käsin, ilman apua" ulko- ja turvallisuuspolitiikan haastavilla merillä. Julkisuudessa on pohdittu Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja pienten maiden näkökulmasta: Sveitsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan menettelyt ovat jääneet vähälle huomiolle.

Sveitsin asema ja kehitys kiinnostaa. Miten se on löytänyt paikkansa pienenä maana Euroopassa? Voidaan kysyä, millainen on ollut Sveitsin poliittinen työmotivaatio hoitaa asioitaan. Olisiko Sveitsistä opittavaa?

Viime vappuna kerrottiin sisäpolitiikan alueella tehtävistä toimista. Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon työmotivaatio näytti olevan korkealla. Sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavana tänä vappuna kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset askarruttavat.

Vappuna, suomalaisen työn päivänä, keskustellaan asioista näinkin:

- Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, muun muassa ajankohtaisten vappukokkojen polttaminen. Sinä olet puhunut monessa yhteydessä työmotivaatiosta, jonka tarkastelu sopii hyvin työn päivään.

- On motivoivaa kuulla, että toimintani kiinnostaa enemmänkin, jopa vappuna. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään perinteisesti.

- Aikaisemmin olemme todenneet antiikin aikaan liittyvissä keskusteluissamme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita "kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia", joita ovat esimerkiksi vapun sään ennustaminen.

- Työmotivaatiota pidetään yllä ja tehostetaan hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

- Vappu on tulossa, kevennykset lienevät paikallaan, vaikka on kysymys arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Ilmeestäsi jo näkyy, että sinulla on mielessä Kuopion Inkilänmäen korkeudelta jotain huumorisävytteistä kerrottavaa, jota esitit Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa viime sunnuntaina 24.4.2016.

- Mitähän tuohon vielä lisäisin? Niin, seuraava kysymyssarja juolahti mieleen, kun kiiruhdin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään perinteiseen laulutilaisuuteen. Totean tässä, että minulla on työmotivaationi korkealla. - Haluan tietää, miten korkealla. - Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. - Työmotivaatiosi on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamiseni työmotivaatio korkealla. - Voitko kertoa, miten korkealla? - Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastaukseni tulkinnee? - Jäädään odottelemaan tämän kirjoituksen lukijoiden työmotivaatiota, joka ilmenee lukemisen määränä ja kommentointeina.


Hyvää suomalaisen työn päivää.

Vapputerveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Työmotivaatio

Ajattelu ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Tapahtumat virittävät keskustelua. Mietitään esimerkiksi, millä tavoin kotouttaminen hoidetaan. Pohditaan myös sitä, millaiselta on näyttänyt äskettäin esitetty eduskunnan verokeskustelu. Kiinnostuneina mietitään eduskunnan koostumustakin, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Pohditaan tarkkaan, mitä kyselyjen tulokset kertovat harjoitettavan politiikan sisällöstä.

Nuorten jääkiekko on ollut hyvin esillä turnauksissa. Pelaajat ovat "itse, omin käsin, ilman apua" saavuttaneet tuloksen. Pelaamisen työmotivaatio on ollut korkealla. Aikuisten jääkiekkoa on myös seurattu. Jääkiekosta ja muista asioista keskustellaan tähänkin tapaan:

- Ihmetyttää, kun merkittävässä jääkiekkopelissä toisella joukkueella oli kentällä maalivahti ja kuusi kenttäpelaajaa, yksi liikaa. Tuomari ei puuttunut peliin viheltämällä.

- Tuomarin on oltava tarkka tuomarityöskentelyssään ja työmotivaatiossaan. Selkeät pelisäännöt on kehitetty ja ovat ennustettavia. Jotkut ovat vähätelleet syntynyttä tilannetta.

- Sinä olet puhunut monessa yhteydessä työmotivaatiosta, josta asiasta olisi mukava tietää lisää.

- On motivoivaa kuulla, että toimintani kiinnostaa enemmänkin, jopa vapun lähestyessä. Vappu on liputus- ja työn päivä, jota vietetään perinteisesti.

- Aikaisemmin olemme todenneet antiikin aikaan liittyvissä keskusteluissamme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita "kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia", joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.

- Olisi hyvä, jos työmotivaatiota pidetään yllä ja tehostetaan hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

- Vappu on tulossa, kevennykset lienevät paikallaan, vaikka on kysymys arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Sinulla lienee mielessä huumorisävytteinen kysymyssarja, jonka esitit Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa viime sunnuntaina 24.4.2016.

- Niin, minulla on työmotivaatio korkealla. - Haluan tietää, miten korkealla. - Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. - Työmotivaatiosi on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamiseni työmotivaatio korkealla. - Voitko kertoa, miten korkealla? - Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastaukseni tulkinnee?

Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Vappuna käydään usein toreilla kuuntelemassa puheita ja tapaamassa tuttuja. Mielenkiintoista on kuunnella, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä.

Viime vappuna kerrottiin melko voimallisesti sisäpolitiikan alueella tapahtuvista ratkaisuista, miten Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon työmotivaatio näytti olevan korkealla. Sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa seurataan tarkoin.

Hyvää suomalaisen työn päivää.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Veteraanipäivä tulossa

Ulkopolitiikkaan kiinnitetään huomiota kansallisena veteraanipäivänä. Juhlatilaisuuksissa seurataan tarkkaan ohjelmaa. "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale ja seppelpartioiden lähettämiset sykähdyttävät sanomallaan. Kyseisenä liputuspäivänä mietitään aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan haasteellisessa ympäristössä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan parhaiten. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten suuri tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ymmärrettävä vaikutusyhteydet. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia arvioidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, joka on sisäistettävä. Puheyhteydet on säilytettävä, ja sovitut tapaamiset on hoidettava. Vaikeiden asioiden kohdatessa on pystyttävä toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos "oman ideologian" suuntaiset näkemykset nähdään vain oikeina. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan "toiminnantarkastuskertomuksesta", jota kansalaiset arvioivat.

Eduskunta pohtii ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa päätöksenteossaan muun muassa lentokoneratkaisuja, joista suunnitelmista on kerrottu jossain määrin julkisuudessa. Pitäisikö lentokonehankinnoista puhua enemmän valtion alijäämäisen budjetin oloissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskin etsii muotoaan.

Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä: maamme ulkopolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Joskus mietityttää, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, jota tarvitaan juhlinnan kohteena olevana kansallisena veteraanipäivänä ja arvioitaessa hallitustaipaleen tuotosten laatua.

Kansallista veteraanipäivää.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätöksenteko koetteella

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ratkaisuja. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pohtii omalta osaltaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäisiin oikeudenmukaisesti Suomen "joka kolkassa". Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua. Lopullisen päätöksen tekee eduskunta säätäessään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan lain.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamisesta on huolehdittava. Kustannusten maksamisjärjestelmän on oltava kunnossa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta suhtautuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla palvelujen yhtiöittämisratkaisujen perusteluihin, kun ne tulevat myöhemmin mahdollisesti eteen.

Voidaan kysyä, ottaisivatko yhtiöt kokonaisedun huomioon. On mietittävä, miten valtio, kunta ja kuntayhtymä toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimintakriteerien on oltava selkeät. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen "kaavailuissa" on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Johtajuutta on perättävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla.

Perustuslain mukaiset suunnitelmat auttavat lopullista eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen palveluratkaisuja tehtäessä. Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustakin, tulisi lähestyä. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Suomen kielen päivänä

Nyt vietämme Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle "Kivi kiveltä", joka esitettiin pari päivää sitten 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.

Tässä henkilöt keskustelevat vielä äskettäisestä pääsiäisestä ja Mikael Agricolasta, joista asioista on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtinevat mielessään.

Pääsiäisen yhteyteen kuuluvat virpomiset ovat olleet asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?

Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?

On aivan oikein huomioida Mikael Agricolan työ Suomen lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä. Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita, tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα ovat suomen kielellä pääsiäinen.

Suomen kieltä käytetään puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.

Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kehitettävä "kaksi palvelun puolta", jotka rahoitetaan oikeudenmukaisesti ja kattavasti. Perustuslaki valvoo kysymysten ratkaisuja yksiselitteisesti.

Henkilöillä on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan kokemuksen ja tieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä siihen, millä tavoin kehitetään yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan toimintoja on seurattava valppaina. "Veroparatiisikeskustelu" vaatii asioiden sisäistämistä.

Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia. Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti?

Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä, mitä esillä olevat ilmaisut tarkoittavat. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?

Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Asiat käsittelivät rajakysymyksiä. Neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan.

Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kriisit ja niiden syyt? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.

Kun ratkaistavissa kysymyksissä saadaan aikaan neuvottelutulos, on varmistettava, että ongelmat eivät puhkea uudelleen. Miten hyvin on onnistuttu tässä toiminnassa?

Mikael Agricola on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.

Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo. Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista. Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.

Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma. Ajankohtaista on ratkaista pakolaisten kotouttamiskysymyksiä.

Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.

Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.

Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu puuttumaan.

Kirjoittajat toivovat, että heidän ajatuksiaan luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricolakin on miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan "uutta kulttuurin sisältöä" suomen kielen avulla.

Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Pääsiäinen ja musiikki

Pääsiäistä valmistellaan ja liturgisten värien merkitystä mietitään. Pääsiäistä koskevat tapahtumat muistuvat herkästi mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Hiljainen viikko on ikään kuin tullut lähelle. Omaiset tarvitsevat tukea. Auttamista olen pohtinut muun muassa seuraavalla tavalla:

"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."

Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, esimerkiksi: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten äärillä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.

Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle, jota vietämme. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin. Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.

Johann Sebastian Bach, Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori, sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan.

Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on avaus, joka saanee miettimään pääsiäisen sisältöä. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Pääsiäinen ja yhteiskunta

Historiasta muistamme Mikael Agricolan, joka on ollut suomenkielisten tuotosten kehittäjä. Hänen uudissanojaan on pääsiäinen, joka tarkoittaa tietyn pituisen paastonajan loppumista. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Olemme oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Ymmärrämme, että pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 27. maaliskuuta.

Puheissa kysytään: "Miksi pääsiäistä, jonka liturginen väri on valkea, vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, jonka liturginen väri on musta?" Monia kiinnostavat pääsiäisen kielivastineet, joita ovat muun muassa påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Hän suoriutui 10-vuotiaana opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa kyllin vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.

Pääsiäisen paikasta muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.

Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli kerran tutuksi vuorovaikutustilanteessa, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti, saammeko virpoa ja suorittivat tehtävän: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.

Pääsiäisen aikoinakin on pidettävä mielessä, että yhteiskunnassa on pohdittava huolella perustuslain mukaisten arvojen pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja kotouttamista. Oikeudenmukaisesti on ratkaistava muitakin arvoihin liittyviä, "vaiheessa olevia asioita", jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusta.

Opiskelijat ovat lausuneet voimakkaasti mielenosoituksin omat käsityksensä koulutusasioiden järjestämisestä. Traktorimarsseja on toteutettu. Välikysymys on tulossa eduskuntaan, jolla on "piinaavia asioita", jotka on ratkaistava oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion periaatteet on sisäistettävä kunnolla. "Ymmärtävät ajatukset" ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Luonto, maasto ja ladut

Erilaiset asiat nousevat esille käytännön tilanteissa. Lumityöt ovat olleet "hyötyliikuntaa", kun lunta on joutunut siirtelemään. Lumipenkat kasvavat. Tuttuja ovat sanonnat: "Aura-auto on käynyt. Täytyy mennä ulos taas lumitöihin." Hiihto kuuluu talven tärkeisiin tapahtumiin.

Hiihdon aikana hiihtäjät ajattelevat turvallisuuttaan: "Jos kaadun ja loukkaannun, mistä saan tarvittavan avun. Onneksi minulla on kännykkä mukana ja akku täynnä virtaa, jos jotain sattuu." Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus muistuu mieleen.

Hiihtoa harrastettaessa seurataan sääennustuksia ja mietitään hiihtokohteita. Maaston vaativat nousut ja laskut ovat testejä hiihtokunnon tutkimisessa.

Hiihtotyylit ovat olleet esille hiihtokilpailuissa. Jotkut hiihtävät luistelusuksilla, vaikka kysymys on perinteisestä hiihdosta. Hiihtäjät käyttävät hyväkseen tehokasta tasatyöntöä, jota suositaan perinteisen hiihtotyylinkin valmennuksessa. Ongelmat poistuvat, jos latuprofiilit suunnitellaan hiihtotyylien mukaan.

Hiihtoa varten käytetään monenlaisia hiihtoasusteita, suksia eri hiihtotyyleille ja -keleille, pitopohjia, erilaisia sauvoja, siteitä ja suksivoiteita. Hiihtoladulle pääsy on hitaanlaista, jos noudattaa "kaikkia hiihdon osasia". Hiihdon harjoittaminen vaatii taloudellista panostusta, jota markkinointi suosittaa. Kuvaan hiihtoa tässä myös seuraavalla tavalla:


Suksimiehen laulu
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)

Kun on lunta, hiihto kiinnostaa.
Hiihtovaatteet, voiteet tarvitaan.
Monet hiihtotyylit mielessä:
Perinteinen, vuorotahti, tasatyöntö, luistelu.
---
Säätä seurataan.
---
Luonto, maasto, ladut odottaa.
Suksin, sauvoin, sitein kuljetaan.
Hiihdetään.
Mäet noustaan, lasketaan.
Hiihtokunto tutkitaan.

Hiihdon aikana voidaan pohtia, mikä on ollut hiihtokunnon merkitys veteraaneille "siellä jossakin". Veteraanit valitsivat "aikoinaan" paikkaan sopivan hiihtotyylin. Hyvät hiihtokelit olivat mieleen, kuten nykyäänkin. Veteraaneja koskettaa musiikkikappale: ”Veteraanin iltahuuto”, joka kuultaneen 13.3.2016 tienoilla muisteltaessa talvisodan päättymistä 13.3.1940.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Liennytys päätöksenteon kysymys

Eduskunnan on huolehdittava lainsäätäjänä, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se tarkoittaa sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue hoidetaan "perustuslain hengessä". Mitä merkitsee, jos samat henkilöt tulkitsevat ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä? Ovatko asioiden tulkinnat liian yksipuolisia? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadukkaissa päätöksissä arvioidaan muun muassa "harjoituksia": "Millä tavoin "harjoitusten päätökset" voitaisiin nähdä?"

Suunniteltuja "harjoituksia" on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Miksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen "harjoituspäätöksiä" joudutaan selittelemään? "Kolhuja" ei synny, jos päätökset ovat harkittuja. Mitä tarkoittavat toisaalta käsitteenä "karttaharjoitukset", joista on puhuttu julkisuudessa? On arvioitava myös sitä, mitä käytännössä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan "turvatakuut". Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset "kansainvaellukset" ja kotouttamistoimet.

Helsingissä 1975 pidetty Etyjin kokous muistetaan myönteisellä tavalla. Millainen on ollut toisaalta Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laatu"? Puuttuiko tuolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksistä kokonaisvaltainen näkemys "liennytyksen eduista"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito". Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.

"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tekoja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan esimerkiksi 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä "messujen antia". Kuopiossa 2015 pidetyssä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa" pohdittiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteinen hanke, joka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Tässä viitataan kuitenkin vuoden 2015 Etyjin kokouksen tilanteeseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" koetellaan. Jotkut haluaisivat "harjoitettavan" toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "suunnitelluista ulkopolitiikan harjoituksista".


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Ulkopolitiikan "harjoituksia" selitellään

Julkisuudessa esillä olleita ulko- ja turvallisuuspolitiikan "harjoituksia" on arvioitava: "Millaisilta "harjoitusten päätökset" näyttävät ulkopuolisten silmissä?" Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei synny "kolhuja", jos "karttaharjoitukset" ovat harkittuja. Puheena olevia "harjoituksia" on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Jotain on "vialla", kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksiä joudutaan selittelemään. On arvioitava myös sitä, mitä äskettäiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan "turvatakuut" tarkoittavat. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös meneillään olevat "kansainvaellukset", joissa tarvitaan tehokkaita kotouttamistoimia.

Eduskunnan on huolehdittava lainsäätäjänä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Se merkitsee sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoidetaan "perustuslain hengessä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan "taitoa päätöksiä tehtäessä". Ongelmaista on, jos samat henkilöt tulkitsevat viestimien kautta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kerronta on yhteydessä siihen, mitä kantaa he ovat ennenkin edustaneet.

Helsingissä 1975 pidetty Etyjin kokous muistetaan myönteisellä tavalla. Millainen on ollut toisaalta Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laatu"? Puuttuiko tuolloin ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksistä kokonaisvaltainen näkemys "liennytyksen eduista"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä "parlamentaarinen neuvonpito".

"Viisaalla päätöksenteolla" tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja, joita ei tarvitse jälkeenpäin "selitellä". Miten on käynyt äskettäin? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä "messujen antia". Kuopiossa 2015 pidetyssä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa" pohdittiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava maamme edunmukaista. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteinen hanke. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askeltamista" koetellaan. Jotkut haluaisivat "harjoitettavan" toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan "syvällisestä ytimestä" ja "suunnitelluista ulkopolitiikan harjoituksista".


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Abiturientit - liikkuvia, vireitä ja tietäviä

Henkilöt tapasivat ja pohtivat sosiaali- ja terveydenhuollon "vaiheessa" olevaa uudistusta, joka tuntuu "kangertavan". Sähkönsiirtoa, taloutta ja optioita koskevat asiat myös kiinnostivat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset ajatteluttivat. Heitettiin ilmaan haasteellinen ja vertauskuvallinen kysymys, "miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".

Kun päätökset valmistellaan huolella, perustuslaki huomioiden, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on "sulateltavaa", jos päätökset voidaan tulkita monella tapaa johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioita "setviessä" muistui mieleen yllättävästi kalastus, joka on tuttua talvella pilkkiharrastuksena. Keskustelu kääntyi "vaikeista asioista" kevyempiin:

"Lähdetään Kuopion torille, jossa pilkittiin viime kesänä. Onkohan pilkkipaikka avattu, ettei tarvitsisi mennä Kallavedelle pilkkimään?" "Tuo on kiinnostava ehdotus. Ideoita tarvitaan myös koulun "digimaailmassa" ja talouselämässä."

Kun saavuttiin Kuopion torille, huomattiin, että abiturientit olivat suorittamassa "penkkariajojaan". Niitä oli tietenkin seurattava "livenä". Toripilkkipaikka unohtui ymmärrettävästi. Talouselämä oli saanut "talousruiskeen", kun abiturientit olivat hankkineet melkoisen määrän "karkkeja" katselijoille heitettäviksi. "Mitenkähän suuri on kaikkien abiturienttien heittämien "karkkien" yhteismäärä ja millaiset olisivat "karkkien" terveysvaikutukset?" Tässä olisi tutkimuksen aiheita abiturienteille, joista tullee aikanaan "tutkijoita".

Abiturientit tietävät omakohtaisesti niin sanotun "digiloikan". Oppikirjat ovat vähentymässä, ja "digivälineet" ovat tulleet tilalle. Heillä välähtää ajatus: "Tempaistaisiin "penkkariajoissa" toisella tavalla. Yhteiskunnassa puhutaan jatkuvasti "digiloikasta". Mekin voisimme sitä välillisesti edistää."

"Markkinoijat tukisivat varmaan mielellään toimintaamme jakamalla kännyköitään ja USB-muistitikkujaan. Mehän voisimme heitellä niitä "karkkien" sijasta ja edistäisimme samalla "kansalaisten digiloikkaa". Markkinoijat tiedottanevat omalta osaltaan, että "tuotteemme ovat niin lujia", että ne kestävät maahan pudotessaankin heittotilanteessa."

Abiturienttien mielestä asioita olisi kuitenkin vielä mietittävä: "Kännyköiden ja USB-muistitikkujen heittelyt ovat "luova" ratkaisu "digiloikan" kannalta, mutta "karkkien" heittämisetkin menettelevät. Mitenkähän hyvin paljon puhuttu "digiloikka" kokonaisuudessaan onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. "Penkkariajoja", jotka ovat iloinen perinne, muistellaan kauan. Tulevat "vanhat" katsokaa meistä mallia."

Ylioppilaskirjoitusten "digiväkeä" kiinnostanevat tiedotusvälineiden kuvaukset "penkkariajoista". Tulevina jatko-opiskelijoina he seuraavat koulutuspalvelujen yleistä kehittymistä. Arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta , millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena lienee eriarvoistumisen estäminen: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätöksiä on arvioitava

Monet muistavat, että perustuslakivaliokunta puuttui sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekoon. Jälkeenpäin kysytään: "Miksi näin kävi?" Perustuslakivaliokunta valvoo myös pakolaiskysymysten ratkaisemista. Kotouttamisessa on kysymys yhteiskuntaan integroitumisesta. Pakolaisongelmat ovat ulko- ja sisäpolitiikan päätöksenteon "huolestuttavaa antia". Nyt mietitään tarkkaan, mitä merkinnevät "ajankohtaiset yhteisharjoitukset" ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.

Päätettyjä asioita arvioitaessa on tähdennettävä, että eduskunnalla ja hallituksella on vastuu säädettyjen lakien sisällöstä ja laadusta, jotka koskettavat ulko- ja sisäpolitiikan kysymyksiä. Päätöksenteossa on pohdittava, mitä tarkoittavat "muodollinen ja asiallinen jääviys"."Oikeaa ja demokraattista päätöksentekoa" saattaa varjostaa "suppean piirin vaikutusvalta".

Päätöksenteossa on mietittävä, mitä tarkoittavat vuosilomaoikeuden lyhentämiset, lomarahojen osittaiset leikkaukset, joidenkin juhlapyhien palkattomuus ja koulutusleikkaukset. Päätöksenteolla on edessään myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista koskevia haasteita, joiden ratkaisut ovat perustuslain viitoittamia.

Perustuslaki varmistaa sen, että oikeudenmukaisuus toteutuu. Päätettyjen toimintojen on herätettävä turvallisuuden tunnetta. Palvelujen kohdalla on miellettävä kokonaisturvallisuus, jota Tampereen messuilla 2015 monipuolisesti käsiteltiin. Eriarvoistumisen kehittymistä estetään "valistuneilla päätöksillä". Syrjäseutujenkin asiat on hoidettava.

Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen. Koulujen läheisyys vaatii kevyen liikenteen väyliä. Lapsiperheitä voidaan tukea muun muassa siten, etteivät linja-autojen korotetut taksat estäisi lasten mahdollisia harrastuksia sunnuntaisin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon.

Liikenneonnettomuuksien sattuessa on aiheellista kysyä, miten sairauspäivien karenssit sopisivat yleensä onnettomuustilanteisiin. Karensseja on pohdittava syvällisesti. Sairastuminen on ymmärrettävä siten, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun".

Luettelo auttanee tekemään "oikeita päätöksiä", joiden taustalla ovat perustuslain velvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on paneuduttava sisäpolitiikan johtajuuden perimmäisiin kysymyksiin. Ulkopolitiikan johtajuus on yhteydessä myös laadukkuuteen, jossa kysytään perustellusti, miten luotettavasti "Suomen laiva seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Turvallisuus ja päätöksenteko

Eduskunta määrittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Se ottanee perusteellisesti kantaa selontekoihin, joita käsitellään eduskunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla pidetään mielessä, että maamme toimintoja on arvostettu maailmalla. Tässä viitataan eritoten Etyjin 1975 pidettyyn ulko- ja turvallisuuspolitiikan tapahtumaan. Asioita seurataan ja pohditaan päätösten vaikutusyhteyksiä.

Hyvinvoinnin kannalta mietitään, miten pakolaisten kotoutumisessa onnistuttaisiin ja pohditaan, millainen päätöksenteko on saanut aikaan nykyiset "kansainvaellukset". Mietitään myös sitä, mitä kansainväliset sopimukset velvoittavat tekemään pakolaiskysymyksissä ja mitä merkitsevät "yhteiset pelisäännöt". Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava "viisaasti harkitsevaa".

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistus" saavutetaan yhteistoimin, jolloin käytetään hyväksi "parlamentaarista" neuvonpitoa ja päätöksentekoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on oltava kokonaisvaltainen näkemys asioiden "painotusarvoista", jotka sisältynevät ulko- ja turvallisuuspolitiikan selontekoihinkin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan usein suoraviivaisesti. Johtopäätöksiä tehtäessä tarvitaan kysymysten tarkkaa erittelyä. Kun näin menetellään, vähenee tarve selitellä jälkeenpäin tuloksia. Jossain määrin on ongelmaista, kun samat henkilöt arvioivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitystä.

Eduskunnan on huolehdittava, että "Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Tiedotusvälineet välittänevät ajan tasalla olevaa tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pakolais- ja kotouttamiskysymykset on ratkaistava "yhteisten pelisääntöjen" mukaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvioitava onnistumisen kannalta.

Helsingissä 1975 pidetyn Etyjin kokous avasi kansainvälisen toiminnan "ulkopoliittisia portteja". Miten kävi Helsingissä 2015 pidetyn Etyjin ulko- ja turvallisuuspolitiikan "laadunvarmistuksen"? Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä "kokonaisturvallisuuteen", jota käsiteltiin Tampereen messuilla 2015. Turvallisuuden tunteen kokeminen on tärkeä hyvinvoinnin kannalta.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätökset nostavat esille kysymyksiä

Nyt pohditaan muun muassa, miten itsehallintoalueiden tehtävät on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa. Tavoite on haastava, sillä päätökset koskettavat julkisuudessa olevien tietojen mukaan "pelastustointa, maakuntien liittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistehtäviä sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuoltoa". Kun luetteloon lisätään vielä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Perusteltua on kysyä, miten uudistukset hallitaan.

Ihmiset ovat seuranneet pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja miettivät, miten palveltavuuskriteerit täyttyvät. Nyt he pohtivat myös itsehallintoalueiden tilannetta, joka on tullut uutena kuvaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on tunnettava ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Kunnat miettivät päätöstensä vaikuttavuutta.

Viime keväänä saatiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuskaavailuista kokemuksia. Perustuslain velvoittavat kriteerit unohtuivat kiireessä. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu ei onnistunut, vaikka oli käytettävissä asiantuntijoita? Ovatko itsehallintoalueita koskevan uudistuksen suunnittelu ja päätökset täysin hallinnassa? Näemme myöhemmin, mitkä kysymykset nousevat esille.

Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan tarkkaan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten rahoittamisen on oltava kunnossa. Pohditaan myös kuntien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.

Perustuslain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista: politiikalla on pitkät historialliset perinteet. Perustuslain kriteerit suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä "pohjatyö" auttaa päätöksentekoa ratkaistaessa palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.

"Oppivalla päätöksenteolla" on parhaat keinot hallita itsehallintoalueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten asioita, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä sekä kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutuskysymyksiä koskevia asioita. Pidetäänkö lähikoulun käsite kirkkaana mielessä? Mitä merkitsevät hyvinvoinnin kannalta koulutusleikkaukset, kun niitä tehdään? Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla mietitään koulutuskysymyksiä tammikuun 2016 lopulla.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Arvoista riittää keskusteltavaa

Kun tavataan, puhutaan tavallisista asioista, esimerkiksi Kuopion perinteisten tammimarkkinoiden pakkassäistä. Pohditaan myös talouden asioita ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymisen kohdalla kysytään perustellusti, miten tasapuolisesti kaksiosainen käsite hahmottuu. Oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot ovat tärkeitä. Itä-Suomen yliopisto järjesti syyskuussa 2014 kansainvälisen symposiumin, johon osallistuin tutkijana. Ihmisiä koskevissa ratkaisuissa ihmisarvon kunnioittaminen on keskeistä.

Pakkassää saattaa virittää keskustelua tähänkin suuntaan:

Monet muistavat ruotsalaisen mäkihyppääjä Jan Boklövin. Kohdeltiinko häntä oikein mäkihyppyarvosteluissa? Hän oli kehitellyt luovasti niin sanotun V-tyylin, jolla pääsi pitkälle. Tyyli otettiin myöhemmin yleisesti käyttöön. Jäiköhän Jan Boklöviltä arvokisojen voittoja saavuttamatta, kun hän käytti toisten mielestä "väärää tyyliä", vaikka se ei ollut millään tavoin kielletty? Pitäisikö Boklövin kohtelu nostaa uudelleen esille?

Voidaan kysyä, milloin ylittyy V-tyylillä hypättynä 300 metrin raja. Muistelen, että Jan Boklöv voitti vuonna 1989 maailmancupin kokonaiskilpailun, vaikka tyylin pistemenetykset olivat huomattavat. Mäkihypyn kohdalla minua askarruttaa tyylipisteiden epäjohdonmukaisuus: hypyn pituus vaikuttaa tyylipisteiden suuruuteen.

Urheilusta muistetaan myös äskettäinen nuorten jääkiekkomenestys 2015 ja Kuopio - Jukola 2014 -suunnistustapahtuma, josta olen kirjoittanut artikkelin verkkoon: "Kuopio - Jukola piti nähdä ja kokea". Tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentti, joka seurasi syksyistä jääkiekkoturnausta. Oletko tutustunut toisaalta julkisuudessa olleisiin kirjoituksiin, jotka kertovat maapallon eri vuoristoissa suoritetuista vuorikiipeilyretkistä?

Vuorikiipeilytapahtumat ovat kiinnostaneet ja niistä muistuukin mieleeni, että olet kirjoittanut, säveltänyt ja laulanut monessa yhteydessä oman "Vuorikiipeilijän laulusi". Millaiset ne laulun sanat, jotka kirjoitit alunperin piirtämäsi vuoren sisälle, olivatkaan? Melodiakin taisi syntyä heti. Laulun sanojen jälkeen keskustelua varmaan vielä riittää.


Vuorikiipeilijän laulu
(Vilmi, Veikko 2002, sanat ja sävel)

Kun rohkeutta riittää,
vuorikiipeily kiinnostaa.
Voit muutakin tehdä,
kun voimia riittää.
On taitoa tehdä hyvää,
auttaa toisia, apua tarvitsevia.


Niinhän ne "Vuorikiipeilijän laulun" sisäistettävät sanat olivatkin. Kuopio - Jukolan tapahtuma kiinnosti minuakin, mutta sen ajankohta ei sopinut työkiireiden vuoksi. Onneksi on vielä töitä. Monet ovat kokeneet irtisanomisia ja lomautuksia. Mitenkähän ajankohtainen pakolaisten kotouttaminen onnistuu? Niin, en päässyt mukaan Kuopio - Jukolan ainutlaatuiseen vapaaehtoistoimintaan, jota esiintyy kirkon toiminnassakin.

Kirkon luottamushenkilönä on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiasioihin. Päätöksenteossa toteutuvat arvot palvelujen yhteydessä. Kirkkoa koskevissa toiminnoissa tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Kirkko huolehtii oppinsa ja perinteensä mukaisesti kristillisestä kasvatuksesta. Esillä olevien asioiden on tuettava lasten ja nuorten kasvua. Ihmiset pohtivat myös kirkkoon kuulumisen merkitystä.

Kirkolla on toimintoja, jotka käsittelevät elämänarvoja ja perhetapahtumia. Havainnot kertovat, että kirkko on merkittävä instituutio. Ihmiset arvioivat kirkkoa, tuntuuko se heistä "lämpimältä lähiyhteisöltä" vai ehkä "etäiseltä laitosmaiselta toimijalta". Jos kirkon toiminnoissa tunnistetaan "sisäänlämpiävyyttä", on etsittävä keinoja tilanteen parantamiseksi.

Kirkon toiminnoissa on otettava huomioon yhteiskunnan eri väestöryhmät. Yhteiskunnassa on haasteita: perheet ovat tukemisen arvoisia, vanhuspalvelujen ja omaishoitajien kysymykset on ratkaistava, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus on hoidettava ja koulutuspalvelujen laadullinen kehittäminen on myös tärkeä.

Kirkkoa tarvitaan auttamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten vaativassa kasvatus- ja opetustyössä. Pakolaisten kotouttamisessa kaikenlainen "apu" on tarpeen. Päätöksenteko vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Tiedon lisäämisen on tapahduttava alhaalta ylöspäin. Yhteiskunnan toiminnoissa on useita vapaaehtoisia henkilöitä. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät ilmoittaisivat lopettavansa talkootyönsä? Varmaan monet yhteiskunnan toiminnot pysähtyisivät.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Kokoukset ovat erilaisia

Vuosi on vaihtunut, jolloin arvioidaan mielellään edellisen vuoden tapahtumia ja saavutuksia. Viestintävälineiden kautta saatua tietoa on seurattu tarkkaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia merkittäviä kokouksia on pidetty Suomessa. Voidaan kysyä vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla, miten syvällisesti perehdyttiin vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen sisältöön.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kiire on vaikuttanut vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen järjestelyihin. Perusteltua on kysyä, ehditäänkö kiireessä hahmottaa kokouksen kaikkia puolia. Jos asioiden suunnittelu olisi ollut huolellisempaa, vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksella olisi ollut paremmat edellytykset käsitellä Euroopan polttavia kysymyksiä ja ratkaisuja.

Vuonna 1975 Suomi toimi ansiokkaasti Etyjin juhlakokouksen isäntänä: järjestettyä tilaisuutta arvostettiin. Juhlakokouksessa löydettiin "Helsingin henki". Vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saldo on vaikuttanut monella tapaa ihmisten elämään. Miten on käynyt vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen kohdalla? Saavutettiinko kaikin puolin ne tavoitteet, joita kokouksella oli tarkoitus saavuttaa?

Osaaminen näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos ymmärrettävyysvajetta ei synny. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on keskeistä kysymys, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun seilaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Kyseinen ilmaus on haastava, sillä harjoitettua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulkitaan johtopäätöksin.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on selkeä, kun päätösten vaikutukset tiedostetaan ennakkoon. Eri tahojen harkitut kannanotot tukevat hyväksi koettuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia. Pitkään on ollut tiedossa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvostettu maailmalla. Tämä on tehnyt mahdolliseksi sen, että maamme on voinut toimia välitystehtävissä.

Perusteltua on pohtia vuoden 2015 Etyjin juhlakokouksen antia vuoden 1975 Etyjin juhlakokouksen saavutusten perusteella. Miten on käynyt "Helsingin hengen", joka lienee ollut isäntämaan, Suomen, tavoite? Poikkeavat ajatukset ja menettelyt saattavat vaarantaa koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkumisen.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Musiikki puhuttelee

Historian tapahtumia arvioidaan eri tavoin. Esimerkiksi juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit miettivät perustellusti: "Miten hyödynnettäisiin historian kokemus?"

Veteraaneja on kuultava, mikä osoittaa heidän arvostamistaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä. Johtoajatuksena on tärkeä periaate, että "Suomen laivan ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä."

Veteraaneja koskevissa asioissa puhuttelee musiikkikappale: "Veteraanin iltahuuto". Musiikkikappale on tuttu Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa. Esitys hiljensi kuulijat. Laulun kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vielä edellisen vuoden itsenäisyysjuhlassa saattoi olla mukana.

Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Monet kysyvät aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohtivat vastuullisten tahojen roolia asioiden selvittämisessä.

Kannoin Suomen lippua itsenäisyyspäivänä Kuopion sankarihaudalla, mikä oli kiinnostava luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet olivat sankarihaudan tapahtumia.

Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio