Pisa-tutkimukset ovat olleet esillä. Julkisuudessa on pohdittu matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisen laadukasta järjestämistä. Kysymys kiinnostaa muun muassa henkilöitä, jotka osallistuvat tammikuussa 2017 pidettäville Helsingin Educa-messuille.
Lukutaidon oppimista voidaan analysoida esimerkiksi kirjoitusmerkkien suhteen. Eräissä kulttuureissa on kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on vain opittava hahmottamaan ja sisäistämään. Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret ovat selviytyneet Pisa-tutkimusten vaatimuksista melko hyvin tai jopa muita paremmin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia arvioitaessa lukemista tekstin muodostamisen kannalta.
Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin.
Edellä olevan johdosta palautetaan mieliin Martti Luther ja Mikael Agricola, jotka aikoinaan huomasivat: "Omakielistä kirjallisuutta on saatava aikaan." Uuden testamentin käännökset tulivat kansalaisille tutuiksi. Merkkihenkilöiden toiminta ja ajatukset jäivät elämään, että nyt on mahdollista muun muassa Pisa-tutkimusten avulla tutkia lukutaidon kehittymistä maassamme ja muualla.
Pisa-tutkimusten vastausten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään parhain päin. Kouluviranomaisten on mietittävä tulosten syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita. Tässä esitetään vielä aiheeseen liittyvä kysymys, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien koulutuspalvelujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti