perjantai 18. joulukuuta 2020

Joulun hiljentyminen lähestyy

Asiasisällön tiedon saannissa auttaa verkkotarjonta, joka on tämänkin kirjoituksen taustalla. Olen ajatellut lisäksi, että toiminnoissa on kehitettävää. Perusteltua on kysyä, minkä teesien avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Muistamme hyvin jouluaaton ohjelmalähetyksen, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut perinteinen määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello löi 12.00. Martti Lutherin virren laulaminen on tullut tavaksi vuonna 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin. Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien: "Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." "I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande." Joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys mahdollisesti 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt julistusta koskevan ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut joulurauhaa koskevassa viestinnässä mukana. Joulua, johon on kuulunut edellä mainittu joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Joulun tapahtumasta voidaan puhua myös Joululaulun säkeidenkin avulla: "Joulu tullut on, kaikille. Pimeä aika, kaamos, voitetaan. Muistot, mieleen palaa, herkistää. Miten kaikki mielletään? Maria, Josef, seimen lapsi, enkelit, paimenet, tietäjät, tähti. Lahjat saadaan, annetaan. Turku, joulurauhan julistaa." Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin musiikin ja opin sisällön. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja. Tämän artikkelin otsikon sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulun kertomuksen syvälliseen sanomaan, joka sisältää merkityksellisen joulurauhan pohtimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua. Joulunvietto saa erilaisia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei eriarvoistumista yhteiskunnassa pääse syntymään. Jouluterveisin 2020 YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

lauantai 5. joulukuuta 2020

Itsenäisyyspäivä perinteinen tapahtuma

Juhlapuheissa muistellaan ulko- ja sisäpolitiikan tapahtumia ja arvioidaan tehtyjä päätöksiä. Veteraanit nostetaan ansaitusti henkilöinä esille. Yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavaa koronatilannetta pohditaan huolestuneena. Kysytään aiheellisesti, miten oikeansuuntaista päätöksenteko on hyvinvoinnin kannalta. Politiikkatoiminta tulee tutuksi kokemuksen kautta. Tehtävät oli aikoinaan suoritettava mahdollisimman hyvin, "siellä jossakin, kun kutsu kävi", "vapaaehtoisinakin oltiin". Perusteltua on kysyä, miten hyödynnetään historian opetukset. Viestimien kautta välitetyn tiedon on osoitettava, että ulko- ja sisäpolitiikan on oltava luotettavaa ja vaikutusyhteydet ymmärrettävää. Tärkeä periaate on, että maamme laivan ruori on turvallisissa käsissä, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan myös huolta. Kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. Päätöksiä tehtäessä on viitattu vastuullisten tahojen rooliin asioiden hoitamisessa ja selvittämisessä. Veteraanin iltahuuto -musiikkikappale on tullut tutuksi. Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo johti aikoinaan lauluesitystä presidenttiparille presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Tässä kohdassa muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka saattoi olla mukana vuoden 2014 itsenäisyysjuhlassa kertomassa kokemuksistaan. Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 2018 oli pysäyttävä yksilöllinen tapaaminen, kun 106-vuotias Salme Haltia oli toiminut sodan aikana lottana. Veteraani Mauri Maunula viihdytti tuolloin presidenttiparia ja läsnäolijoita. Viime vuonna 2019 presidentinlinnan tapahtumia seurattiin kiinnostuneesti television kautta. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2020 emme voi nähdä viimeisen Mannerheimin ristin ritarin Tuomas Gerdtin saapumista kättelemään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Esitykset ovat hiljentäneet paikalla olevat kuulijat ja television katselijat. Suomen lippua kannetaan sankaripuistoissa, mikä on ollut monille mieleinen luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet ohjelmaan. Vuonna 2019 oli Kuopion sankaripuistossa Karjalan Lennoston järjestämän lippulinnan juhlallisuudet, johon osallistuin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n jäsenenä. Kyseisen yhdistyksen 90-vuotisjuhla pidettiin Kuopion Puijonsarvessa 30.11.2019. Ajankohtaista on kunnioittaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Jean Sibelius, joka on elänyt vuosina 1865 - 1957, on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kansallissäveltäjä. Hänen teoksiaan ovat seitsemän sinfoniaa, orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Valse triste. Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015. Menestystä yhteiskunnassa tarvittaville toiminnoille. Onnittelut Suomen nais- ja miesmaajoukkueille kansainvälisten jalkapallomenestysten johdosta 2020. Jalkapallo-otteluissa viestitetyt maalit osoittivat pelaajien ja valmennuksen taitoa, jonka vastustajat ovat todenneet. Yhteistyö peleissä on toiminut mallikkaasti. Vuoden 2020 terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio