Pelastuspalvelujen laatua pohditaan. Kuopion liikenneonnettomuus vaati tekijöiden ripeyttä. Yhteiskunnalla on oltava asiat kunnossa. Päätökset koskettavat pelastustointa, maakuntaliittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän tehtäviä, ympäristöterveydenhuoltoa ja vesiensuojelua, jonka tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila.
Kun luetteloon lisätään ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntia koskevat kysymykset, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Miten kaikki hallitaan?
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheita seurataan, miten palveltavuustekijät täyttyvät. Palveluja järjestettäessä on tunnettava hyvin ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Päätösten vaikuttavuus on mietittävä tarkkaan. Suunnittelun ja päätöksenteon ratkaisujen jälkeen nähdään, miten onnistunut lopputulos on saatu aikaan.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä käytetään kokeiluja. Ne on suunniteltava eri puolia arvioiden hyvin. Perustuslain velvoittavuus on taustalla. Lainvalmistelussa on kuultava hyvin asiantuntijoita ja asianosaisia. Kiire on huono menettely suurissa kysymyksissä, poikkeuksena esimerkiksi edellä mainittu suuronnettomuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamisen on oltava kunnossa. Syytä on pohtia lisäksi palvelujen järjestäjien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamisella on inhimillinen ja pitkä historiallinen perinne. Perustuslain ohjeet suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä linjaus auttaa, kun ratkaistaan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
Oppivalla päätöksenteolla on keinot hallita sosiaali- ja terveydenhuollon laajoja kysymyksiä, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden hoitamista ja koulutuskysymyksiä. Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla ovat esillä perinteisesti koulutuskysymykset ja muutkin yhteiskunnan tärkeät kysymykset.
Surunvalittelut Kuopion liikenneturman osallisille.
Onnittelut parayleisurheilun EM-kisojen osallistujille kilvoittelusta ja menestyksestä.
Onnittelut merkkipäivien viettäjille.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 25. elokuuta 2018
tiistai 14. elokuuta 2018
Ajatuksia koulutuksesta ja urheilusta
Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)