Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
1 kommentti:
Arvoisat lukijat
Kiitokset, kun olette löytäneet kirjoitukseni laajasta verkkotarjonnasta. Kommentoinnit vievät ajattelua eteenpäin. Olemme huomanneet lisäksi, että kaikessa toiminnassa on kehitettävää, esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kohdalla. Kasvatuksen ja opetuksen sisältöihin kuuluvat muun muassa matematiikka ja luonnontieteelliset aineet, joiden hoitaminen on haasteellista.
Keskusteluissa viitataan usein matematiikan oppiaineeseen, jota monet henkilöt ja lehdet ovat nostaneet esille. Erittäin tärkeää on miettiä sitä, miten kukin käyttää saamiaan resursseja: "Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Aikaisemmin olen esittänyt kysymyksen, minkä teesien avulla Martti Luther analysoisi nyt yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Kiinnostavana olisi tietää myös, minkä periaatteiden mukaan kyseinen suurmies hoitaisi koulujen matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden kasvatuksen ja opetuksen muutoksenalaisessa tilanteessa.
Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja toiminnan. Molemmat henkilöt ovat tärkeitä kulttuurihenkilöitä. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa, jonka Uuden testamentin omakielinen tuotos on huomattava kirjallinen teko.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Lähetä kommentti