tiistai 23. marraskuuta 2010

LAIT TOIMINNAN RAAMEJA

Viestintävälineet tiedottavat ja arvioivat käsiteltäviä asioita yleensä hyvin. Erikoisen suuri haaste on selvittää lukijoille niitä asioita, joissa on edettävä tarvittavan lain mukaan ja milloin riittää pelkkä asetusmenettely. Perustuslakivaliokunnalla näyttää olevan vaikeuksia ratkaista lain ja asetuksen välistä eroa, kun se on siirtänyt myöhempään tärkeän jätevesikysymysasian. Eri puolia arvioivia kannanottoja tarvitaan ja toimitaan hyvää hallintoa käyttäen harkitusti. Saadut myönteiset käsitykset lisäävät lainsäädännön arvostusta. Tarkoituksena on laadukkaiden palvelujen järjestyminen.

Lainsäädäntöön liittyvien asioiden etenemistä on kiinnostava seurata. Jätevesikysymyksessä on tarkoitus toimia alun perin asetussäädösten avulla. Kun on näin suuresta hankkeesta kysymys, joka kattaa koko Suomen alueen, edellyttää varmaan lain säätämistä. Kun ratkaistaan onnistuneesti muun muassa laajojen haja-asutusalueiden jätevesikysymyksiä, lopputuloksen on oltava asianosaisia tyydyttävä. Jos kritiikki on suurta, sitä ei voine sivuuttaa. Perustuslakivaliokunta pohtii tällä hetkellä syvällisesti, miten puheena olevassa asiassa on laillisesti oikein meneteltävä.

Oikeudenmukaisuuden käsite on yleensä suuntaamassa ajattelua, kun päätöksiä tehdään. Hallinnon arvostus on puolestaan yhteydessä siihen, mitä valintoja tehdään. Toiminnan laatua arvioitaessa nousee esiin yksittäisiä kysymyksiä, miten ollaan estämässä yhteiskunnan eriarvoistumista. Saatuja arviointituloksia on pohdittava esimerkiksi haja-asutusväestön ja kaupunkiväestön hyvinvoinnin kannalta. Erilaisten sosiaalisten vaatimusten ja paineiden vallitessakin on tehtävä hyvinvointiin vaikuttavia oikeita ratkaisuja.

Suunniteltaessa ja päätettäessä eri toimintoja tehdään demokraattisia päätöksiä. Kun kerjäämistä kieltävän lain säätäminen ei saanut kannatusta, sen kohdalla peräydyttiin. Miten käy jätevesikysymysasiassa? Minkä kannan perustuslakivaliokunta ottaa ja miten se perustelee päätöksensä, jää nähtäväksi. On kuultu ehkä riittävän kattavasti asianosaisia tahoja. Taloudellisia seurausvaikutuksia lienee myös pohdittu kylliksi. Toivottavasti päätettävässä asiassa edetään parhaalla tavalla.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

maanantai 22. marraskuuta 2010

LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄ VIETETTY

Kansainvälisenä YK:n lasten oikeuksien päivänä pohditaan yleensä jotakin tärkeää asiaa. Tänä vuonna 2010 on yhdenvertaisuuden teema, jonka toteutumisesta ollaan huolissaan. Kyseisen aiheen merkeissä on hyvä tarkastella perhettä koskevia asioita. Perheiden hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista palvelujen järjestelyistä. Päätöksenteolla voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tuloksia on arvioitava varhaiskasvatuksesta lähtien.

Oikeudenmukaisuuden käsite on hyväksytty arvo, jonka mukaan yhteiskunnassa toimitaan perustarpeiden, yhteisyyden ja kasvun tyydyttämiseksi. Tutkimuksissa on syvennytty erilaisten palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka esittävät esimerkiksi perheiden tilannetta. Perheen sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa myönteisesti kehitykseen. Vanhemmilla on suuri merkitys lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen, jota edistää hyvä kodin ja koulun yhteistyö.

Kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta ja nuorta koulutyössä. Vanhempien tulisi varata aikaa lapsen kasvulle. Kyseinen kasvatustieto antaa pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme. Tavoitteena on sellainen järjestelmä, että siinä on hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita.

Perheen rakenne, toimivuus ja sisäiset suhteet ovat tärkeitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös merkittäviä. Lapset ja nuoret joutuvat melko usein sellaisiin oloihin, jotka eivät ole aina myönteisiä. Seurauksena on lastensuojelullisia toimia, joiden tarkoituksena on auttaa. Käytettävien menettelyjen avulla yritetään vaikuttaa kasvuprosessiin ja mahdolliseen syrjäytymiskehitykseen estävästi.

Lasten ja nuorten toimintaympäristöä ei voida sivuuttaa arvioitaessa sosiaalistamisprosessia. Sitä edistävät vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja harrastusmahdollisuudet. Millaista tukea käytetään, on arvioitava tehokkuuden kannalta. Jos vanhemmilla ei ole riittäviä voimavaroja edistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymistä, heitä on silloin tuettava. Tarkoituksena on vähentää mahdollista ongelmien kasautumista.

Kun ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja lievennetään haittavaikutuksia, on kysymyksessä hyötyperiaate. YK:n lasten oikeuksia käsittelevä sopimus tähdentää samanarvoisuutta: lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi Kun puututaan perhettä koskeviin ratkaisuihin, on mietittävä, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko arvioitaessa lasten ja nuorten kasvatustehtävää.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

lauantai 23. lokakuuta 2010

YK:N PERIAATTEET EIVÄT SAA UNOHTUA

YK:n periaatteet on pidettävä mielessä lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa. Ne on yleisesti hyväksytty toiminnan ohjeiksi. Niiden mukaan on mahdollisuus tarkastella omia käsityksiään eri asioista. Silloin ei ehkä näekään asioita liian yksioikoisesti: on muitakin näkökulmia olemassa. Tämä koskee kaikkia, jotka ottavat kantaa eri asioihin. Heillä on ehkä myös parannettavaa ajattelussaan. YK:n periaatteita voi tarkastella muun muassa kerjäämistä koskevassa kysymyksessä. YK:n periaatteet kiinnittävät huomiota köyhyysilmiöön, jota tulisi selvittää. Olisiko suunnitteilla ollut laki ollut YK:n periaatteiden vastainen? Säädöksissä tähdennetään myös ihmisten oikeuksia: vapaan liikkumisoikeuden mukaan voidaan toimia.

Päätöksiä arvioitaessa nousee esiin muitakin vastattavia kysymyksiä: millaisia ovat asukkaiden käsitykset päätöksenteon toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, miten estetään yhteiskunnan väestön mahdollista polarisoitumista. Päätöksiä tehtäessä YK:n tähdentämä ihmisarvon yläkäsitteen tulisi suunnata ajattelua. Sen tulisi olla jokaisen päätöksenteon ohjeena. Tehdyt päätökset vaikuttavat siihen, miten paljon luotetaan hallintoon. Lakien käytäntöön soveltaminen sisältää itseohjautuvuuden. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet ovat päätösten taustalla.

Viestintävälineiden tehtävä on välittää tietoa päätöksistä ja tapahtumien kulusta. Toivottavasti saadaan pääsääntöisesti sellainen kuva, että paneudutaan päätettäviin kysymyksiin. Eri puolia tarkastelevat kannanotot liittyvät kerjäämisasiaankin, josta YK:n tasolla on oltu huolissaan ja johon pitäisi löytyä mahdollisimman hyvä ratkaisu. Ihmisten parasta tavoitteleva päätöksenteko on yhteydessä laadukkaiden palvelujen järjestymiseen, jota YK tähdentää ja toivoo. Myönteiset kokemukset, joita saadaan hyvistä palveluista, lisäävät päätöksenteon arvostusta.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

tiistai 19. lokakuuta 2010

PÄÄTÖSTEN ON OLTAVA KOKOAVIA

Monessa yhteydessä on puhuttu lakien säätämisestä. Eräässä tilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus kysyä lainsäädäntöasioista niiltä henkilöiltä, joiden rooliin ne läheisesti kuuluvat. Muun muassa kerjäämisen kieltämisen lain nykyvaihe kiinnosti. Tilaisuudessa haluttiin saada selvitystä siihen, olisiko suunnitteilla oleva laki inhimillisesti oikea ratkaisu. Jos laki säädettäisiin, ei voida sivuuttaa sen kohdalla niin sanottua rakenteellista köyhyysilmiötä. Yleisesti hyväksytyissä säädöksissä tähdennetään lisäksi ihmisten vapaata liikkumisoikeutta. Sen periaatteen mukaan ihmiset voivat toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Päätösten laatua arvioitaessa nousee esiin muitakin yleisiä kysymyksiä, joihin on saatava vastauksia. Miten yhteneviä tai eroavia ovat eri väestöryhmien käsitykset päätöksenteon toimivuudesta? Kokevatko yhteisön jäsenet heitä koskevat päätökset oikeudenmukaisiksi? Toimiiko päätöksenteko hallintopäätöksiä tehdessään siten, että se on estämässä yhteiskunnan polarisoitumista, jopa syrjäytymistä? Tehdyt päätökset vaikuttavat myönteisesti tai jopa kielteisesti siihen, miten paljon luotetaan yleensä hallintoon. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet ovat päätösten taustalla. Päätöksiä tehtäessä ihmisarvon yläkäsitteen tulisi suunnata ajattelua.

Viestintävälineiden tehtävä on välittää tietoa päätöksistä ja tapahtumien kulusta. Toivottavasti tapahtumien seuraaja saa sellaisen kuvan, että vastuulliset tahot ovat todella paneutuneet kulloinkin päätettävään asiaan. Oikeat määritelmät ja eri puolia tarkastelevat kannanotot liittyvät kerjäämisasiaankin, joka on monitahoinen ongelma. Päätöksentekijöiden on sisäistettävä kyseinen ongelma ja toimittava sen mukaan oikein. Ihmisen hyvää tavoitteleva päätöksenteko on yhteydessä laadukkaiden palvelujen järjestymiseen. Myönteiset kokemukset lisäävät hallinnon arvostusta. Suunniteltujen lakien käytäntöön soveltaminen sisältää tarvittaessa myös itseohjautuvuuden.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

HYVÄLLÄ HALLINNOLLA ON HAASTEITA

Yhteiskunnan toimintaa ohjaa demokraattinen päätöksenteko. Siitä on esimerkkinä äskettäin tapahtunut ydinvoiman lisäämispäätös. Tapahtumasta on välittynyt tietoa eri tavoin viestintävälineiden avulla. Minkälaisen kuvan kansalaiset ovat saaneet, on vaatinut asianomaisten intressitahojen paneutumista asiaan. Suurisuuntainen päätös on tästä päivästä eteenpäin jatkuvasti jollain tavalla pohdittavana ja kommentoitavana.

Lainsäädännössä säädetään lakeja, jotka ovat tavoitteiltaan yksiselitteisiä, esimerkiksi myös kerjäämisen kieltämisen laki. Olisiko kyseinen kerjäyskieltolaki oikea ratkaisu? Onko kuitenkin kerjäämisessä kysymys rakenteellisesta köyhyysilmiöstä, jota Euroopan unionin alueella on esiintynyt yhä enemmän? Mitä lainsäädännössä toisaalta tarkoittaa Euroopan unionin kansalaisten vapaa liikkumisoikeus? Seikkaperäisesti on mietittävä, mistä asiassa on todella kysymys. Päätöksiä tehtäessä ihmisarvon käsitteen tulisi suunnata ajattelua. Kyseistä käsitettä ei voi sivuuttaa, jos haluaa hoitaa asioita mallikkaasti. Yksilön ja yhteisön tavoitteena on olla luotettava ja oikeudenmukainen.

Jokaisen suunnitellun lain lainvalmistelu on tehtävä kunnolla. Huolellisen lainvalmistelun avulla varmistetaan samalla kansalaisten hallintoon luottamusta. Hallinnon itseohjautuvuus on myös merkittävä keino asioiden hoitamisessa. Miten yhteneviä ovat eri väestöryhmien käsitykset päätöksenteon toimivuudesta yleensä, voidaan selvittää tutkimusten avulla. Julkisuudessa on ollut asioita, jotka ovat saaneet kritiikkiä. Muun muassa jääviyskysymyksiä on nostettu esiin.

Demokraattisen päätöksenteon on huolehdittava siitä, ettei kritiikin aiheita pääse syntymään. Siinä auttaa kouluttautuminen, jota voidaan saada esimerkiksi eri hallintokuntien yhteisseminaarien muodossa. Seminaareissa saadaan kokonaisvaltainen näkemys päätöksentekoon vaikuttavista suuremmista hallintoalueista. Yhteiskunnan päätöksenteon avulla on tarkoitus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteena on inhimillisesti arvokkaiden kokemusten ja palvelujen tuottaminen. Mitkä ovat ne konkreettiset asiat ja arvostukset, joista halutaan päättää sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina? Onko toiminta sen suuntaista, että ollaan estämässä muun muassa yhteiskunnan väestön jakautumista ja syrjäytymistä?


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

maanantai 11. tammikuuta 2010

YHTEISKUNTA TOIMII - MITKÄ ARVOT OHJAAVAT

Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tarkoituksena on saada aikaan perusteltu palvelujärjestelmän kokonaisuus, jossa ekologiset ja sosioekonomiset taustatekijät ovat selittäviä tekijöitä. Siinä kiinnitetään huomiota määrällisiin ja laadullisiin ratkaisuihin, jotka ovat yhteydessä lainsäädäntöön perustuviin hallinnollisiin menettelyihin ja arvolähtökohtiin. Yhteiskunnan on oltava integroitumista tukeva.

Tuloksia arvioitaessa tarvitaan tietoa muun muassa siitä, miten si¬joitutaan työelämään. Työelämän kysymysten kohdalla yrittäjyyskasvatus ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen nousevat esiin. Syrjäytymistä pohdittaessa mietitään ratkaisuja, että koulutuksen ulkopuolelle jääneetkin sijoittuisivat mahdollisimman hyvin yhteiskunnan palvelujärjestelmään. Hyvinvoinnin kannalta on hyvä tietää myös, jäävätkö valmistuneet hyödyttämään oppilaitosten vaikutusalueen työpaikkoja vai palaavatko he kotiseudulleen. Koulutuksen ja työelämän nivelvaiheen yhteistyö on tärkeä kehitettäessä opetussuunnitelmia.

Työpaikkojen saatavuus vaikuttaa sijoittumiseen. Kiinnostus ja huomio kohdistetaan tietyn tasoiselle paikkakunnalle opinto- ja työsuoritustensa perusteella. Esimerkiksi kasvukeskuksista lähtöisin olevat opiskelijat pyrkivät saamaan työpaikkansa vastaavantyyppisestä toimintaympäristöstä. Sijaintikunta toimii kokemusta antavana kehitysympäristönä. Palvelut työllistävät tällä hetkellä eniten ja myötävaikuttavat kansalaisten hyvinvointiin. Miten käy jatkossa?

Verrattaessa koulutettavien näkemyksiä suunnitteluun ja päätöksentekoon saadaan selville niitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon. Päätöksiä tehtäessä joudutaan ottamaan kantaa valikointia koskeviin kysymyksiin, sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen ja eriyttämiseen. Kokonaisvaltaisessa arvioinnissa mietitään myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden tekijöiden toimivuutta. Viestintä- ja mediataitojen sekä oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä ei myöskään unohdeta.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio