Pääsiäistä valmistellaan ja liturgisten värien merkitystä mietitään. Pääsiäistä koskevat tapahtumat muistuvat herkästi mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Hiljainen viikko on ikään kuin tullut lähelle. Omaiset tarvitsevat tukea. Auttamista olen pohtinut muun muassa seuraavalla tavalla:
"Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia."
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, esimerkiksi: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa. Musiikin sävelkulut saattavat johtaa kuulijat sellaiselle tunnetasolle, jota kiireisessä elämänrytmissä elävät tarvitsevat. Vaikeiden kysymysten äärillä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle, jota vietämme. Hänen ansiokas Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Monet ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, joka on esitetty televisiossakin. Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach, Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori, sävelsi Matteus-passionsa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion saattoi tehdä muun muassa nähdyn televisioesityksen perusteella. Usein puhutaan matemaatikko Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei ole mahdollista sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. On havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita. Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on avaus, joka saanee miettimään pääsiäisen sisältöä. Asioiden sisäistäminen ja laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
1 kommentti:
Arvoisat lukijat
Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.
Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.
Äskettäin 9.4.2016 vietettiin Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle "Kivi kiveltä", joka esitettiin viime viikolla 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.
Pääsiäinen
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)
Nyt on päivä tärkeä.
Pääsiäinen, tullut on.
---
Seitsemänkolmatta maaliskuuta.
---
Pyhä viikko muistetaan.
Hän ei ole täällä, mietitään.
---
Kysytään:
Mitä rukous, uskontunnustus tarkoittaa?
Miten kaikki mielletään?
---
Leipä, viini siunataan, tarjotaan.
Virsi, saarna tärkeä.
---
Pääsiäistä vietetään.
Iloitaan.
---
Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kyseisen viikon päivillä on kansanomaisia nimiä: malkamaanantai, tikkutiistai kellokeskiviikko ja lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.
Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Palmusunnuntain virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.
Lankalauantaista siirryttiin pääsiäiseen, joka oli tänä vuonna 27.3.2016. Liturginen väri kertoi paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Lähetä kommentti