Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä on "ruodittu". Tämä on ymmärrettävää, sillä tarkoitus on saada aikaan "oma suomalainen mallimme". Kun on seurannut "mallin" perusteluja, niin on huomannut, että "oma mallimme" ei ole niinkään "omasta päästä kehitetty". Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon käsite-erittely ei ole johdonmukainen.
Keskusteluissa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon käsitettä, mutta puhutaan pääasiassa vain terveydenhuollosta, mikä on sinänsä erittäin tärkeä asia. Sote-käsitteen sisällön molempia puolia on tuotava erillisinä alueina enemmän esille, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sisältää ratkaistavia kysymyksiä, joiden kokonaisuus on jäänyt osin kiireessä "yön tunteina" hahmottamatta "raamipäätöstä" tehtäessä. Kysymys on "itsehallintoalue- ja sote-alueratkaisusta". Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan muun muassa eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, jotka ovat edessä.
Kunnissa pohditaan huolestuneina "itsehallintoalueiden" merkitystä, jos oltaisiin nyt "raamiratkaisun" osapuolia. Mietitään palvelujen rahoituskysymyksiä. Täyttyvätkö perustuslain kriteerit, kun yhteiskuntaa olisi kehitettävä ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista?
Päätöksenteon vastuulla ovat myös kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat ratkaistavat kysymykset. Leikkauksia tehtäessä on arvioitava yhteiskunnalliset vaikutukset.
Sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisussa" lienee tarkoitus menetellä siten, että tavoiteltava uudistus olisi onnistunut kokonaisuus. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioinee sosiaali- ja terveydenhuollon "raamiratkaisun" kaikilta puolin ja tulkinnee sote-käsitteenkin sisällön oikein.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti