Hallitusohjelman kohdalla seurataan sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden etenemistä ja päätöksiä. Onko prosessin lopputulos kuntayhtymämalli vai maakuntamalli? Kummankin mallin toteuttaminen on yhteydessä perustuslain kriteerien täyttämiseen. Tuleeko kiire vastaan, kun on tiedettävä tarkkaan esimerkiksi koko maassa asuvien kuntalaisten sairastavuus- ja ikärakennetekijät? Tarvitaan myös vastauksia siihen, miten kuntien kustannusten tasausjärjestelmät toteutetaan.
Nyt seurataan jälleen, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta toimii, kun sosiaali- ja terveydenhuollon lainvalmistelu jossain vaiheessa etenee. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota käsiteltävässä asiassa siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu on mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltainen toteutus on suuri haaste. Asian onnistumista vaikeuttaa hankkeen laajuus, joka sisältää monia ulottuvuuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on kysyttävä, oliko uudistushankkeen siirtyminen uudelle eduskunnalle yhteydessä johtajuuden heikkouteen. Hyvin pohdittu suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnassa palveltavuuden, rahoituksen ja avoimuuden kysymyksiä. Kuntia on tarkkaan kuultava, kun palvelurakenneuudistuksia tehdään.
Palvelujen laatua arvioitaessa on kysyttävä, miksi sosiaali- ja terveydenhuollon niin sanotut hyvät järjestelyt ovat hitaanlaisia, vaikka kansalaisten palvelujen tarve vaatii parannuksia. Kokemuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suuria kysymyksiä tulisi lähestyä. Kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon vastuulla. Muun muassa koulutusta suunniteltaessa "umpiperien" synnyttäminen ei ole perusteltua.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti