Vaalit on pidetty

Euroopan parlamenttivaalit ovat takanapäin. Mitä vaalien tulokset kertovat päätöksenteolle, kun äänestysvilkkaus jäi alhaiseksi? Demokratia on yhteydessä organisaatioiden toimintoihin. Demokratian käsitettä on pohdittava äänestyksen näkökulmasta, jonka perusteella päätöksiä organisaatioissa lopulta tehdään. Vaalien on edustettava kaikkia äänestysikäisiä kansalaisia. Vaaleja järjestettäessä puhutaan demokratiasta, mutta vaalien mentyä ohitse, demokratian käsite jää vähemmälle huomiolle.

Kun äänestysvilkkaus on alhainen, on mietittävä syitä tilanteeseen. Ajatellaanko mahdollisesti vaalien avulla saavutettavaa vaikuttamista? Onko syynä ehkä epätyydyttävä politiikka? Ei riittäne kysymysten vastauksina pelkästään, että "käykää äänestämässä". Tutkimusten avulla on selvitettävä syy-yhteyksiä äänestämättömyyteen. Vastausten on oltava selkeitä kehitettäessä demokraattista vaikuttamista, joka toteutuu muun muassa äänestyksen yhteydessä. Päätöksenteon vajetta esiintyy, kun arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien äänestystuloksia.

Jos äänestysvilkkaus on reippaasti alle puolet mahdollisesta, päätöksenteon luotettavuutta on arvioitava. Päätöksenteon tulee edustaa kaikkia äänioikeutettuja kansalaisia. Käykö niin oikeasti, kun reippaasti yli puolet eivät äänestä? Demokratian käsite sisältää ajatuksen, että "kansa hallitsee". Äänestysvilkkaus on erittäin alhainen Euroopan parlamenttivaaleissa. Voidaanko sanoa vakuuttavasti, että "kansa hallitsee" päätöksenteon kokonaisuutta? Euroopan parlamenttivaalien tuloksia on seurattava ja verrattava toisiinsa.

Puhutaan eurooppalaisista yhteisistä arvoista, joiden merkitystä on analysoitava. Millaisia arvoja todellisuudessa kannatetaan, kun äänestysvilkkaus on alhainen? Mihin suuntaan Eurooppa on menossa, kun yleistä kehitystä arvioidaan Euroopan parlamenttivaalien näkökulmasta? Ovatko kaikki äänestysikäiset kansalaiset tukemassa niin sanottua liittovaltiokehitystä? Joidenkin kannanotot ovat olleet julkisuudessa sen suuntaisia. Esitettyjä lausumia on arvioitava huolella.

Euroopan parlamenttivaalit osoittautuivat henkilövaaleiksi. Ennen vaaleja äänestäjät miettivät asioita: "Saisiko tuo henkilö äänensä kuuluviin monista edustajista koostuvassa Euroopan parlamentissa? Millaisia arvoja hän edustaa? Miten ehdokas ymmärtää liittoutumattomuuden käsitteen, joka on ollut muiden arvostama Suomen tunnus maailmalla?" Kansalaiset miettivät myös kysymystä, "miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Miten kysymys sisäistetään ajankohtaisen vaalitapahtuman siirryttyä historiaan. Olisiko historiasta opittavaa?

Suomen hyvinvointiyhteiskunta askarruttaa kansalaisia: "Nämä ovat meidän periaatteitamme, joiden mukaan yhteiskuntaa on kehitetty. Miten poliittinen sanomamme välittyy muille?" Sosiaali- ja terveydenhuollon ja työllisyyden kunnollinen hoitaminen on haasteellinen tehtävä Euroopassa. Monissa maissa köyhyysongelmat ovat suuria, kuten on viestitetty julkisuudessa. Millä tavoin päätöksenteko vastaa ratkaistaviin kysymyksiin?



Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio