Suomen laiva

Nyt ollaan kiinnostuneita tilaisuuksista, joita järjestetään Euroopan parlamenttivaalien merkeissä. Vaalien ennakkoäänestys on ajallisesti melko lähellä. Eri tapahtumissa kuunnellaan puheita hyvinvointiyhteiskuntaa koskevista saavutuksista ja parannusehdotuksista. Tilaisuuksissa on tietty ohjelma, jonka lomaan on sisällytetty erilaisia kestityksiä. Ilman niitä puheiden anti tuntuisi kuulijoista ehkä vähemmän tärkeältä. Kestitysten aikana sulatellaan kuultua: - Nämä ovat meidän arvojamme ja johtoajatuksiamme, joiden mukaan toimimme. Pukeutumisella on välitetty myös poliittista sanomaa.

Voidaan kysyä, "mihin ollaan menossa", jos päätökset ovat arvoiltaan sellaisia, joita on vaikea tukea. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden ohella ovat haasteellisia yhteiskunnan toimijoille. Päätöksenteon on vastattava selkeästi kysymykseen, millä tavoin on tarkoitus viedä asioita eteenpäin. Monessa yhteydessä on todettu kuvaannollisesti, että "Suomen laivan ruorin on oltava luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Perusteltu kysymys on, miten vastuuhenkilöt ymmärtävät ja sisäistävät kyseisen periaatteen.


Äänestäjät ovat heterogeenista väkeä. Heillä on vaikeuksia hahmottaa ehdokkaiden poliittista sanomaa, kun edustajat esittävät asioitaan peitellysti. Esillä olevat aiheet nostavat esiin kysymyksiä. Hallituksen myllerrys on puhuttanut, kuten on havaittu. Ovatko linjakysymykset hallinnassa? Äänestäjät toivovat, että puolueilla olisi suurissa asioissa jonkinlaista yhtenevyyttä. Mieleen on noussut myös arkinen asia, "syötävä". On pohdittava, miten suurta kestitysten sponsorointi voisi olla. Mikä on niin sanottu kohtuus?

Tässä kuvattiin eri tavoin poliittista toimintaa. Pukeutumisen käyttö poliittisiin tarkoituksiin ei ollut aikoinaan korrektia ulkopolitiikan hoitoa. Poliittista solmua oltiin ikään kuin kiristämässä poliittisen solmun avaamisen sijaan Ukrainan kysymyksessä. Jokainen asioita seuraava henkilö muistaa hyvin parin kuukauden takaisen viestityksen, jota ei unohda. Sovitut ulkopoliittiset tapaamiset olisi pitänyt myös hoitaa. "Oppimestarina esiintyminen" ei ole hyväksi maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Asioita on hoidettava syvällisesti harkiten.




Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio