Poliittiseen arkeen on palattu presidentinvaalien jälkeen. Muistamme vaalikeskustelujen annin, jota viestintävälineet tuottivat. 28.1.2018 oli tärkeä vaalitapahtuma, joka on puhutteleva. Tulosta pohdittaessa kysytään, saatiinko aikaan "koko kansan presidenttiys". Kuntien keskusvaalilautakunnat olivat toimineet taustalla vaalien järjestelyissä lain edellyttämällä tavalla.
Ennakkotietojen lukujen valossa kysyttiin aiheesta, tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa vain yksi kierros. Jännitettiin kuitenkin sitä, tuleeko vaaleissa sittenkin toinen kierros. Nyt käytyjen presidentinvaalien tulokselle on selityksensä, joka on yhteydessä jatkuvuuden turvaamiseen ja henkilökohtaiseen asioiden hoitamiseen.
Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita, miten hyvin tunnetaan historiassa ihmiskuntaa koskettavia ajankohtia. Kun mietitään kysymyksiä, nähdään, millä tavoin historian asioita osataan tai muistetaan. Ympäristö- ja rauhankysymysten asioiden ratkaisut myös ajatteluttavat.
Julkisuudessa on ollut tietoa presidentinvaaleja koskevista vaiheista ja järjestelyistä. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan. Esimerkiksi sanonta "On kiitoksen aika" on jäänyt mieleen.
Aiheeseen liittyen Kallion kirkossa pidettiin 21.1.2018 ehdokkaiden henkilökohtainen tentti. Vastaajina olivat puolueiden ja valitsijayhdistysten edustajat. Ehdokkaat vastailivat omista lähtökohdistaan toimittajien mielestä oleellisiin kysymyksiin. Ohjelmaa seuranneet tietävät nyt, miten vaaleissa todella kävi ja miten kysymykset ja vastaukset olivat toisiinsa nähden yhteneviä.
Muistellaan myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet tekemisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen tehtävissä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Presidentinvaaleja on tarkasteltu myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Opetussuunnitelman sisältöön kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelinviestimien avulla on etsitty tietoa ehdokkaista. Nyt tiedetään, minkä kannatuksen 28.1.2018 pidetyissä vaaleissa on saanut Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen on katsottu parhaiten onnistuvan Suomen perustuslaillisten tavoitteiden toteuttamisessa.
Erilaisia kysymyksiä pohdittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet muistetaan. Luottamusta herättävät toiminnot jäävät mieleen. Tasa-arvon käsitteen kohdalla mietitään, miksi melko usein ihmisiä erotellaan herkästi ja ollaan huolissaan jopa ihmisarvoa koskevista asioista.
Yhteiskunnan toimintaan liittyvät kysymykset motivoivat tutkimaan, miten asiat ovat todellisuudessa. Päätöksenteko on yhteydessä palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Koulutuspalvelujen kohdalla on arvioitava kouluopetuksen sisältöä ja PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksia.
Yhteiskunnan hyvinvointiasioiden turvaaminen on puhutteleva, kuten presidentinvalinnatkin ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisen näkökulmasta. Onnittelen Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistöä presidentinvaalien menestyksestä. Hänen saamansa vahva valtakirja antaa erittäin hyvät lähtökohdat uudella kaudella tapahtuvissa haastavissa tehtävien hoitamisessa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti