keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Helsingissä pohditaan koulutusta

Yhteiskunnassa järjestetyt koulutuspalvelut kiinnostavat. Uusien opetussuunnitelmien tilanteessa kysytään muun muassa, miten onnistutaan matematiikan, luonnontieteellisten aineiden ja lukemisen opettamisessa. Näiden oppiaineiden kohdalla viittaan saatuihin tutkimustuloksiin. Tietokirjailijoiden jäsentilaisuudessa Helsingin Educa-messuilla keskustellaan opettamisesta ja oppimateriaaleista. Oppikirjojen laatu on tärkeä opetusprosessin toteuttamisessa.

Opettajajärjestöt ovat esittäytyneet messuilla. Opettajien ammatti- ja järjestölehti on täyttänyt sata vuotta. Lehden syntymäpäiviä on juhlistettu Educa-messujen yhteydessä. Tietojen mukaan Opettaja-lehti on Suomen vanhin viikoittain ilmestyvä aikakauslehti. Ensimmäinen "Opettajain lehden" numero on ilmestynyt 5. tammikuuta 1906. Opettaja-lehti on seurannut koulutuspalvelujen kehittymistä ja peruskouluun siirtymistä.

Kunnalliset hyvinvointipalvelujen kysymykset ovat ajankohtaisia. Viittaan tässä organisaatioita koskeviin uudistushankkeisiin. Olen tutkinut kuntalaisten suhtautumista koulutuspalveluihin ja sitä, miten tyytyväisiä he ovat palvelu- ja rahoitusjärjestelyihin. Koulutuspolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon menettelyillä on merkitystä kuntalaisten koulutuspalveluja kohtaan tuntemaan arvostukseen.

Hyvinvointia ja turvallisuutta koskevassa artikkelissani olen tarkastellut kunnallisten hyvinvointipalvelujen murrosta ja koulutuspalveluja. Taloudelliset tekijät ovat yhteydessä yleissivistävien ja ammatillisten koulutuspalvelujen laadulliseen ja määrälliseen toteuttamiseen. Aiheeseen liittyen kysytään, miten vastataan väestön turvallisuutta ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin nyt ja tulevaisuudessa.

Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä tulosten eroavuuksia selitetään melko usein parhain päin. Eroavuuksien syitä ja koulutuksen yleisiä puitteita on mietittävä, millä tavoin lähiopetuksen vähentyminen ja koulutusleikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen tavoitteiden saavuttamiseen.

Kulttuuri- ja sivis­tystehtävää on ohjannut kou­lu­tuk­sel­lisen tasa-arvon periaate, joka on ollut päätöksistä vastaavien johtavana arvoperustana koulutusta linjattaessa. Miten yksituumaisesti kyseinen "ajatusmalli" on vielä voimassa?

Lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä on arvioitava koulun opetussuunnitelman ja kirjastojen näkökulmasta.. Kirjoilla on sivistävä merkitys. Kirjastojen on oltava palvelulaitoksia, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin. Onko päätöksenteon tavoitteena vahvistaa ja tukea väestöryhmien kulttuurisia tekijöitä?

Juhlavuoden 2017 Educa-messuilla muisteltaneen Martti Lutherin ja Mikael Agricolan yhteiskunnallista merkitystä: Uuden testamentin käännökset tulivat tutuiksi, ja omakielistä kirjallisuutta saatiin aikaan. Messujen yhteydessä pohdittaneen lisäksi sitä, mitkä arvot ovat tärkeitä yhteiskunnan kehittämisen kannalta. Opettajajärjestöt tuonevat oman panoksensa koulutuspalveluja koskevaan keskusteluun.


Juhlavuoden 2017onnitteluterveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi



Kuopio

Ei kommentteja: