Ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoutumista seurataan tarkkaan. Tehtyjen päätösten perusteluja arvioidaan. Havainnoidaan esimerkiksi sitä, ketkä osallistuvat ja ketkä eivät "voitonpäivän paraateihin". Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tärkeä pohdittava sana: "ajautuminen". Kohdataanko pikku hiljaa tilanne, jonka ei ehkä haluttaisi toteutuvan? Eduskunnalla on tärkeä rooli päätöksenteossa. Millaisena se näkee ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön jatkumisen?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat tapahtumat herättävät keskustelua ja kysymyksiä, joita voidaan esittää muun muassa seuraavaan tapaan:
Ulko- turvallisuuspolitiikka on alue, josta on "heitetty ilmaan" monenlaisia kannanottoja viime aikoina.
Liittyykö tuo sanallinen vertaus jotenkin tapahtuviin ilmaharjoituksiin?
Isäntämaatukisopimuskin on olemassa. Mitä se perimmältään tarkoittaa?
Kun ilmaharjoitusten perusteluja arvioidaan, niiden ohessa kiinnostavat myös julkisuudessa esillä olleet laivastovierailut.
Miten esitetyt asiat tukevat maamme turvallisuuden tunteen kehittymistä? Mihin suuntaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on menossa?
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikassa "prosessit käynnistyvät", hallitaanko ne "itsenäisin toimin" vai vievätkö ne mukanaan. Mitä mieltä on ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta esillä olleista kysymyksistä?
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatua arvioidaan, on kysyttävä, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Ovatko vastuuhenkilöt sisäistäneet tuon haasteellisen kielikuvakuvan?
"Suomen laiva saattaa ajautua karille", jos ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei kylliksi harkita.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka "kestävyys linjataan" eduskuntavaaleissa.
Äänestäjät tukevat niitä ehdokkaita, joilla on kokonaisnäkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikan harjoittamisesta.
Äänestäjät ratkaisevat valittujen kautta sen, millainen on perusteltu maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
Julkisuudessa esitettyjä ilmaharjoitusten perusteluja on arvioitava. Aikaisemmin on todettu esimerkiksi, että ilmaharjoituksia arvioidaan sen jälkeen, kun virallinen kutsu on saatu.
Kutsun saaja arvioi aina, miten kutsu olisi huomioitava. Mitä tapahtuu käytännössä, jos lähettäjä on arvovaltainen taho?
Mitkä ovat olleet päätöksenteon perustelut, jotka ovat käsitelleet ilmaharjoitusten ja laivastovierailujen osallistumista? Erittäin kiinnostava asia on "voitonpäivän paraateja" koskeva kysymys.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatu on yhteydessä siihen, miten kokemus hyödynnetään ja miten hyvin eri tahojen välinen vuorovaikutus toteutuu. Ymmärrettävyysvajetta ei saa syntyä. Tiedotusvälineiden on tiedotettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista monipuolisesti ja luotettavasti, mikä on haastava tehtävä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti