Kristillistä pääsiäisen sanomaa muistellaan syvällisesti pääsiäisen aikoihin. Miksi pääsiäistä oikein vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäispäivänä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta. Pääsiäiseen liittyviä tapahtumia kuvataan tässä valitulla tavalla. Lukijat syventelevät mielessään kirjoitusten sisältämiä ajatuksia. Syventely on yhteydessä esimerkiksi omiin kokemuksiin. Ihmiset pohtivat, miksi pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 5. huhtikuuta. Tässä kirjoituksessa viitataan kalenteriin.
Mikael Agricola on ollut suomenkielisten sanojen aktiivinen tuottaja. Tietääkö monikaan, että Agricolan keksimä uudissana on muun muassa pääsiäinen, jota ilmiötä tässä esityksessä lähestytään? Pääsiäinen tarkoittaa sisällöltään tietyn kestoisen paastonajan loppumista. Pääsiäisen aika kiinnostaa ihmisiä. Monet muistavat pääsiäisen paikan määrittelyn, joka liittyy kevätpäiväntasaukseen. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Juutalaisten pääsiäinen on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.
Koulussa on tullut tutuksi saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss. Hän on keksinyt, että pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti ja sijoittaa oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Gaussille pääsiäisen paikan määrittäminen laskemalla on ollut helpohko. Hän suoriutui 10-vuotiaana nopeasti opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että saisi olla rauhassa, kun antaa kylliksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Täytyy seurata tähtitieteen saavutuksia. Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan myös ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.
Niin sanottu hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa. Se tapahtui sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti tutuilla sanoilla, saammeko virpoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Oletan, että virpojat otetaan mielellään vastaan.
Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kiinnostavat nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa.
Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Monia kiinnostavat pääsiäisen erikieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Tämä pääsiäistä esittävä kirjoitus valmistui rauhallisissa merkeissä. Tilanne on toisin, kun on tarkasteltu sote-uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Eduskuntaa "piinaavat" kysymykset jäävät ehkä vähemmälle huomiolle pääsiäisen aikaan, vaikka eduskuntavaalit ovat lähellä. Mielenkiintoista on nähdä, miten tämän pääsiäistä kuvaavan kirjoituksen sisältö otetaan vastaan. Omakohtaiset kokemukset, tietämys ja asenteet ovat yhteydessä esitettyjen asioihin.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti