Yhteiskunnan kysymyksiä on pohdittu monissa yhteyksissä. Julkaistuja raportteja on ruodittu, miten ne auttaisivat maamme ongelmaisissa asioissa. Kilpailukyvystä on jatkuvasti puhuttu yhteiskunnan toimintoja arvioitaessa. Arviointiperuste on yhteydessä yhteiskunnan palvelujen ja tuotteiden laatuun. Pohditaan myös sitä, miten tuottavuutta parannettaisiin ja työn tarjontaa lisättäisiin. Kun päätetään yhteiskunnan asioista, ei pidä syrjäyttää inhimillistä näkökulmaa.
Yhteiskunnan palvelujen laatua arvioitaessa kysytään perustellusti, miten parannetaan kotiapua perheiden jaksamisen kannalta ja miten turvataan osaavan lastensuojeluhenkilöstön saanti. Kauan on perätty, miten järjestetään omaishoitaja-asiat kuntoon. Yhteistyö on tärkeää yhteiskunnan toimintoja kehitettäessä. Haasteellinen kysymys on, millä tavoin viestit kulkevat yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.
"Ehyt yhteiskunta" on arvoja peilaava päätöksenteon luomus. Siinä huomioidaan ihmisten tarpeet ja estetään syrjäytyminen. Yhteiskunnan palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Yhteiskunnan kohdalla on pohdittava työsuhteiden jatkuvuutta, miten työntekijät voivat suunnitella pitkällä tähtäyksellä elämäänsä. Tavoitteiden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle ja erilaisten raporttien laatijoille.
Koulutuksellinen tasa-arvo tärkeä yhteiskunnassa. Koulutusta tarkasteltaessa pohditaan koulutuspalvelujen saatavuutta. Koulutuspalvelujen lakkautukset ovat lyhytjänteistä yhteiskuntapolitiikkaa. Suuret koulutusyksiköt eivät tue lähikoulutavoitetta, jota vaalikeskusteluissa yleensä nostetaan esille. Mitä tehdään, kun työpaikkakiusaamista tapahtuu? Koulut ovat työpaikkoja, joissa koulukiusaamiset vain jatkuvat.
Koulutuspalvelujen kohdalla kysytään usein, mihin valmistuneet menevät. Opintosuoritusten jälkeen päädytään yleensä niille paikkakunnille, jotka vastaavat parhaiten omia tavoitteita. Työpaikkojen saatavuus on yhteydessä sijoittumiseen ja taloudelliseen turvallisuuteen. Työllisyyden parantaminen on keskeistä yhteiskunnan kehittämisessä. Kun työpaikoilla kuunnellaan henkilöstöä, saadaan selville niitä asioita, joita on otettava huomioon kehitettäessä työelämää.
Yhteiskunnan kokonaisvaltaisessa arvioinnissa pohditaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitystä ja jopa virallisluontoisia tekstejä, joiden luettavuuden pitää olla selkeä. Viestintä- ja mediataitojen kehittämisestä on huolehdittava. Vastuullisessa päätöksenteossa otetaan kantaa sosioemotionaalisten vaikeuksien voittamiseen, erilaisuuden kohtaamiseen ja eriyttämiseen.
Yhteiskunnassa arvioitavia kohteita ovat myös monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja yrittäjyyskasvatus. Myönteiset päätöksenteon ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Vallitsevissa oloissa on perusteltua kysyä, miten Euroopan unioni on ollut tukemassa maamme hyvinvoinnin kehittämistä. Mitä kertovat toisaalta Ruotsissa tehdyt yhteiskuntapoliittiset käytännöt? Olisiko niistä opittavaa vai onko parasta turvautua omaan tietämykseen, jonka mukaan yhteiskuntaa on kehitetty?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti