Pääsiäisen aikaan muistellaan perinteisiä toimintoja, jotka olisi toteutettava. Ihmiset keskustelevat mielellään juhlatavoista, kun näkevät toisensa. Tämä kirjoitus pyrkii kuvaamaan pääsiäiseen kuuluvia asioita monelta kannalta. Toivottavasti vuorosanat kiinnostavat lukijoita.
Ihmisten tavatessa joku avaa keskustelun, nyt tässä pääsiäisestä:
Aika on vierähtänyt. Kohta ollaan taas pääsiäisessä. Voitko kertoa jotakin pääsiäisestä?
Kristillisessä perinteessä tärkeä juhla on tietenkin pääsiäinen. Kristillinen juhla, pääsiäinen, on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Mitähän sitä vielä muistaisi pääsiäisestä?
Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Palmusunnuntaista alkava viikko on nimeltään hiljainen viikko. Tiedätkö muita nimiä?
Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi.
Hiljaisen viikon läheisyys tuli tutuksi, kun meillä käytiin virpomassa. Tapahtuma oli sunnuntaina eli virposunnuntaina. Virpojia sade ei näyttänyt haittaavan.
Kysyttiin luultavasti, saammeko virpoa ja luvattiin sanoa: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.
Jokaisessa kodissa otetaan varmaan mielellään vastaan reippaat virpojat, kun ovikello soi ja maksetaan palkka koriin. Kodeissa on tapana syödä perinteisiä pääsiäisruokia.
Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on vertauskuva ylösnousemukselle. Mitä ne muut hiljaisen viikon päivät olivatkaan?
Jokaiselle päivälle on annettu kuvaavat nimet: Malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai.
Sitten seuraa toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä kouluissa voitaisiin esittää juhlissa.
Koulujen taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Kristillisen perinteen sanomaa muistellaan syvällisemminkin, miksi pääsiäistä oikein vietetään.
Mitä tapahtui kiirastorstaina? Mikä on pitkänperjantain sanoma, jonka liturginen väri on musta? Pääsiäisenä liturginen väri vaihtuu valkeaksi, mikä kuvaa kristillisen sanoman luonnetta.
Usein puhutaan Mikael Agricolan merkityksestä. Hän on keksinyt useita suomenkielisiä sanoja. Pääsiäinen on niistä yksi, joka kuvaa paastonajan loppumista.
Monia kiinnostavat myös pääsiäisen muunkieliset vastineet, joita ovat esimerkiksi påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Kun niihin perehtyy, sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Juutalaisten pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen aikoihin ja on sidoksissa kalenteriin. Pääsiäisen juhla kuvaa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistamista.
Pääsiäisen paikka vaihtelee keväisin. Monelle on tuttu pääsiäisen paikan määrittely, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Pääsiäinen on tänä vuonna 5. huhtikuuta.
Pääsiäisen paikka voidaan laskea myös matemaattisesti. Saksalainen matemaatikko Carl Friedrich Gauss on määritellyt ensimmäisenä matemaattisesti pääsiäisen paikan. Matematiikan opinnoissa opiskelija joutuu perehtymään tuon kuuluisan matemaatikon aivoituksiin.
Gaussille pääsiäisen paikan laskeminen on ollut helpohko matematiikan taitojen vuoksi. Hän suoritti 10-vuotiaana erittäin nopeasti sellaisen tehtävän, jossa oppilaiden piti laskea summan arvo luvuista yhdestä sataan. Mikä onkaan tehtävän summan arvo?
Pääsiäisen paikka on yhteydessä kuun kiertoon. Siitä tulee mieleen tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Olipa mielenkiintoinen uutinen. Täytyy seurata tutkimusten etenemistä. Tämä keskustelu kävi leppoisasti, hiljaiselle viikolle sopivalla tavalla. Hyvää pääsiäistä ja menestystä sinulle ja lukijoille.
Pääsiäisterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti