Eduskunnassa tapahtuu

Eduskunnassa keskusteltiin kehysriihen linjauksista. Nähtiin selvästi, miten toimittiin. Jotkut käytetyt puheenvuorot olivat erittäin kiihkeitä. Miten sopivaa tämä on edustajille, jotka yhteisesti ja demokraattisesti säätävät lakeja kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi? Eduskuntasalissa liikuttiin ja keskusteltiin melko vapaasti, vaikka joku oli edessä puhumassa ohjelman mukaisesti. Edustajat esittivät selviä kysymyksiä, mutta kysyjät eivät saaneet aina vastauksia. Television katselijatkin ymmärsivät, mitä kysyttiin ja odottivat kiinnostuneena edustajien vastauksia. Katselijat pohtivat mielessään omia vastauksiaan. Vastaajien lienee vaikea vastata silloin, kun kysymykset eivät ole omien arvojen ja asenteiden mukaisia ja ylittävät tarvittavan taloustieteellisen tietotaidon. Tässä nimenomaisessa tapauksessa käsiteltiin yhteiskunnan palveluja koskevia talousasioita.

Edustajilla oli kysymyksiä ja saatavia vastauksia myös valmiiksi kirjoitettujen tekstien pohjalta. Tähän liittyy ymmärrettävyyden haaste. Mikael Agricolakin on joutunut aikoinaan miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Muistelemmekin häntä nyt erikoisesti suomen kielen päivänä. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Kiinnostavaa onkin pohtia, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Miten Mikael Agricola ratkaisisi mahdollisesti nyt ajankohtaisen Ukrainan kriisin?

Päätöksenteossa on ongelmaista, jos kysymykset ja vastaukset eivät kohtaa. Mikael Agricolan käymissä rauhanneuvotteluissa kysymykset ja vastaukset veivät asioita eteenpäin. Kun puheenjohtaja on antanut edustajalle kysymysvuoron keskusteluissa, hänen on perättävä esitettyyn kysymykseen jonkinlaista vastausta eikä siirrytä vain uuteen käsiteltävään aiheeseen. Erikoisen tärkeä tämä oli juuri kehysriihen päätöksiä arvioitaessa. Puheenjohtajan on pysyttävä sovituissa kysymys- ja vastausajoissa. Jotkut edustajat saivat enemmän puheaikaa kuin toiset, mikä ei ole demokratian kannalta hyvä toimintatapa. Erikoista oli myös se, kun puheenjohtaja keskeytti melko tylysti edustajan puhumisen.

Television katselijat huomasivat, että edustaja vielä puhui, mutta ääni ei kuulunut. Tässä kohdassa ei ole menetelty korrektisti. Television katselijat tarkkailevat, mitkä arvot ja asenteet vallitsevat eduskunnan keskusteluissa ja miten edustajat vastaavat yhteiskunnan palveluja koskeviin kysymyksiin. Taloudellinen tilanne on nostanut asioita pinnalle. Eri asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti kansalaisia kuunnellen. Millainen keskustelukulttuuri on eduskunnassa? Mikael Agricolan toiminta aikoinaan on näyttänyt, että syvällistä ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin kehittämiseksi. Hän on pohtinut, mitkä asiat on syytä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.

Mikael Agricolan tuottamat kirjoitukset ovat haastavia. Hän on joutunut miettimään kirjoitustensa ilmaisuissa sanojen suomenkielisiä vastineita. Miten ilmaisut tulkitaan eduskunnan keskusteluissa? Tulkitaanko asiat vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot? Mikael Agricola on avannut tekstiensä avulla lukijat ymmärtämään, mikä on lukemisen merkitys. Hän on luonut tärkeän pohjan kulttuurin tuotoksille. Kansalaiset ovat oppineet tuntemaan Mikael Agricolan sanoman kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu vähitellen. Mikael Agricola on osoittanut, että eri valtioiden välisessä kanssakäymisessä on oltava rakentavia. Miten on toimittu Ukrainan ongelman ratkaisemiseksi?

Kirjoittajat toivovat yleensä, että heidän tuottamiaan tekstejä luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Millaiseksihan Mikael Agricola on arvioinut kirjoitustensa kiinnostavuuden? Hänen toimintansa suomen kielen hyväksi osoittaa sen, että kaikki hyötyvät omakielisestä kirjallisuudesta ja kulttuurista. Mikael Agricola oli kielitaitoinen ja tähdensi myös kielitaidon merkitystä. Eduskunnassa käydyt keskustelut olisivat ehkä toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää kansalaisten sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. Hän olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehittymisestä. Eduskunnassakin näpräillään kyseisiä laitteita niin innokkaasti, että puheenjohtaja joutuu puuttumaan asiaan.





Terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi




Kuopio