Yhteiskunnan tehtävä on pohtia keinoja, miten ihmisten hyvinvointi turvataan. Tehtävä on haastava rahoituksen vaikeutuessa. Lähipalvelujen laatua arvioidaan ja tehdään johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan erilaisina palautteina. Sosiaaliset paineet ja arvostukset ovat taustalla. Äskettäin esitettiin virallisesti kuntia koskevia rakennemuutoksia, jotka tuntuisivat esittäjien mielestä olevan kannatettavia ajatuksia. Yli kolmensadan kunnan määrä vähenisi valtiovallan toimesta lopulta reippaasti alle sadan. Miten lähidemokratia toteutuisi käytännössä, jos muutos tapahtuisi? Jos näin suuri muutos on tavoitteena, luottamuksen saavuttaminen on keskeistä. Tiedottamisen on oltava avointa ja monipuolista. Toinen suuri muutos koskettaa maanpuolustuksen uutta rakennetta. Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, joihin on vastattava perustellusti. Rakennemuutosten hyväksymiseen on saatava suuren enemmistön tuki. Onnistuneet ratkaisut vaikuttavat hyvinvointiin. Miten käytännön tasolla havaitut sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon, muun muassa oppilashuollossa? Miten huolehditaan aikuisväestön koulutustarpeet työttömyyden sattuessa?
Ihmiset viestivät heitä koskettavia ongelma-alueita. Niiden ratkaisut sisältävät sellaisia kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä organisaation arvoihin. Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden priorisointia, joka tarkoittaa voimavarojen suuntaamista. Päätöksenteko vaikuttaa esimerkiksi taloudelliseen turvallisuuteen ja sivistyksellisiin tekijöihin. Tulevaisuudessa nähdään, miten suuret muutokset heijastuvat ihmisten hyvinvointiin. Päätösten hyvinvointivaikutukset ja palveluverkoston kokonaisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Palvelujen tarvitsijoilta on kysyttävä, millaisena he ovat kokeneet tehdyt ratkaisut. Ovatko päätökset olleet oikeudenmukaisia? Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää seurata niitä henkilöitä, jotka ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa. Aktiivisesti yhteiskuntaan osallistuvat henkilöt huolehtivat yleensä paremmin omista oikeuksistaan, kuten on havaittu. Muun muassa erilaisiin yhdistyksiin osallistuvat voivat vaikuttaa oman yhdistyksensä avulla hyvinvointiinsa. He ovat oppineet tuntemaan yhdistystoiminnassaan niitä yhteyksiä, joilla saattaa olla merkitystä asioiden eteenpäin viemiseksi.
Henkilöiden omakohtaisia tuntemuksia, jotka syntyvät esimerkiksi yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena, lienee vaikeahko toisten ihmisten täysin ymmärtää. Suunnittelussa ja päätöksenteossa on mietittävä huolella myös psykologisia vaikutuksia, joita ratkaisut aiheuttavat. Tiedotusvälineetkin voivat enemmän tähdentää päätösten psykologista merkitystä. Kun valintatilanteissa arvioidaan henkilöitä, tarkastelun on oltava objektiivista. Mielikuvia korostamalla vääristetään ehkä tilannetta, jolloin henkilöiden vahvuudet joutuvat sivuun. Erikoisen tärkeä on tarkastella ulko- ja turvallisuuspolitiikan aluetta, jolla pätevyyttä ja taitoa tarvitaan. Euroopan unionin tasolla on tehty päätöksiä reunaehtojen vallitessa. Ovatko talouden sopeuttamista koskevat päätökset täysin kritiikistä vapaita? Suomi seuraa valppaana viennin ja tuonnin kehittymistä ja sisämarkkinoita, jotka tekijät ovat yhteydessä ihmisten hyvinvointiin. Jatkossa nähdään, miten Suomen voimavarat kehittyvät ja miten yhteiskunnan eriarvoistumista kyetään estämään.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti