Ajankohtaista on seurata, miten presidenttiehdokkaat selittävät omista lähtökohdistaan yhteiskuntaa koskevia asioita. Ihmiset viestittävät eri tavoin ongelma-alueita, joihin on otettava kantaa. Hyvinvointipalvelujen puutteet aiheuttavat kritiikkiä. Päätöksenteko kohtaa kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ihmiset arvioivat käytännön tasolla hyvinvoinnin kehittymistä. Ihmisiä askarruttaa lähidemokratian toteutuminen. Ratkaisujen on oltava oikeudenmukaisia ja luotettavia. Erityisesti lähipalvelujen järjestymistä seurataan ja vedetään niistä johtopäätöksiä. Päätösten laatua testataan vaaleissa. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet ovat päätösten taustalla, kun maatamme kehitetään. Tulisiko kuntarakenne olemaan julkisuudessa ilmaistujen tietojen kaltainen?
Päätöksenteolla vaikutetaan turvallisuuteen. Päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Tehokkuutta korostavassa päätöksenteossa demokratian arvosisältö saattaa jäädä vähemmälle huomiolle, mikä ei liene tarkoitus. Kun pohditaan palvelujen laatua, on arvioitava palveluverkoston kokonaisuutta. Miten tiedossa olevat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen ongelma-alueet saadaan hoidetuiksi? Tehdyt ratkaisut heijastuvat vaaleihin: esimerkiksi taloudelliset tekijät saattavat ohjata äänestyspäätöstä. Toivottavasti asianäkökulma on vallitseva äänestyskriteeri. Henkilöt käyttävät yleensä demokraattisia oikeuksiaan käymällä äänestämässä. On vaikeahkoa jättää äänestämättä, jos on sisäistänyt äänestämisen merkityksen. Monet henkilöt jättävät kuitenkin vaaleissa äänestämättä, kun ehdokkaiden arvomaailma ei ole mieleinen.
Tiedotusvälineiden tehtävä on vaikuttaa myönteisellä tavalla vaaliprosessiin. Henkilöiden taitoerot on tultava luotettavasti esille. Äänestäjät kiinnittänevät huomionsa henkilöön, joka olisi sopiva hoitamaan presidentin tehtävää. Miten tuleva presidentti menestyy toimessaan, nähdään myöhemmin. Käytyjen presidentinvaalien jälkeen on perusteltua kysyä, hoituuko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkossa hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella ei ole vara tehdä virheitä. Presidentin on tunnettava Suomen ja Euroopan unionin talousongelmien taustat. Millaiset olisivat Suomen voimavarat realistisesti, jos ulkoapäin tulevat talousongelmat alkaisivat voimakkaammin heijastua tänne? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan ennakoiden. Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan avulla suunnataan hyvinvoinnin kehitystä: pidetään työllisyyttä tärkeänä ja estetään polarisoitumista.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti