Yhteiskunnan tehtävä on lainsäädännön velvoittamana palvelujen järjestäminen. Suunnittelun ja päätöksenteon avulla tehtävillä ratkaisuilla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin. Tavoitteena on toteuttaa kansalaisten kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja. Budjettivalmisteluissa esitetään muun muassa kannanottoja, miten hyvinvointiasioissa tulisi edetä. Monet ajattelevat, että yhteiskunnan toiminnassa on tärkeintä taloudellisen tehokkuuden näkökulma. Käytännön politiikassa taloudellisen tehokkuuden tähdentäminen näkyy eri organisaatioiden yhdistämisinä. Koulutuksen alueella esimerkiksi kaupallistuminen on saanut yhä enemmän sijaa. Yhteiskuntaa kehitettäessä on pohdittava, miten demokratian arvosisältö säilyttää asemansa ja painoarvonsa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kansalaisten eri tavoin antamaa palautetta tarvitaan. Se voi sisältää merkittävän viestin, miten päätöksentekoon kuuluvia kysymyksiä tulisi heidän mielestään käsitellä ja ottaa huomioon. Päätöksentekijöiden on oltava tiedon suhteen avoimia, sillä tehtävät suunnitelmat ja päätökset koskettavat kansalaisten hyvinvointia ja tarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvointitavoitteita koskevat päätökset koetaan arkikokemuksen kautta. Saadut arvioinnit kuvaavat hyvinvointitavoitteiden toteutumisen laatua, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä. Kansalaisten osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon palautteiden muodossa tuo hallintoon asiakkaan näkökulmaa ja käytännön tietämystä. Kun tarkastellaan kunnan tasolla tehokkuutta ja demokratian päätöksenteon sisältöä hyvinvointiulottuvuuksina, voidaan puhua teoreettisesti kunnallishallinnon kaksiarvoisuuden käsitteestä, jota olen pohtinut tutkimusteni yhteydessä. Kyseinen käsite mittaa hallinnon toimivuuden onnistuneisuutta, joka koostuu tietyistä mitattavissa olevista muuttujista. Tutkimuksissani olen käyttänyt perustellusti muun muassa seuraavia muuttujia, jotka ovat olleet tarpeen tutkimusasetelman vuoksi: kunnan päätöksenteon tulisi olla asukkaita lähempänä ja hallinnossa tehdään oikeita päätöksiä. Vastaajat ovat arvioineet henkilökohtaisesti, miten hyvinvointiasiat ovat. Päätöksiä tehdään melko usein sosiaalisten vaatimusten ja paineiden alaisina. Tehtävät päätökset koskettavat hyvinvoinnin kannalta konkreettisia asioita, joiden laatu on yhteydessä arvostuksiin. Arvostusten eroja on nähtävissä aluetasolla. Perusteltua on esittää vastattava kysymys, miten yhteneviä tai toisaalta poikkeavia ovat eri vastaajien näkemykset suunnittelun ja päätöksenteon toimivuudesta. Arvioinnit palvelujen tuottamisesta ja rahoittamisesta kuvaavat toiminnan laadun toteutumista.
Terveisin Veikko Vilmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti