Palvelujen laatuun vaikuttavia tekijöitä on muun muassa johtaminen, jota on selvitetty monissa tutkimuksissa. Niiden johdosta on käynnistetty erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi opetus- ja kasvatusalan henkilöstön työolosuhteita kuvaava verkostohanke. Palvelujen johtamiseen kuuluvat läheisesti kehityskeskustelut, joiden tulisi olla toimivia johtamisvälineitä hyvinvoinnin kannalta. Kehityskeskustelujen aikana pohditaan valittuja kysymyksiä demokraattisesti. Hyvinvointitarpeiden toteutumista arvioitaessa tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka näyttävät palvelujen kohdalla olevan kunnossa ja mitkä vaativat parantamista. Tilanteen kehittymistä on perusteltua seurata vuosittain, jolloin saadaan parempi kuva palvelujen kehittämistarpeesta. Seurattavia hyvinvointitekijöitä ovat muun muassa yleisjohtaminen, keskinäinen tuki ja tiedon kulku, tavoitteellisuus, ristiriitojen käsittely ja työilmapiiri sekä päätöksenteko ja kokouskäytännöt. Tietoa tarvitaan myös siitä, millaista on laadultaan yhteistoiminta ja kehittämisvalmiudet, työtilat ja -välineet, ammattitaidon ylläpito ja työssä jaksaminen. Luettelosta huomataan, että palvelujen laadun seikkaperäinen arviointi on monta ulottuvuutta sisältävä kokonaisuus. Tutkimusta voidaan kohdistaa kyseisiin hyvinvointitekijöihin, joita olen käsitellyt tutkimuksissani. Lähtökohtana on jokin vertailuvuosi, josta kirjataan palvelujen toiminnan kannalta myönteiset ja kielteiset asiat. Hyvinvointitavoitteena on esimerkiksi työpaikan ilmapiiriin vaikuttaminen. Toivotaan myös sitä, että henkilökunnan yhteistyö on vuorovaikutteista ja palvelujen tavoitteita tukevaa. Työviihtyvyyden kannalta on merkittävää, että työntekijä voi toteuttaa ammattitaitoaan työtehtävässään ja hyödyntää työpaikallaan niitä vahvuuksiaan, joita hän on saavuttanut. Tärkeää on myös todeta, miten työntekijän tiedot ja taidot pysyisivät mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Tavoitteellisessa kehityskeskustelussa käsitellään myös vapaamuotoisia aiheita, joissa voi tulla esiin kehitettäviä asioita palvelujen laadun kannalta. Huolellisesti suunniteltujen ja tavoitteisiin pyrkivien kehityskeskustelujen avulla edistetään palvelujen laadunvarmistusta. Luottamusta ja oikeudenmukaisuutta herättävät ratkaisut koetaan läheisiksi ja arvokkaiksi.
Terveisin Veikko Vilmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti