Koulutusta koskeva kysymyksenasettelu on ollut usein tutkimukseni kohteena. Tutkimusta tehdessäni olen joutunut seuraamaan läheltä koulutuspalvelujen lainsäädäntöä ja siitä johtuvia muutoksia. Tutkimustulosteni avulla olen saanut vastauksia niihin hyvinvointikysymyksiin, joihin koulutuksen aseman pohdinta palvelurakenteen osana johtaa. Koulutusta voidaan arvioita tuloksellisuuden kannalta. Siinä yhteydessä mietitään esimerkiksi sitä, miten hyvin koulutuspalvelut edistävät yksilön henkistä kasvua ja miten lähennetään koulutuksen ja työelämän kohtaamista. Ajankohtaista on arvioida myös koulutuksen merkitystä syrjäytymistä ennalta estävässä mielessä. Käytäntöä palveleva tutkimus antaa tietoa muun muassa siitä, miten koulutusta voidaan kehittää oppilaitosten välisen yhteistyön avulla. Opiskelijavalintojen kehittämisessä tarvitaan niin sanottuja valintatutkimuksia. Toisen asteen koulutusta tarkasteltaessa ammattikoululaisilla tulisi olla tarvittaessa mahdollisuudet hyödyntää lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja ammattitutkinnossaan. Lukiolaiset voivat puolestaan tarvita ammatillisia perusopintoja tai vastaavia kursseja, joista on heille hyötyä esimerkiksi tekniikan alan opinnoissa. Koulutustavoitteet esitetään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa, jonka laatua ja ajan tasalla pysymistä on jatkuvasti seurattava. Tuloksellisuuden käsite, jota käytetään liikkeenjohdollisessa tulosjohtamisessa, on nykyään myös julkisen sektorin palvelujen onnistuneisuutta mittaava hyvinvointitekijä. Koulutuksen arviointiin liittyy myös toiminnan vaikuttavuuden käsite, joka ilmaisee saavutettujen ja suunniteltujen tavoitteiden suhdetta.
Terveisin Veikko Vilmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti