Kouluissa arvioidaan koulutustavoitteita erilaisten opetuksen ja kasvatuksen mittaamismenettelyjen avulla. Mittaaminen voidaan kohdistaa esimerkiksi käytössä oleviin oppikirjoihin. Toisin sanoen tutkitaan, millaisia oppikirjat ovat laadultaan opetussuunnitelman tavoitteiden kannalta ja miten hyvin käyttäjät - oppilaat - ottavat ne vastaan. Tutkimustietojen mukaan oppikirjoilla näyttää olevan suuri merkitys saavutettuihin oppimistuloksiin. Vertailutulokset ovat jopa tilastollisesti merkitseviä sen mukaan, mitä oppikirjaa oppilaat käyttävät. Tutkimustulosten mukaan oppikirjojen laatuun tulisikin kiinnittää huomiota. Tieto- ja viestintätekniikkaan asennoitumista ja käyttöä voidaan myös arvioida. Yleensä on myönteinen suhtautuminen ATK-välineiden käyttöön ja käytön ohjaamiseen. Huoltajat seurannevat melko tarkkaan, mitä koulun tasolla tehdään ATK-asioiden suhteen ja miten koetaan kouluilla järjestyvät hyvinvointiasiat. Sitä osoittavat tehdyt kyselyn tutkimustulokset, joissa arvioidaan muun muassa opetuksen laatua. Opetuksen laatua voidaan parantaa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaan. Kiinnostavaa on nähdä, miten koulutuksen suunnittelu ja päätöksenteko tulkitsee edellä esitettyjä tutkimustuloksia hyvinvointiratkaisuja tehdessään. Hyvinvointimenettelyissä etsitään määritelmiä ja vastauksia, mitä koulutuksen ja opetuksen laatu todella on ja millaisia haasteita kansalaisilla on edessään. Koulutuksen tehtävänä on antaa mahdollisimman hyviä lähtökohtia koulutusyhteiskunnassa selviytymiseksi. Kouluissa on kiinnitettävä huomiota viestintätaitojen kehittämiseen, sillä siitä on etua tulevaisuudessa. Nyt puhutaan viestinnän kohdalla jo muun muassa 'digiboksien' vanhentumisesta, vaikka käyttösovellus on otettu vasta käyttöön. Päätöksentekijöiden on seurattava viestintäkulttuurin kehitystä.
Terveisin Veikko Vilmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti