Tiedotusvälineissä viestitetään tärkeistä tapahtumista. Presidentinvaaleja koskevia ennakkotunnelmia on seurattu. Tammikuussa 2018 pidettävien vaalien eri puolia pohditaan: "Miten toteutuu niin sanottu koko kansan presidenttiys?" Kuntien keskusvaalilautakunnissa presidentinvaalien vaalivalmistelut ovat pitkällä.
Julkisuudessa on ollut perustuslain ohjeistavaa tietoa, johon kuuluvat presidentinvaalit ja niiden ajankohdat. Toiminnoissa ovat tärkeitä viestintäkasvatuksen periaatteet. Demokratian pelisääntöjen noudattamista arvioitaessa kiinnitettään huomiota "toimijoiden eettiseen vastuuseen siitä, mitä puhutaan ja millä tavoin puhutaan".
Muistellaan myös sitä, miten presidentit on kulloinkin valittu ja miten pitkään he ovat olleet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueen luottamustehtävässä. Tärkeä kysymys maamme kannalta on se, miten luotettavasti laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Politiikan hoitaminen on yhteydessä osaamiseen, jossa sisäistetään yhteiskunnan tavoitteet ja sen moniarvoisuus.
Ajankohtaisia kysymyksiä tarkastellaan myös koulujen historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunneilla käsitellään opetussuunnitelmassa olevia asioita, joihin kuuluu demokratian käsitteen alkujuurien oppiminen. Älypuhelimien avulla etsitään tietoa myös presidenttiehdokkaista: "Kukahan näistä henkilöistä valitaan tammikuussa 28.1.2018 pidettävissä vaaleissa Suomen tasavallan presidentiksi?"
Tässä kysytään haastavasti: "Tarvitaanko tammikuun 2018 presidentinvaaleissa vain yksi kierros?" Voidaan kysyä laaja-alaisempiakin asioita: "Miten hyvin tunnetaan ihmiskuntaa koskettavia historian päivämääriä?" Kun vastataan kysymyksen osioihin, nähdään, millä tavoin kyseisiä historian asioita osataan tai muistetaan:
"http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland."
Historian kysymyksiä tutkittaessa tulee vastaan henkilöitä, joita on opittu tuntemaan henkilökuvien kautta. Kulttuurihenkilöt ja valtiomiehet yleensä muistetaan. Luottamusta herättävät asioiden toiminnot jäävät myös mieleen. Tasa-arvon käsitteen toteutumista pohdittaessa mietitään sitä, miten on mahdollista, että "melko usein ihmisiä erotellaan niin sanotuiksi muiksi henkilöiksi".
Historiassa vaikuttaneita henkilöitä on runsaasti eri tietolähteissä. Ennalta määritellyn olettamuksen mukaisesti voidaan todeta esimerkiksi: "Miten hyvin tunnistetaan kuuluisia historiallisia hahmoja?" On sanottu niinkin, että "vain yksi vastaaja 50:stä onnistuu nimeämään tässä mainitut ja maailmaa muuttaneet hahmot". Kun vastataan kysymyksiin, nähdään, millä tavoin tehtävässä olevia historian asioita osataan tai muistetaan:
"http://buquiz.com/fi/pystytko-tunnistamaan-nama-kuuluisat-historialliset-hahmot.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland."
Puhuttelevien presidentinvaalien miettimisen ohessa äänestäjät, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat lienevät kiinnostuneita ratkaisemaan tässä olevat tehtävät. Haastavasti on sanottu, että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi alakoulun kysymyksistä". Prosenttiluku motivoinee tutkimaan, miten asia on todellisuudessa.
Päätöksenteko on yhteydessä koulutuspalvelujen saatavuuteen. Kysymyksiä ratkaistaessa huomataan, että koulunkäynti on hyödyttänyt. Tehtävien kohdalla on mahdollisuus arvioida nykyisen kouluopetuksen sisältöä ja vaatimuksia, jotka tekijät ovat yhteydessä PISA:n lukemistehtävien, matematiikan ja luonnontieteiden kokeiden tutkimusten tuloksiin.
Kun vastataan viimeisen tehtävän kysymyksiin, tutkimustulokset saattavat olla puhuttelevia, kuten lähestyvät presidentinvaalitkin:
"http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland "
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 1. lokakuuta 2017
perjantai 22. syyskuuta 2017
Kulttuurikuriireja tarvitaan
Koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat pohtivat opetussuunnitelmia. Niitä on kehitetty aikaan sopiviksi, tekniikka huomioiden. Suomen juhlavuonna historian tuntemuksen tarve on lisääntynyt: menneistä ajoista kertovia kirjoja julkaistaan. Tämän artikkelin tehtävät ja niiden sisältävät kysymykset saattavat kiinnostaa lukijoita. Tuntuu mukavalta, kun kirjoittamiani tuotoksia huomataan tietoverkon laajasta tarjonnasta.
Verkkotehtävä 1: Tiedätkö ihmiskunnan historian tärkeimmät päivämäärät?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Olen löytänyt tietoverkosta myös tehtävän, jonka kysymyksillä tutkitaan "alakoulun oppisisällön osaamista". Lasten huoltajat ovat varmaan kiinnostuneita asiasta, sillä he joutuvat seuraamaan läheltä koulun opetussuunnitelman toteuttamista. Joskus vähätellään asioita: "Nuo asiat osattiin ja ymmärrettiin jo alakoulussa." Sanonnan johdosta kysytään, miten arvioitsija mahdollisesti onnistuu "alakoulun peruskokeessa".
Verkkotehtävä 2: Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Selvittämieni verkkotehtävien ratkaisujen jälkeen huomasin, että olin saanut oppia monista tietolähteistä valppaana ollessani. Tämän artikkelin lukijat välittänevät tietoa ja myönteisiä asenteita eteenpäin "eräänlaisina kulttuurikuriireina". Määritelmän mukaan "kuriiri on henkilö tai yhtiö, joka toimittaa paketteja ja kirjeitä eri paikkojen välillä".
Kulttuuritoimintaa ovat edellä mainitut verkkotehtävät ja tietenkin Kuopion musiikkikeskuksella 21.9.2017 ollut tilaisuus. Kuopion kaupunginorkesterin perinteisessä vanhusten päiväkonsertissa otettiin "pieni varaslähtö" lokakuussa 1. - 8.10.2017 vietettävään Valtakunnalliseen vanhusten viikkoon. Kuopion kaupunginorkesteria johti kapellimestari Mikk Murdvee. ja viulua soitti Sanna Haverinen. Esitys toteutettiin kahden nykytanssijan eli Pauliina Aladinin ja Ville Nylénin kanssa.
Esitteen mukaan tanssin myötä kulkeudutaan erilaisiin arkisiin tilanteisiin, joista kehkeytyy yllättäviä ja normaalista poikkeavia hetkiä. Tutut sävelet ja orkesterimusiikin klassikot herättävät osaltaan vahvoja mielikuvia ja tunnelmia. Kysytään myös, mitä jos näyttämön tapahtumat kääntävätkin mielikuvat ylösalaisin ja tarjoavat uuden näkökulman tuttuun musiikkiin.
Esityksen jälkeen kahvipöytäkeskusteluissa pohdimme, mitä tanssiesitykset voisivat kunkin mielestä tarkoittaa. Erilaisia tulkintoja löytyi. Tehtäväni oli avustaa Kuopion musiikkikeskuksen kulttuuritapahtumassa pyörätuoleilla liikkuvia. Tehtävä oli mielenkiintoinen ja avartava.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
.
Kommentoi
keskiviikko 20. syyskuuta 2017
Verkkoympäristön kertomaa
Tietoverkosta löydetään kiinnostavan verkkotehtävä, jossa tutkitaan ihmiskunnan historian päivämäärien tuntemusta. Suomen juhlavuonna muistellaan menneitä tapahtumia ja historian teoksia julkaistaan. Muun muassa Kuopion Reserviupseerikerhosta on tehty historiateos, jonka toinen tekijä olen. Kirjan julkaisutilaisuus oli Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017.
Teos luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, kun hän ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopiossa Minna Canthin päivänä. Julkaisun nimi sisältää arvoihin yhteydessä olevat sanat: "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen". Tässä kysytään, miten kyseiset sanat toteutuvat toiminnoista päätettäessä.
Palaan vielä alussa mainitsemaani ja selvittämääni verkkotehtävään, joka sisältää historian kysymyksiä. Lukijat pohtinevat varmaan myös kiinnostuneina historian osaamistaan.
Historian tehtävää ratkaistessani koulun oppiaineet muistuivat mieleen: "Opetussuunnitelmat käsittelevät esimerkiksi historian sisältöjä ja niiden painotuksia. Suomen juhlavuonna on kiinnitetty huomiota historian tapahtumiin ja julkaistu muun muassa edellä mainittu historiateos"
Verkkotehtävä 1: Tiedätkö ihmiskunnan historian tärkeimmät päivämäärät?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Olen löytänyt tietoverkosta myös tehtävän, jonka kysymyssarja tutkii "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus sanotaan vähätellen ja pohtimatta asioita syvällisemmin: "Nuo asiat osattiin ja ymmärrettiin jo alakoulussa."
Koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat testailevat varmaan "alakoulun yleistietojen osaamistaan" ja "historian tuntemustaan". Kokeen laatijat ovat sanoneet haastavasti esimerkiksi , että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi tässä esitetystä "alakoulun tehtäväsarjasta". Molempien testien ratkaisujen jälkeen huomasin, että "en ollut turhaan koulujen ovia availlut."
Verkkotehtävä 2: Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Tietokoneiden ja älypuhelimien avulla voidaan päästä tässä artikkelissa viestitettyihin kysymyssarjoihin, joita verkkotehtävät 1 ja 2 sisältävät. Vertauskuvallisesti voidaan tulla "miljonääreiksi televisio-ohjelmien tapaan", kun ratkaistaan esillä olevat tehtävät.
Asioita pohdittaessa tulevat mieleen PISA:n tutkimustulokset. Koulut ovat tyytyväisiä, kun PISA:n lukemistehtävät, matematiikan ja luonnontieteiden kokeet ovat menneet hyvin. Opettajia on arvostettu, kuten Kuopiossa 16. - 17.9.2017 järjestettyjä OSJ:n opettajapäiviäkin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Teos luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, kun hän ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopiossa Minna Canthin päivänä. Julkaisun nimi sisältää arvoihin yhteydessä olevat sanat: "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen". Tässä kysytään, miten kyseiset sanat toteutuvat toiminnoista päätettäessä.
Palaan vielä alussa mainitsemaani ja selvittämääni verkkotehtävään, joka sisältää historian kysymyksiä. Lukijat pohtinevat varmaan myös kiinnostuneina historian osaamistaan.
Historian tehtävää ratkaistessani koulun oppiaineet muistuivat mieleen: "Opetussuunnitelmat käsittelevät esimerkiksi historian sisältöjä ja niiden painotuksia. Suomen juhlavuonna on kiinnitetty huomiota historian tapahtumiin ja julkaistu muun muassa edellä mainittu historiateos"
Verkkotehtävä 1: Tiedätkö ihmiskunnan historian tärkeimmät päivämäärät?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/tiedatko-ihmiskunnan-historian-tarkeimmat-paivamaarat.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Olen löytänyt tietoverkosta myös tehtävän, jonka kysymyssarja tutkii "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus sanotaan vähätellen ja pohtimatta asioita syvällisemmin: "Nuo asiat osattiin ja ymmärrettiin jo alakoulussa."
Koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat testailevat varmaan "alakoulun yleistietojen osaamistaan" ja "historian tuntemustaan". Kokeen laatijat ovat sanoneet haastavasti esimerkiksi , että "96 prosenttia aikuisista ei pääse läpi tässä esitetystä "alakoulun tehtäväsarjasta". Molempien testien ratkaisujen jälkeen huomasin, että "en ollut turhaan koulujen ovia availlut."
Verkkotehtävä 2: Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Tietokoneiden ja älypuhelimien avulla voidaan päästä tässä artikkelissa viestitettyihin kysymyssarjoihin, joita verkkotehtävät 1 ja 2 sisältävät. Vertauskuvallisesti voidaan tulla "miljonääreiksi televisio-ohjelmien tapaan", kun ratkaistaan esillä olevat tehtävät.
Asioita pohdittaessa tulevat mieleen PISA:n tutkimustulokset. Koulut ovat tyytyväisiä, kun PISA:n lukemistehtävät, matematiikan ja luonnontieteiden kokeet ovat menneet hyvin. Opettajia on arvostettu, kuten Kuopiossa 16. - 17.9.2017 järjestettyjä OSJ:n opettajapäiviäkin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 16. syyskuuta 2017
Ymmärtämistä tutkitaan
Julkisuudessa viitataan usein Pisa-tutkimuksen tuloksiin, kun arvioidaan koululaitoksen laatua. Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettävillä OSJ:n opettajapäivillä pohditaan, millainen koululaitos Suomeen on luotu pitkän ajan kuluessa. Opettajapäiville osallistujat ovat seuranneet tarkkaan ja omakohtaisesti, millaisia opetussuunnitelmia laaditaan ja toteutetaan. He ovat miettineet koulutuksen suunnittelua ja päätöksiä sekä muuttuneita tilanteita ja koulutuksen yleisiä puitteita. Tämän kirjoituksen kautta toivotan menestystä OSJ:n opettajapäiville.
OSJ:n opettajapäivillä nostettaneen esille muun muassa luku- ja kirjoitustaidon merkitys matematiikan ohella. Lukutaidon ylläpitämistä ja kehittymistä on seurattu ja pohdittu. Eräissä kulttuureissa on hankalahkoja kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on opittava hahmottamaan ja sisäistämään.
Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret selviytyvät Pisa-tutkimuksen vaatimuksista useinkin hyvin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia ajateltaessa kirjoitetun tekstin muodostamista ja luettavuutta. Lukutaito on arvokas pääoma, jota eri tavoin voidaan kartuttaa. Kirjastoilla on paljon annettavaa. Niiden on oltava monipuolisia palvelulaitoksia.
Lukutaidon kehittämisen yhteydessä muistamme Mikael Agricolan. Hän huomasi, että suomen kieltä on kehitettävä. Uuden testamentin suomennos oli saatava kansalaisten käyttöön. Mikael Agricolan ajatukset ovat jääneet elämään. Pisa-tutkimusten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä eri vuosina saatujen tulosten eroavuuksia yritetään selittää parhain päin.
Tietoverkossa on esillä monenlaista oppimateriaalia. Löysin sieltä kiinnostavan linkkiyhteyden, jonka sisältämä kysymyssarja testaa "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus voidaan todeta lyhyesti ja pikaisesti ajattelematta asioiden syvällisempää luonnetta: "Tuo on selvästi alakoulutavaraa ja helposti ymmärrettävää." Linkkiyhteys sisältää "alakouluvisan", jolla testataan "alakoulun asioiden tietämistä".
Testistä sanotaan, että "96 prosenttia aikuisista eivät pääse läpi kysymyssarjasta". Pääsevätkö tämän kirjoituksen arvoisat lukijat? Kun osaamista testataan, tulevat mieleen helposti edellä mainitun PISA:n tutkimustulokset, joita seurataan.
Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville osallistujat, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat varmaan kokeilevat "alakoulun yleistiedon osaamistaan". Itse olin valmis vastaamaan kysymyssarjaan ja näkemään, miten selviydyn alakoulun testissä. Kysyin myös itseltäni: "Onkohan niin, ettei 96 % aikuisista pääse läpi kyseisestä osaamisalueesta ja kuulunko tuohon suureen joukkoon?"
Ajattelin ennen testiä: "Kun on kouluja käynyt, pitää sitä jotakin osata ja muistaa." Huomasin testin suoritettuani, että en ollut turhaan "kouluja käynyt". Alla oleva verkkotehtävä kiinnostanee, sillä televisiossa olevia "Haluatko miljonääriksi"- ohjelmia seurataan.
Verkkotehtävä: "Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?"
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Menestystä Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
OSJ:n opettajapäivillä nostettaneen esille muun muassa luku- ja kirjoitustaidon merkitys matematiikan ohella. Lukutaidon ylläpitämistä ja kehittymistä on seurattu ja pohdittu. Eräissä kulttuureissa on hankalahkoja kirjoitusjärjestelmiä, jotka lasten ja nuorten on opittava hahmottamaan ja sisäistämään.
Miten on mahdollista, että nämä lapset ja nuoret selviytyvät Pisa-tutkimuksen vaatimuksista useinkin hyvin? Ymmärrettävämpää olisi, että tulokset olisivat toisenlaisia ajateltaessa kirjoitetun tekstin muodostamista ja luettavuutta. Lukutaito on arvokas pääoma, jota eri tavoin voidaan kartuttaa. Kirjastoilla on paljon annettavaa. Niiden on oltava monipuolisia palvelulaitoksia.
Lukutaidon kehittämisen yhteydessä muistamme Mikael Agricolan. Hän huomasi, että suomen kieltä on kehitettävä. Uuden testamentin suomennos oli saatava kansalaisten käyttöön. Mikael Agricolan ajatukset ovat jääneet elämään. Pisa-tutkimusten tulkinnat ovat kiinnostavia, sillä eri vuosina saatujen tulosten eroavuuksia yritetään selittää parhain päin.
Tietoverkossa on esillä monenlaista oppimateriaalia. Löysin sieltä kiinnostavan linkkiyhteyden, jonka sisältämä kysymyssarja testaa "alakoulun oppisisällön osaamista". Joskus voidaan todeta lyhyesti ja pikaisesti ajattelematta asioiden syvällisempää luonnetta: "Tuo on selvästi alakoulutavaraa ja helposti ymmärrettävää." Linkkiyhteys sisältää "alakouluvisan", jolla testataan "alakoulun asioiden tietämistä".
Testistä sanotaan, että "96 prosenttia aikuisista eivät pääse läpi kysymyssarjasta". Pääsevätkö tämän kirjoituksen arvoisat lukijat? Kun osaamista testataan, tulevat mieleen helposti edellä mainitun PISA:n tutkimustulokset, joita seurataan.
Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville osallistujat, koulutuksen suunnittelijat, päättäjät ja erilaiset toimijat varmaan kokeilevat "alakoulun yleistiedon osaamistaan". Itse olin valmis vastaamaan kysymyssarjaan ja näkemään, miten selviydyn alakoulun testissä. Kysyin myös itseltäni: "Onkohan niin, ettei 96 % aikuisista pääse läpi kyseisestä osaamisalueesta ja kuulunko tuohon suureen joukkoon?"
Ajattelin ennen testiä: "Kun on kouluja käynyt, pitää sitä jotakin osata ja muistaa." Huomasin testin suoritettuani, että en ollut turhaan "kouluja käynyt". Alla oleva verkkotehtävä kiinnostanee, sillä televisiossa olevia "Haluatko miljonääriksi"- ohjelmia seurataan.
Verkkotehtävä: "Suoriudutko tästä alakoulun peruskokeesta?"
Linkkiyhteys: http://buquiz.com/fi/suoriudutko-tasta-alakoulun-peruskokeesta.html?utm_source=taboola&utm_medium=msn-finland
Menestystä Kuopiossa 16. - 17.9.2017 pidettäville OSJ:n opettajapäiville.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 10. syyskuuta 2017
Keskustelufoorumit avartavat
Kun tilaisuuksia järjestetään, on tärkeää suunnitella ohjelman sisältöä. Kuopion musiikkikeskuksessa oli 7.9.2017 sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle kuuluva aihe, jonka nimenä oli "Kulttuurisen vanhustyön keskustelufoorumi". Aihe kiinnosti, sillä olin ollut 5.9.2017 Kuopion tuomiokirkon seurakuntaneuvoston kokouksen asioita päättämässä. Seurakunnassa käsiteltävät asiat sivuavat "keskustelufoorumin" aihetta, johon toin sisältöä seurakunnan taholta.
"Keskustelufoorumin" alussa olevassa henkilökohtaisessa esittelyssäni mainitsin myös Kuopion reserviupseereja koskevan "historiateoksen" julkistamistilaisuuden, joka tapahtuma oli Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017. Meillä historiateoksen tekijöillä oli suuri urakka takanapäin. Teoksen tekeminen on aiheuttanut läheisten henkilöiden uhrautumista, jota arvostamme suuresti. Historiateoksen maininta "keskustelufoorumin" alussa on yhteydessä "kulttuuriteemaan".
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 "yleisöseminaari", jonka puhuttelevana otsikkona oli: "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä." Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan, kuten "keskustelufoorumissakin" 7.9.2017.
Tilaisuuksista viestitetään tiedotusvälineiden ja erilaisten verkostojen kautta. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisää "seminaaritapahtumien" ja "keskustelufoorumien" kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan "keskustelufoorumiin". Kysymyksiä on nostettava esiin ja avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan. On tärkeä suunnittelun kysymys, miten muun muassa seurakunnat ja kunnan yhteisöt toimivat toisilleen sivuavissa hankkeissa.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli "kulttuurin" kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - "sosiaali- ja terveydenhuolto" - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "vuorovaikutteista" ja "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisessä on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin. Asioiden nivoutuminen toisiinsa on hahmotettava ja sisäistettävä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Keskustelufoorumin" alussa olevassa henkilökohtaisessa esittelyssäni mainitsin myös Kuopion reserviupseereja koskevan "historiateoksen" julkistamistilaisuuden, joka tapahtuma oli Kuopion kaupungintalolla 14.3.2017. Meillä historiateoksen tekijöillä oli suuri urakka takanapäin. Teoksen tekeminen on aiheuttanut läheisten henkilöiden uhrautumista, jota arvostamme suuresti. Historiateoksen maininta "keskustelufoorumin" alussa on yhteydessä "kulttuuriteemaan".
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 "yleisöseminaari", jonka puhuttelevana otsikkona oli: "100 vuotta Suomen itsenäisyyttä." Ohjelman pääotsikot olivat: "Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys", "Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus", "Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos", "Eduskunta ja perustuslait" ja "Kansanvaltaa Kuopiossa". Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan, kuten "keskustelufoorumissakin" 7.9.2017.
Tilaisuuksista viestitetään tiedotusvälineiden ja erilaisten verkostojen kautta. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisää "seminaaritapahtumien" ja "keskustelufoorumien" kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan "keskustelufoorumiin". Kysymyksiä on nostettava esiin ja avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan. On tärkeä suunnittelun kysymys, miten muun muassa seurakunnat ja kunnan yhteisöt toimivat toisilleen sivuavissa hankkeissa.
Historian "peilauksilla" on merkittävä rooli "kulttuurin" kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan "tapahtumarastien" kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään "koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan", tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet - "sosiaali- ja terveydenhuolto" - ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava "vuorovaikutteista" ja "selkokielistä", että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisessä on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin. Asioiden nivoutuminen toisiinsa on hahmotettava ja sisäistettävä.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 21. elokuuta 2017
Sivistys läsnä - Koulut alkaneet
Tapahtumia seurataan. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaista on muun muassa sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, kun kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus.
Valtiomies J. V. Snellman on pohtinut koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä huolella.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Valtiomies J. V. Snellman on pohtinut koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä huolella.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 3. elokuuta 2017
Kulttuuritapahtumia arvostetaan
Kulttuuritapahtumia arvostetaan.. Vuonna 2019 50-vuotisjuhliaan viettävän "Kuopio Tanssii ja Soin" ohella todetaan Nilsiän Aholansaaressa esitetty näytelmä, jonka viimeisin esitys oli 9.7.2017. Päivä muistutti Påhl Henrik (Paavo) Ruotsalaisen ("Ukko-Paavon") syntymäpäivästä 9.7.1777. Hänen elämäänsä kuvaa Matti Pajulan käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä, joka on nimeltään "Tuulten leikkikalu".
"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat näin ehkä ajatelleet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.
Väliajan keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica" ("Ole tervehditty, risti, ainoa toivomme").
Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".
Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.
Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.
Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.
Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.
Kesällä oli mentävä katsomaan toistakin kiinnostava teatteriestystä, joka tapahtui Teatteri Hermannissa Kuopion Syvänniemellä 26.7.2017. Teatterilla oli 20. esityskausi, ja se juhlisti omia vuosikymmeniä ja Suomen 100-vuotista taivalta. "Käspaikka"-laulunäytelmä esitti puhuttelevasti Suomen sodanaikaisia tapahtumia, joihin kuuluivat koskettavat evakkotaipaleet.
Väliajalla kerroin joillekin henkilöille historiikista, joka on julkaistu keväällä. Näytelmän tapahtumiin ja historiaan liittyen olen kirjoittanut seuraavasti:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."
Kyseinen teksti liittyy maakuntavierailuihin ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuuteen, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.
Ajankohtaista on pohtia perustuslain merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta lainsäädännön ohjenuorana, kun lainsäädännön luotettavuutta arvioidaan. Presidenttikysymysten ratkaisut liittyvät perustuslain alueelle: "Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?"
Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä myös mietitään ja kysytään niiden kohdalla, minkä "arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan".
Tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään muun muassa MM-kisoista tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Nyt kysytään aiheesta: "Mille sijalle hänen tuloksensa kantaa ?"
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Näytelmässä on varmaan esillä seppä Jaakko Högman, jonka saarnaajan Paavo Ruotsalainen on tavannut Jyväskylässä. Pitkä matka on vaatinut sisukkuutta tuolloisissa oloissa. "Sanoman takomisessa" tarvitaan juuri sepän vankkoja käsiä ja taitoja ", monet ovat näin ehkä ajatelleet mennessään Nilsiän Aholansaareen katsomaan näytelmää.
Väliajan keskusteluissa ilmeni, että katselijat tunsivat hyvin Jaakko Högmanin "teesin" Paavo Ruotsalaiselle: "Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto." Edellisen puhuttelevan tekstin lisäksi mainitaan tässä vielä Kuopion tuomiokirkon alttaritaulunkin ilmaisu, joka on "Ave Crux Spes Unica" ("Ole tervehditty, risti, ainoa toivomme").
Jaakko Högmanin sanojen "henki" tuli hyvin esille näytelmässä. Esityksessä lueteltiin henkilöt, paikkakunnat ja kylät, jotka liittyivät Paavo Ruotsalaisen elämään. Esitteen mukaan tapahtumat sijoittuvat "Nivalaan, Aholansaareen ja 1830-luvulle, jolloin Paavo Ruotsalaisen perhe koki traagisia menetyksiä, mutta Savon ja Pohjanmaan herätykset yhdistyivät".
Näytelmän antia olivat sanoman lisäksi roolihenkilöiden vaikuttavat esitykset, joissa näkyi harjoituksen ja ohjauksen tulos. Yleisön toivottiin yhtyvän käsiohjelmassa oleviin virsiin, joita oli kuusi. Kehotus toteutui hyvin.
Monet henkilöt tuntevat myös Joonas Kokkosen säveltämän oopperan ja Lauri Kokkosen kirjoittaman samannimisen näytelmän, joka on nimeltään "Viimeiset kiusaukset". Heille on tuttu Åke Lindmanin ohjaama musiikkinäytelmäkin, joka on esitetty Paavon Ruotsalaisen pirtin pihassa. Syvälliset kulttuurituotokset muistuivat mieleen 9.7.2017 esityksen aikana.
Kulttuuriasioissa Martti Lutherin ja Mikael Agricolan toiminta on ollut merkittävä. Uuden testamentin suomennos on suuri kulttuuriteko sivistyksen kehittämisen kannalta. Juhlavuosina merkkihenkilöitä nostetaan esille - Paavo Ruotsalainenkin, joka äänestettiin "Suuret Suomalaiset" -televisio-ohjelmasarjassa sijalle 59.
Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset ovat olleet myös tärkeitä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Paavo Ruotsalaisen sanomakin on jäänyt elämään. Museovirasto on vaikuttanut siihen, mitä on suojeltava ja säilytettävä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena Nilsiän Aholansaaressa.
Kesällä oli mentävä katsomaan toistakin kiinnostava teatteriestystä, joka tapahtui Teatteri Hermannissa Kuopion Syvänniemellä 26.7.2017. Teatterilla oli 20. esityskausi, ja se juhlisti omia vuosikymmeniä ja Suomen 100-vuotista taivalta. "Käspaikka"-laulunäytelmä esitti puhuttelevasti Suomen sodanaikaisia tapahtumia, joihin kuuluivat koskettavat evakkotaipaleet.
Väliajalla kerroin joillekin henkilöille historiikista, joka on julkaistu keväällä. Näytelmän tapahtumiin ja historiaan liittyen olen kirjoittanut seuraavasti:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin. Historiikki esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys."
Kyseinen teksti liittyy maakuntavierailuihin ja Kuopion musiikkikeskuksen tilaisuuteen, joka juhlisti tasa-arvon päivänä Minna Canthia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Kuopion torilla.
Ajankohtaista on pohtia perustuslain merkityksellisyyttä ja jatkuvuutta lainsäädännön ohjenuorana, kun lainsäädännön luotettavuutta arvioidaan. Presidenttikysymysten ratkaisut liittyvät perustuslain alueelle: "Mitä vuosi 2018 tuo tullessaan?"
Kun ulkopolitiikka on kunnossa, voidaan sanoa, että "Suomi purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä myös mietitään ja kysytään niiden kohdalla, minkä "arvojen ja tavoitteiden pohjalta ratkaistavat kysymykset hoidetaan".
Tämänvuotinen Joensuu - Jukola 2017 on takanapäin: uutta suunnistustapahtumaa mietitään. Urheilusuoritukset, joita näytetään muun muassa MM-kisoista tiedotusvälineissä, jäävät mieleen. Äskettäin 16.7.2017 opimme tuntemaan Simo Lipsasen kolmiloikkatuloksen. Nyt kysytään aiheesta: "Mille sijalle hänen tuloksensa kantaa ?"
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)