Päätettyjä asioita ja toimintoja huomioidaan. Perinteistä puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4:ntenä kesäkuuta. Kyseinen päivä tähdentyi Suomen juhlavuonna 2017. Historian ja kulttuurin vaiheita on tutkittu ja arvioitu. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlittiin Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015 ja RUL-85-juhlaa Haminassa 5. - 6.8.2016.
Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty Kuopion kaupungintalollakin, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishisjulkaisun julkistamistilaisuuden merkeissä. Asiasta tiedotettiin muun muassa Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiajulkaisun valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.
Päätöksiä ja tilanteita arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, johon heijastuvat arvostukset. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista". Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä on perusteltua sanoa esimerkiksi, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloin myös sosiaali- ja terveydenhuollon, maakuntauudistuksen ja kotouttamisen kysymykset, jotka koskettavat ihmisten hyvinvointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "hyvä järjestyminen" on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemus hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.
Kansalaiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tietoa saadaan viestintävälineiden kautta. Tiedetään, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Maallamme on siten mahdollisuuksia toimia rauhaa edistävissä hankkeissa, kuten on tapahtunutkin.
Ulkopolitiikan aiheesta kysytään jatkuvasti, miten rakentavasti tarvittavan osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.
Kaikenlainen toiminta kiinnostaa. Muistelemme muun muassa aikaansaannoksia, miten on vaikutettu kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi muutoksenalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Historiassa on esimerkkejä henkilöistä, joita nostetaan esille juhlavuosina. Saavutusten merkitystä ja yleistä kulkua pohditaan.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
keskiviikko 30. toukokuuta 2018
lauantai 26. toukokuuta 2018
Yhteiskunta ja päätöksenteko
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestämisen ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioita arvioitaessa. Uudistuksia tehtäessä määrittelyjen on oltava selkeitä ja rahoituksen oltava kunnossa. Monia askarruttaa henkilökohtaisen budjetin yhteys palvelujen rahoitukseen.
Päätöksenteon on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada tarkasteltavat asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Päätöksenteon on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada tarkasteltavat asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 10. toukokuuta 2018
Yhteiskunnassa pohdittavaa
Johan Vilhelm Snellman pohti aikoinaan esimerkiksi koulutusta, joka on tärkeä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään niitä kysymyksiä, joita J. V. Snellmankin on miettinyt. Miten hän hahmottaisi ja ymmärtäisi nykyisiä suuria rakenteellisia suunnitelmia ja hankkeita?
J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.
Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.
Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.
Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.
Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa.
Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?
Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.
Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.
Hyvää Eurooppa-päivää
Hyvää helatorstaita
Hyvää J. V. Snellmanin päivää
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.
Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.
Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.
Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.
Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa.
Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?
Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.
Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.
Hyvää Eurooppa-päivää
Hyvää helatorstaita
Hyvää J. V. Snellmanin päivää
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
lauantai 28. huhtikuuta 2018
Suomalaisen työn päivä
Ajankohtaan liittyvät pohdinnat sopivat hyvin työn päivään. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään perinteisesti. Historiasta on yhteyksiä nykyaikaan, muun muassa vappukokkojen polttamiset. Muistamme myös pääsiäisenaikaiset pääsiäiskokotkin.
Monet antiikin aikaan kuuluvat tapahtumat kiinnostavat. Vuoden alussa oli esimerkiksi tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, joka pystyy näkemään menneitä ja tulevia asioita. Sään ennustaminen on ollut aina tärkeä.
Suomalaisen työn päivänä kokoonnutaan mielellään muun muassa toreille. Siellä kuunnellaan poliittista sanomaa, jossa esitellään työsaavutuksia ja miten maata luotsataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Erilaista toimintaa on mietitty pienten maiden kannalta.
Yhteiskunnan kehittäminen on yhteydessä arvolähtökohtiin ja toimintakulttuuriin, jolloin velkaantumiseen, työllisyyteen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta pohditaan perustuslain reunaehtojen puitteissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavina esimerkiksi vapun aikaan kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset myös askarruttavat.
Eduskunnan vappua lähellä olleet kyselytunnit ovat kiinnostaneet. Perusteltua on kysyä, miten kysymykset ja vastaukset ovat kohdanneet toisensa.
Työmotivaatiota ja -moraalia pyritään pitämään yllä ja voidaan tehostaa hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
Kasvojen ilmeestä saattaa joskus näkyä, että sanojalla oli jotain huumorisävytteistä asiaakin kerrottavana. Se huomattiin sunnuntaina 22.4.2018 Kuopion Inkilänmäen korkeudella, kun oli perinteinen Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuus:
Olen menettämässä työn jäljen. Lumi, joka on teettänyt kovasti töitä tänä talvena, sulaa. Lumikolalla tehdyt lumipenkat ovat melkein hävinneet.
Mitähän tuohon vielä lisäisi jatkoksi? Niin, seuraava asia juolahti mieleen, kun kiiruhdin aiemmin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään laulutilaisuuteen:
Työmotivaatio on korkealla. Haluamme tietää, miten korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen siellä huoneremonttia. Työmotivaatio on aika korkealla. Meillä on puolestaan instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Voitteko kertoa, miten korkealla? Soitamme toisella tasolla.
Vastauksia ja sisältöä pohditaan ja arvioidaan. Kiinnostavuus on yhteydessä lukemisen ja kommentointien määrään. Kritiikin ohessa mielessä on varmaan lisää huumoriajatuksia, jotka täydentävät kirjoitusta ja sopivat hyvin vappuun.
Hyvää suomalaisen työn päivää.
Vapputerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Monet antiikin aikaan kuuluvat tapahtumat kiinnostavat. Vuoden alussa oli esimerkiksi tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, joka pystyy näkemään menneitä ja tulevia asioita. Sään ennustaminen on ollut aina tärkeä.
Suomalaisen työn päivänä kokoonnutaan mielellään muun muassa toreille. Siellä kuunnellaan poliittista sanomaa, jossa esitellään työsaavutuksia ja miten maata luotsataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Erilaista toimintaa on mietitty pienten maiden kannalta.
Yhteiskunnan kehittäminen on yhteydessä arvolähtökohtiin ja toimintakulttuuriin, jolloin velkaantumiseen, työllisyyteen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta pohditaan perustuslain reunaehtojen puitteissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavina esimerkiksi vapun aikaan kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset myös askarruttavat.
Eduskunnan vappua lähellä olleet kyselytunnit ovat kiinnostaneet. Perusteltua on kysyä, miten kysymykset ja vastaukset ovat kohdanneet toisensa.
Työmotivaatiota ja -moraalia pyritään pitämään yllä ja voidaan tehostaa hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.
Kasvojen ilmeestä saattaa joskus näkyä, että sanojalla oli jotain huumorisävytteistä asiaakin kerrottavana. Se huomattiin sunnuntaina 22.4.2018 Kuopion Inkilänmäen korkeudella, kun oli perinteinen Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuus:
Olen menettämässä työn jäljen. Lumi, joka on teettänyt kovasti töitä tänä talvena, sulaa. Lumikolalla tehdyt lumipenkat ovat melkein hävinneet.
Mitähän tuohon vielä lisäisi jatkoksi? Niin, seuraava asia juolahti mieleen, kun kiiruhdin aiemmin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään laulutilaisuuteen:
Työmotivaatio on korkealla. Haluamme tietää, miten korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen siellä huoneremonttia. Työmotivaatio on aika korkealla. Meillä on puolestaan instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Voitteko kertoa, miten korkealla? Soitamme toisella tasolla.
Vastauksia ja sisältöä pohditaan ja arvioidaan. Kiinnostavuus on yhteydessä lukemisen ja kommentointien määrään. Kritiikin ohessa mielessä on varmaan lisää huumoriajatuksia, jotka täydentävät kirjoitusta ja sopivat hyvin vappuun.
Hyvää suomalaisen työn päivää.
Vapputerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
maanantai 23. huhtikuuta 2018
Veteraanipäivä
Ulkopolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa. Tapahtumissa on edetty ohjelman mukaan. Muun muassa "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on kuultu ja laulettu. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.
Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina
oikeina.
Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa.
Julkisuudessa on mainittu erilaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti käytännössä, kun laajojen kokonaisuuksien eri puolet huomioidaan tarkasti?
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Onko tehtävä ollut liian haastava omille taidoille?
Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksistä. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.
Vuoden 2018 terveisin.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina
oikeina.
Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa.
Julkisuudessa on mainittu erilaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti käytännössä, kun laajojen kokonaisuuksien eri puolet huomioidaan tarkasti?
Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Onko tehtävä ollut liian haastava omille taidoille?
Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksistä. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.
Vuoden 2018 terveisin.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
tiistai 10. huhtikuuta 2018
Mikael Agricolan merkitystä arvostetaan
Yhteiskunnassa vaikuttaneista henkilöistä Mikael Agricola on henkilö, jonka elämänvaiheita on tutkittu. Hän on saanut aikaan Uuden testamentin suomennoksen, joka on ollut kova tehtävä 1500-luvun oloissa. Hän on tuottanut muutakin kirjallisuutta, joka tyydyttää ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan silloin, kun pohditaan suomenkielisen kirjallisuuden perustamisen lähtökohtia. Häntä pidetään suomen kirjakielen isänä.
Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, jotka ovat tärkeitä viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin muun muassa hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että saattaa esiintyä huomattavia tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan toiminnan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueellakin. Hän oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa kysytään, onko jotain tärkeää jäänyt hänestä selvittämättä yhteiskunnan historiatiedon kannalta.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Mikael Agricolan käännöstyöt osoittavat taitoa. Hän on miettinyt kirjoittamiensa tekstien suomenkielisiä vastineita, jotka olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Mikael Agricola on joutunut käyttämään vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan tekstejä. Hän on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, jotka ovat tärkeitä viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin muun muassa hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli saavuttanut monipuolisen koulusivistyksen. Hän oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävää hoitaessaan. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että saattaa esiintyä huomattavia tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan toiminnan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan kokemuksia ja taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueellakin. Hän oli mukana rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Tämä asia on jäänyt vähemmälle huomiolle. Mikael Agricolan merkitystä arvioitaessa kysytään, onko jotain tärkeää jäänyt hänestä selvittämättä yhteiskunnan historiatiedon kannalta.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
perjantai 30. maaliskuuta 2018
Pääsiäisen sanomaa vahvistetaan
Pääsiäistä on valmisteltu eri tavoin. Symboliikkaa on myös pohdiskeltu: "Mistä liturgiset värit on saatu ja mitä ne merkitsevät kirkollisessa perinteessä?" Pääsiäistä koskevat tapahtumat muistuvat herkästi mieleen vaikeiden asioiden kohdatessa. Niitä on luettavissa esimerkiksi sanomalehdissä olevista omaisten ilmoitteluista. Hiljainen viikko on tullut heille lähelle. Omaiset tarvitsevat kyseisissä asioissa tukea, jota yhteiskunnan ja yhteisöjen on mietittävä.
Auttamista voidaan pohtia myös seuraavan sanomisen johdattamana: "Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia." Tässä kysytäänkin: "Miten tekstin sisältö hahmottaa kunkin ajatuksia hiljaisella viikolla ja kiireidenkin keskellä?"
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, muun muassa: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa.
Musiikin sävelkulut johdattelevat kuulijat mahdollisesti sellaiselle tunnetasolle, jota tarvitaan helpottamaan kiireistä ja elämänrytmistä toimintaa. Vaikeiden kysymysten äärellä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Hänen Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Useat ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, jota on esitetty eri paikoissa. Tiedetään myös pohtimisen kannalta, että Kuopion tuomiokirkon alttaritaulussa on teksti: "Ave Crux Spes Unica."
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi teoksensa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion on saattanut tehdä nähtyjen esitysten perusteella.
Usein puhutaan Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan ja kuunnellaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Tutkimusten mukaan on havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita.
Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on eräänlainen avaus. Teksti saanee miettimään pääsiäisen tarkempaa sisältöä, jota on nähty ja kuultu esimerkiksi kirkkojen toiminnoissa. Asioiden sisäistäminen ja niiden laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Auttamista voidaan pohtia myös seuraavan sanomisen johdattamana: "Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia." Tässä kysytäänkin: "Miten tekstin sisältö hahmottaa kunkin ajatuksia hiljaisella viikolla ja kiireidenkin keskellä?"
Musiikki vahvistaa pääsiäisen sanomaa. Monille ovat tuttuja lyhyet lauletut virsitekstit, muun muassa: "Kristus on noussut kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti." Musiikin tekijät ovat luoneet musiikkinsa usein omakohtaisten tunnetilojen vallitessa.
Musiikin sävelkulut johdattelevat kuulijat mahdollisesti sellaiselle tunnetasolle, jota tarvitaan helpottamaan kiireistä ja elämänrytmistä toimintaa. Vaikeiden kysymysten äärellä auttanee hyvä musiikki, jos on voimia kuunnella sitä.
Johann Sebastian Bachin musiikki sopii pääsiäisen hiljaiselle viikolle. Hänen Matteus-passionsa kertoo Kristuksen kärsimyshistoriasta. Useat ovat kuunnelleet kyseisen suurteoksen, jota on esitetty eri paikoissa. Tiedetään myös pohtimisen kannalta, että Kuopion tuomiokirkon alttaritaulussa on teksti: "Ave Crux Spes Unica."
Matteus-passiossa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa ovat ehtoollisen asettaminen ja Jeesuksen vangitseminen. Toisessa osassa ovat Jeesuksen oikeudenkäyntiä koskevat tapahtumat, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen.
Johann Sebastian Bach - Leipzigin Tuomaan kirkon kanttori - sävelsi teoksensa oman kirkon kuorolle. Sävellyksen esittäminen on ollut haastava tehtävä, jonka arvion on saattanut tehdä nähtyjen esitysten perusteella.
Usein puhutaan Carl Friedrich Gaussista, jota on askarruttanut pääsiäisen paikka kalenterissa. Johann Sebastian Bach on miettinyt puolestaan nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan ja kuunnellaan.
Kun pääsiäistä tarkastellaan, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa. Bachin musiikkia kuullessa juolahtaa mieleen matematiikka. Tutkimusten mukaan on havaittu, että musiikillisesti lahjakkaat ovat usein myös matemaattisesti lahjakkaita.
Tämä palmusunnuntain tienoilla valmistunut kirjoitus on eräänlainen avaus. Teksti saanee miettimään pääsiäisen tarkempaa sisältöä, jota on nähty ja kuultu esimerkiksi kirkkojen toiminnoissa. Asioiden sisäistäminen ja niiden laajentaminen ovat yhteydessä omakohtaiseen ajatteluun, tietämykseen ja kokemukseen.
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)