Toiminnan kannalta on tärkeä kalenteri, johon on merkitty muun muassa pyhä- ja juhlapäivät. Seurakunnissa toteutetaan tiettyjä ohjelmia ja käytäntöjä. Kristillinen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Martti Luther ja Mikael Agricola ovat pohtineet tunnetusti omana aikanaan kirkkovuoden opillisia kysymyksiä. Yhteiskunnassa on hoidettava monenlaisia asioita.
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava läheltä palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Kirkkovuoden asioita on kohdattu. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyivät ja laulettiin tuttu Hoosianna-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Päätöksenteossa arvioidaan, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu vaalikauden aikana.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 19. tammikuuta 2019
keskiviikko 16. tammikuuta 2019
Yhteiskunta tavoitteellinen
Lainsäädäntöön kuuluvia kaavailuja seurataan tarkkaan. Kysytään aiheesta, ryhdytäänkö toimintaan useinkin vasta kysymysten noustessa esille. Yhteiskunnan palvelujen kohdalla on ennakoitava. Tilanteita arvioitaessa kysytään myös perustellusti, millaista on sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen.
Esimerkiksi koulujen kasvutapahtumissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, jos kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus. Tehtävä on haasteellinen. 25. - 26.1.2019 Helsingissä pidettävillä Educa 2019:n tilaisuuksissa pohditaan koulutuksen eri puolia ja tavoitteita.
Muun muassa J. V. Snellman on pohtinut koulutusta yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja. Äidinkielen taitojen merkityksestä ovat jotkut julkisuudessa olleet huolissaan.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on laadukkaasti kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian kehittymisen suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu kyllin hyvin huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä yhteiskunnan kehittämisen kannalta huolella.
Menestystä Educa 2019:n tapahtumalle.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esimerkiksi koulujen kasvutapahtumissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, jos kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus. Tehtävä on haasteellinen. 25. - 26.1.2019 Helsingissä pidettävillä Educa 2019:n tilaisuuksissa pohditaan koulutuksen eri puolia ja tavoitteita.
Muun muassa J. V. Snellman on pohtinut koulutusta yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja. Äidinkielen taitojen merkityksestä ovat jotkut julkisuudessa olleet huolissaan.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on laadukkaasti kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian kehittymisen suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu kyllin hyvin huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä yhteiskunnan kehittämisen kannalta huolella.
Menestystä Educa 2019:n tapahtumalle.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 8. tammikuuta 2019
Arvoja on pohdittu
Arvoja on pohdittu -kirjoitus on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli sunnuntaina 6.1.2019. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut perinteisesti 21:stä joulukuuta ja kestänyt 13:een tammikuuta. Asiaan liittyy monille tuttu runollinen ilmaisu: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Tässä nostetaan esille aikaan liittyvänä tapahtumana myös jääkiekon nuorten MM-kilpailut ja saavutettu maailmanmestaruus.
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 31. joulukuuta 2018
Uudenvuodenpäivään tullaan
Kansalaiset ovat punninneet ja ratkaisseet vuoden 2018 alussa presidenttikysymyksen, jonka lopputuloksen tunnemme erittäin hyvin. Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta 2019 kuunnellaan tarkkaan, miten "maamme on seilannut ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä" ja "miltä sisäpolitiikan asiat ovat näyttäneet". Sivutaanko jossain määrin myös keväällä pidettäviä vaaleja?
Toivottavasti pelkät mielikuvat eivät ratkaise asioiden kulkua, vaan näytöt osaamisesta. Tiedotusvälineiden on esitettävä asioita objektiivisesti ja monipuolisesti. Jos näin menetellään, havaitaan esimerkiksi taitoeroja henkilöiden välillä. Pohdinnan jälkeen päädytään muun muassa valintatilanteessa sellaisiin henkilöihin, joiden pätevyydestä ja taidosta on hyötyä erilaisten tehtävien hoitamisessa. Esimerkiksi presidentin on osattava toimia tärkeiden asioiden parissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue edellyttää laajaa näkemystä asioiden yhteyksistä. Sisäpolitiikan alueella voidaan vaikuttaa ihmisten eriarvoistumiskehitykseen estävästi. Muun muassa talousongelmat aiheuttavat kasvavaa huolta. Kun taloudellisia päätöksiä tehdään Euroopan unionin tasolla, demokratian arvosisällön on säilyttävä. Millaiset olisivat Suomen taloudelliset voimavarat, jos lainaehdot alkaisivat suuresti muuttua? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan realistisesti.
Yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisten tarvitsemia asioita. Palvelujen laadusta tehdään johtopäätöksiä, esimerkiksi lähipalvelujen järjestämisestä. Julkisuudessa on esitetty kuntia koskevia rakennemuutoksia, mitkä päätökset ovat yhteydessä niin sanottuun palveltavuuteen. Päätöksiä testataan vaaleissa. Kansalaiset haluavat avointa tiedottamista päätettävien asioiden kulusta. He arvioivat tehtyjä suunnitelmia.
Käytännön ratkaisujen avulla vaikutetaan hyvinvoinnin kehittämiseen. Sosiaaliset vaatimukset, paineet ja arvostukset ovat taustalla, kun päätetään hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Muun muassa ammattikoulut ovat olleet esillä arvostelua herättävästi, kun niiden kohdalla on suunniteltu muutoksia. Suuri kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon. Kaavaillut maakuntauudistusasiat ovat myös haasteellisia.
Kansalaiset viestittävät ongelma-alueista, joita on hoidettava perustuslain hengessä. Tehtävät päätökset kohtaavat kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ratkaisuissa on huolehdittava luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Kun pohditaan hallinnon laatua huolellisesti, silloin arvioidaan päätösten kohteena olevan palveluverkoston kokonaisuutta.
Palveluja järjestettäessä kysytään, millaisena koetaan tehdyt ratkaisut. Esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin osallistuvat ovat ymmärrettävästi yleensä aktiivisia henkilöitä. He ovat saaneet toiminnassaan demokratian pelisääntöjen oppia ja tietävät tekemiensä päätösten yhteyden hyvinvoinnin kehittämiseen ja turvallisuuteen. Tehdyt ratkaisut heijastuvat kevään vaaleihin. Lähiaikoina nähdään, miten vaaleja valmistellaan.
Hyvää uudenvuodenpäivää 2019
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Toivottavasti pelkät mielikuvat eivät ratkaise asioiden kulkua, vaan näytöt osaamisesta. Tiedotusvälineiden on esitettävä asioita objektiivisesti ja monipuolisesti. Jos näin menetellään, havaitaan esimerkiksi taitoeroja henkilöiden välillä. Pohdinnan jälkeen päädytään muun muassa valintatilanteessa sellaisiin henkilöihin, joiden pätevyydestä ja taidosta on hyötyä erilaisten tehtävien hoitamisessa. Esimerkiksi presidentin on osattava toimia tärkeiden asioiden parissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue edellyttää laajaa näkemystä asioiden yhteyksistä. Sisäpolitiikan alueella voidaan vaikuttaa ihmisten eriarvoistumiskehitykseen estävästi. Muun muassa talousongelmat aiheuttavat kasvavaa huolta. Kun taloudellisia päätöksiä tehdään Euroopan unionin tasolla, demokratian arvosisällön on säilyttävä. Millaiset olisivat Suomen taloudelliset voimavarat, jos lainaehdot alkaisivat suuresti muuttua? Erilaisiin kysymyksiin on kyettävä vastaamaan realistisesti.
Yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisten tarvitsemia asioita. Palvelujen laadusta tehdään johtopäätöksiä, esimerkiksi lähipalvelujen järjestämisestä. Julkisuudessa on esitetty kuntia koskevia rakennemuutoksia, mitkä päätökset ovat yhteydessä niin sanottuun palveltavuuteen. Päätöksiä testataan vaaleissa. Kansalaiset haluavat avointa tiedottamista päätettävien asioiden kulusta. He arvioivat tehtyjä suunnitelmia.
Käytännön ratkaisujen avulla vaikutetaan hyvinvoinnin kehittämiseen. Sosiaaliset vaatimukset, paineet ja arvostukset ovat taustalla, kun päätetään hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Muun muassa ammattikoulut ovat olleet esillä arvostelua herättävästi, kun niiden kohdalla on suunniteltu muutoksia. Suuri kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon. Kaavaillut maakuntauudistusasiat ovat myös haasteellisia.
Kansalaiset viestittävät ongelma-alueista, joita on hoidettava perustuslain hengessä. Tehtävät päätökset kohtaavat kysymyksiä, joiden vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ratkaisuissa on huolehdittava luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Onnistuneet päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Kun pohditaan hallinnon laatua huolellisesti, silloin arvioidaan päätösten kohteena olevan palveluverkoston kokonaisuutta.
Palveluja järjestettäessä kysytään, millaisena koetaan tehdyt ratkaisut. Esimerkiksi erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin osallistuvat ovat ymmärrettävästi yleensä aktiivisia henkilöitä. He ovat saaneet toiminnassaan demokratian pelisääntöjen oppia ja tietävät tekemiensä päätösten yhteyden hyvinvoinnin kehittämiseen ja turvallisuuteen. Tehdyt ratkaisut heijastuvat kevään vaaleihin. Lähiaikoina nähdään, miten vaaleja valmistellaan.
Hyvää uudenvuodenpäivää 2019
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 7. joulukuuta 2018
Maamme itsenäisyyspäivää vietetty
Itsenäisyyspäivänä on muisteltu maamme historiallisia vaiheita. On arvioitu myös tulevaisuuden ratkaisuja, joihin päätöksenteko on osallinen. Ympäristöasiat ovat puhuttaneet. Eräässä kokouksessa näytettiin osallistujille hieno kuva koivumetsästä. Keskusteluissa asia liitettiin heti kankaisiin, joita voidaan valmistaa esimerkiksi koivusellusta. Uudet kangasmateriaalit näyttivät kiinnostavan ihmisiä, mikä todettiin äskettäin television ohjelmia seurattaessa.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan oikeutetusti esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli mentävä suorittamaan tiettyä tehtävää, kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oli oltu." Veteraanit miettivät aiheesta kysymystä: "Miten yhteiskunnassa on hyödynnetty niin sanottu kokemus?"
Veteraanin iltahuuto-musiikkikappale on puhutellut kuulijoita. Kyseinen musiikkikappale on ollut tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Kyseisen musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa kokemuksistaan.
Tänä vuonna 2018 presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa oli myös pysähdyttäviä yksilöllisiä tapaamisia: 106-vuotias Salme Haltia on toiminut sodan aikana lottana, ja veteraani Mauri Maunula viihdytti presidenttiparia ja läsnäolijoita.
Itsenäisyyspäivänä on pohdittu, miten "luotettavasti laivamme ruoria on käännetty, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Kysytään aiheesta, millaista on ollut päätöksenteko esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja mietitään vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa on kannettu Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla. Tehtävät ovat olleet mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet sankarihautojen tapahtumiin.
Hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää.
Itsenäisyyspäiväterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan oikeutetusti esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli mentävä suorittamaan tiettyä tehtävää, kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oli oltu." Veteraanit miettivät aiheesta kysymystä: "Miten yhteiskunnassa on hyödynnetty niin sanottu kokemus?"
Veteraanin iltahuuto-musiikkikappale on puhutellut kuulijoita. Kyseinen musiikkikappale on ollut tuttu muun muassa Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Kyseisen musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa kokemuksistaan.
Tänä vuonna 2018 presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa oli myös pysähdyttäviä yksilöllisiä tapaamisia: 106-vuotias Salme Haltia on toiminut sodan aikana lottana, ja veteraani Mauri Maunula viihdytti presidenttiparia ja läsnäolijoita.
Itsenäisyyspäivänä on pohdittu, miten "luotettavasti laivamme ruoria on käännetty, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan huolta. Kysytään aiheesta, millaista on ollut päätöksenteko esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja mietitään vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa on kannettu Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla. Tehtävät ovat olleet mieleenpainuvia ja kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet sankarihautojen tapahtumiin.
Hyvää Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää.
Itsenäisyyspäiväterveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 29. marraskuuta 2018
Kirkkovuoden asiat ajankohtaisia
Kirjoituksen otsikointi viittaa kalenteriin, johon on merkitty pyhä- ja juhlapäivät. Seurakunnat toteuttavat tiettyjä ohjelmia ja käytäntöjä. Kristillinen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Martti Luther ja Mikael Agricola ovat pohtineet tunnetusti omana aikanaan kirkkovuoden opillisia kysymyksiä. Yhteiskunnan on vastattava monenlaisesta toiminnasta.
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Monet asiat ovat ajankohtaisia. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyvät ja lauletaan tuttu "Hoosianna"-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Yhteiskunnan päätöksenteon toimintaa on arvioitava, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu kohta umpeutuvan eduskunnan vaalikauden aikana.
Hyvää adventtisunnuntaita.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Monet asiat ovat ajankohtaisia. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyvät ja lauletaan tuttu "Hoosianna"-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Yhteiskunnan päätöksenteon toimintaa on arvioitava, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu kohta umpeutuvan eduskunnan vaalikauden aikana.
Hyvää adventtisunnuntaita.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 5. marraskuuta 2018
Seurakuntavaalit lähestyvät
Seurakuntavaalit 18.11.2018 lähestyvät. Niiden kohdalla pohditaan etukäteen, minkä teemojen ja ohjelman mukaan esiinnytään. Ennakkoäänestys on 6. - 10.11.2018.
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta, jonka yhteydessä muistui mieleen Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556. Sen tuho on vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä, ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Kyseisen historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan. Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä, mitä syötäisiin tänään ja ajatellaanko laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu. Asioiden sisäistämisen ja kehittämisen kannalta on hyvä osallistua mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksiin, joissa pohditaan muun muassa kulttuuriperintöä erilaisissa oppimisympäristöissä.
Silloin saadaan tietoa ja välineitä esimerkiksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen edistämiseen, erityisesti monilukutaidon ja TVT-taitojen ja muunkin opetuksen tavoitteiden osalta. Lisäksi on hyvä tutustua niin sanotun tilan tutkimisen pedagogisiin malleihin ja saada välineitä ympäristönlukutaidon edistämiseen opetuksessa.
Edelliseen liittyen opilliset ja pedagogiset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Keskustellaan myös siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja esimerkiksi lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten muun muassa huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä asioita, joiden sisältö ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Meneillään olevana aikana mietitään ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia pohditaan perustuslain kannalta.
Kustaa Aadolfin ja ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018 arvioidaan kulttuuriperinnön tuotoksia.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta, jonka yhteydessä muistui mieleen Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556. Sen tuho on vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä, ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Kyseisen historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan. Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä, mitä syötäisiin tänään ja ajatellaanko laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu. Asioiden sisäistämisen ja kehittämisen kannalta on hyvä osallistua mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksiin, joissa pohditaan muun muassa kulttuuriperintöä erilaisissa oppimisympäristöissä.
Silloin saadaan tietoa ja välineitä esimerkiksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen edistämiseen, erityisesti monilukutaidon ja TVT-taitojen ja muunkin opetuksen tavoitteiden osalta. Lisäksi on hyvä tutustua niin sanotun tilan tutkimisen pedagogisiin malleihin ja saada välineitä ympäristönlukutaidon edistämiseen opetuksessa.
Edelliseen liittyen opilliset ja pedagogiset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Keskustellaan myös siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja esimerkiksi lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten muun muassa huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä asioita, joiden sisältö ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Meneillään olevana aikana mietitään ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia pohditaan perustuslain kannalta.
Kustaa Aadolfin ja ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018 arvioidaan kulttuuriperinnön tuotoksia.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)