Toiminnan avauksia seurataan

Päätöksenteon onnistumista on seurattu tarkkaan vallinneessa covid-19-tilanteessa. On pyritty lisäksi tiedottamaan ja ratkaisemaan asioiden todennäköinen lopputulos. Muutoksia on huomattu ja on todettu, että ennusteet eivät aina ole pitäneet paikkaansa. Lähdekriittinen tarkastelu on tärkeä arvioinneissa. Asioiden on pysyttävä hallinnassa, "ettei mennä ennusteissa metsään". Hyvä vertailukohta on suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Päätöksenteossa on suunnistettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan viitoittamana, mikä merkitsee tavoiteratkaisujen hallintaa mahdollisimman hyvin. Onnistuneen politiikan sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Hyvässä tekemisessä analysoidaan huolella johtopäätöksin tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon ratkaisut eivät ole harjoituskenttää. Politiikkaa on mietittävä, mitä tarkoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mainitut turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä sisältävät myös ajankohtaiset tapahtumat, joita ovat kansainvaellukset ja kotouttamistoimet. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka on harkittua, lopputulosta ei tarvitse useinkaan selitellä. Palautetaan mieliin myös Helsingin Etyjin kokoukset, joita on pidetty vuosina 1975 ja 2015. Voidaan kysyä, millaiset ovat olleet niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldot. Politiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä parlamentaarinen neuvonpito. Suhdetoiminta on merkittävää ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Päätöksenteon onnistuneet ratkaisut nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan vuonna 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota on käsitelty muun muassa Tampereen messuilla vuonna 2015. Kuopiossa pidetyissä Turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös pohdittu ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa ja julkisuudessa lehtien palstoilla. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä. Aiheellista on kysyä, mitä vuosi 2021 ja covid-19-tilanne jatkossa tuo tullessaan ihmisten hyvinvointikysymyksiä tarkasteltaessa ja ongelmia ratkaistaessa. Hyvää vuotta 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Hiljaisella viikolla mietitään asioita

Yhteiskunnassa muistellaan käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä ja ratkaisuja. Päätöksiä tehdään maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Huolestuneina kysytään, miten päästään niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön. Pääsiäinen on kristillinen juhla, jossa on annettu sisältö esikristilliselle kevään juhlalle. Luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuri myös kiinnostaa. Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä matematiikan testeistä. Carl Friedrich selvitti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen tehtävän. Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja ajatteli, että hän saisi tehdä rauhassa omia töitään, kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi. Miten taidot edistyvät koronatilanteessa luokkaopetuksen vähentyessä? Pääsiäissanan kielivastineet påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα kiinnostavat. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa. Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä. Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia. Hiljaisen viikon läheisyys on tullut tutuksi toiminnan kautta, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa virposunnuntaina ja kysyneet reippaasti: - Saammeko virpoa? Myöntävän vastauksen jälkeen toiminta jatkui: - Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka. Ihmisten asiat ovat yhteydessä arvojen toteutumiseen. Vastuullisuuden periaate sisäistyy päätöksenteossa. Martti Luther on lausunut aikoinaan yleisesti tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kysytään päätöksentekijöiltä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2021 yhteiskunnan vastuussa olevien henkilöiden toiminta ja huoli kohdistuu koronaviruksen voittamiseen. Hyvää pääsiäisen aikaa 2021. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Palvelujen järjestyminen kiinnostaa

Ajankohtaista on pohtia terveydenhuollon kysymyksiä, joita varjostaa covid-19-merkinnän haasteet. Tapahtumia seuratessa on tullut selvästi esille, että tarvitaan toimiva rokote ja saadaan tutkimustyölle arvostusta. Kysymyksiä pohdittaessa muistetaan esimerkkejä, miten kulloinkin asioissa on edetty. Kouluttautumista, luovia ratkaisuja ja ideoita tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Perustuslaki on huomioitava tarkkaan. Kun niin menetellään, päätösten selittely jää vähemmälle. Ratkaisuissa on mietittävää, jos asioiden käsittelyssä ja tulkinnassa puuttuu johdonmukaisuus. Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa ratkaisutoiminta, miten tasapuolisesti se kohtelee eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten pohdinta on tärkeää ja vaatii onnistunutta sisältöä: ”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?” Huolestuneina ja kiinnostuneina seurataan tarkkaan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuja arvioidaan johtopäätöksin. Yhteiskunnan asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Voidaan kysyä myös, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä vaikuttavat covid-19-merkinnän mukaiset olot. Palvelujen laatua mietitään, millaiset ovat yleiset toimintapuitteet. Omakohtaiset asiat tunnetaan. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden kohdalla. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä ajankohtaista ja välttämätöntä on toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Kansainvälisenä naistenpäivänä. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Onnittelut Suomen hiihtomaajoukkeelle

Suomen hiihtomaajoukkue Toimijat ja vastuunkantajat Onnittelen Suomen hiihtomaajoukkuetta kansainvälisen hiihtomenestyksen johdosta 24.1.2021. Olen seurannut urheilutapahtumia tarkkaan. Onnistumista ilmaisevat urheiluasiat osoittivat henkilökohtaisen osaamisen ja valmennuksen taitoa, jota urheilua seuraavat arvostavat. Yhteistyö toiminnoissa on tärkeää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Terveisin Veikko Vilmi YTT, KT, dosentti Suomen tietokirjailija Reservin upseeri Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni Kiuruntie 11 70340 Kuopio Tel. +358 17 2614080 Mobile: +358 40 5461080 Web address: http://www.veikkovilmi.fi E-mail: veikko.vilmi@kolumbus.fi

Vuoden 2021 toiminta yhteydessä arvopohjaan

Luovia ratkaisuja, ideoita ja kouluttautumista tarvitaan johtamisessa. Asioiden valmistelua ja sisältöä on arvioitava huolella. Kun perustuslaki huomioidaan tarkkaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, kun päätöksiä tulkitaan monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa. Ajankohtaista on pohtia terveydenhuollon järjestymistä, jota varjostaa covid-19-merkinnän haasteet. Tapahtumia seuratessa on tullut esille selvästi, että tarvitaan vaikuttava rokote ja saada myös tutkimustyölle arvostusta. Tässä kohdassa muistetaan historiatutkimuksesta asia, joka liittyy tarkkailuun ja palkanmaksuun. Jos työ sujui huonosti, palkkaa oli mahdollista pienentää. Yhteiskunnan päätöksentekoa koskettaa läheisesti ratkaisutoiminta, miten tasapuolisesti se kohtelee eri väestöryhmiä. Turvallisuutta koskevien kysymysten ratkaisut ovat myös ajankohtaisia ja vaativat onnistunutta sisältöä: ”Miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?” Kiinnostuneina ja huolestuneina seurataan, miten Suomen hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveyspoliittisessa tilanteessa. Päätöksenteon laatua on mietitty, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet, avautuneet ja asioiden järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Päätöksentekoa koskevien tilanteiden ratkaisuista tehdään johtopäätöksiä. Yhteiskunnan asioita on mahdollista viedä parempaan suuntaan, kun koulutetaan esimerkiksi tarvittavaa ammattihenkilöstöä. Nyt kysytään aiheellisesti, millaiset ovat kansalaisiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun ympärillä ovat vaikuttamassa covid-19-merkinnän mukaiset olot. Palvelujen laatua arvioitaessa pohditaan, millaiset ovat yleiset opiskelupuitteet yhteiskunnassa. Omakohtaiset opiskelujärjestelyt tunnetaan. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa. Tietokoneratkaisuja tarvitaan, sillä on ollut ajankohtaista ja välttämätöntäkin toimia kotiympäristön kautta. Etäyhteyksien kautta pidetyt kokoukset ovat tulleet tutuiksi. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittämisessä kysytään perustellusti, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikan asiat hoidetaan. Onnistuminen merkitsee sitä, että voimia suunnataan hyvän tekemiseen ja estetään eriarvoistumista. Kulttuurin sisällön kysymysten huolellinen pohdinta ja ratkaisujen löytäminen on tärkeää. Menestystä kansalaisille, yhteisöille ja päätöksenteolle vuonna 2021. Hyvää Uudenvuodenpäivää. Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Joulun hiljentyminen lähestyy

Asiasisällön tiedon saannissa auttaa verkkotarjonta, joka on tämänkin kirjoituksen taustalla. Olen ajatellut lisäksi, että toiminnoissa on kehitettävää. Perusteltua on kysyä, minkä teesien avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Muistamme hyvin jouluaaton ohjelmalähetyksen, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut perinteinen määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello löi 12.00. Martti Lutherin virren laulaminen on tullut tavaksi vuonna 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin. Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien: "Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." "I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande." Joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys mahdollisesti 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt julistusta koskevan ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut joulurauhaa koskevassa viestinnässä mukana. Joulua, johon on kuulunut edellä mainittu joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Joulun tapahtumasta voidaan puhua myös Joululaulun säkeidenkin avulla: "Joulu tullut on, kaikille. Pimeä aika, kaamos, voitetaan. Muistot, mieleen palaa, herkistää. Miten kaikki mielletään? Maria, Josef, seimen lapsi, enkelit, paimenet, tietäjät, tähti. Lahjat saadaan, annetaan. Turku, joulurauhan julistaa." Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin musiikin ja opin sisällön. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja. Tämän artikkelin otsikon sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulun kertomuksen syvälliseen sanomaan, joka sisältää merkityksellisen joulurauhan pohtimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua. Joulunvietto saa erilaisia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei eriarvoistumista yhteiskunnassa pääse syntymään. Jouluterveisin 2020 YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio

Itsenäisyyspäivä perinteinen tapahtuma

Juhlapuheissa muistellaan ulko- ja sisäpolitiikan tapahtumia ja arvioidaan tehtyjä päätöksiä. Veteraanit nostetaan ansaitusti henkilöinä esille. Yhteiskunnan toimintoihin vaikuttavaa koronatilannetta pohditaan huolestuneena. Kysytään aiheellisesti, miten oikeansuuntaista päätöksenteko on hyvinvoinnin kannalta. Politiikkatoiminta tulee tutuksi kokemuksen kautta. Tehtävät oli aikoinaan suoritettava mahdollisimman hyvin, "siellä jossakin, kun kutsu kävi", "vapaaehtoisinakin oltiin". Perusteltua on kysyä, miten hyödynnetään historian opetukset. Viestimien kautta välitetyn tiedon on osoitettava, että ulko- ja sisäpolitiikan on oltava luotettavaa ja vaikutusyhteydet ymmärrettävää. Tärkeä periaate on, että maamme laivan ruori on turvallisissa käsissä, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan myös huolta. Kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. Päätöksiä tehtäessä on viitattu vastuullisten tahojen rooliin asioiden hoitamisessa ja selvittämisessä. Veteraanin iltahuuto -musiikkikappale on tullut tutuksi. Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo johti aikoinaan lauluesitystä presidenttiparille presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Tässä kohdassa muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka saattoi olla mukana vuoden 2014 itsenäisyysjuhlassa kertomassa kokemuksistaan. Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 2018 oli pysäyttävä yksilöllinen tapaaminen, kun 106-vuotias Salme Haltia oli toiminut sodan aikana lottana. Veteraani Mauri Maunula viihdytti tuolloin presidenttiparia ja läsnäolijoita. Viime vuonna 2019 presidentinlinnan tapahtumia seurattiin kiinnostuneesti television kautta. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2020 emme voi nähdä viimeisen Mannerheimin ristin ritarin Tuomas Gerdtin saapumista kättelemään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Esitykset ovat hiljentäneet paikalla olevat kuulijat ja television katselijat. Suomen lippua kannetaan sankaripuistoissa, mikä on ollut monille mieleinen luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet ohjelmaan. Vuonna 2019 oli Kuopion sankaripuistossa Karjalan Lennoston järjestämän lippulinnan juhlallisuudet, johon osallistuin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n jäsenenä. Kyseisen yhdistyksen 90-vuotisjuhla pidettiin Kuopion Puijonsarvessa 30.11.2019. Ajankohtaista on kunnioittaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Jean Sibelius, joka on elänyt vuosina 1865 - 1957, on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kansallissäveltäjä. Hänen teoksiaan ovat seitsemän sinfoniaa, orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Valse triste. Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015. Menestystä yhteiskunnassa tarvittaville toiminnoille. Onnittelut Suomen nais- ja miesmaajoukkueille kansainvälisten jalkapallomenestysten johdosta 2020. Jalkapallo-otteluissa viestitetyt maalit osoittivat pelaajien ja valmennuksen taitoa, jonka vastustajat ovat todenneet. Yhteistyö peleissä on toiminut mallikkaasti. Vuoden 2020 terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija http://www.veikkovilmi.fi Kuopio