tiistai 9. huhtikuuta 2013

Mikael Agricola pohti suomen kieltä

Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa: Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Hänen tekemisiään korostettiin myöhemmin niin sanottuna kansallisromanttisena aikana. Mikael Agricola on julkaissut lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan ymmärtäen kirjojen sivistävän merkityksen. Hän on joutunut miettimään myös tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, mikä on ollut haastava tehtävä.

Mikael Agricola saavutti monipuolisen koulusivistyksen. Hän lähti muun muassa opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa sai virikkeitä toimintaansa ja uskonpuhdistusta varten. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan uskonpuhdistuksen sanoman kirkon palvelujen ja kouluopetuksen yhteydessä. He ovat omaksuneet uskonpuhdistuksen opillinen sisällön vähitellen. Millä tavalla Mikael Agricola olisi vaikuttanut uskonpuhdistuksen asioiden sisäistämisen ja nopeutumiseen, jos hänellä olisi ollut käytettävissään nykyiset viestintävälineet?

Nykyajan esimerkit osoittavat, että esiintyy melkoisia eroavuuksia opillisten kysymysten tulkinnoissa, vaikka on yhteinen opillinen lähtökohta. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mielenkiintoista on pohtia yleensä, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Mitä opittavaa olisi Mikael Agricolasta?



Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Ei kommentteja: