Veteraanien kuntoutuksella kiire

Olen seurannut monia vaalipaneeleja, muun muassa äskettäin Kuopion kaupungintalolla. Keskustelu käsitteli kaikkia koskettavia terveyspalveluja. Niiden kohdalla avasin terveyspalvelujen yksityistämiskysymyksen, jonka seurausvaikutuksia on mietittävä huolella. Veteraanien kuntoutusasiat kuuluvat terveyspalvelujen piiriin. Ihmettelen, kun tilaisuuden puheenjohtaja sivuutti hätäisesti veteraanien kuntoutusasian. Panelistit eivät saaneet esittää omia näkemyksiään puheena olevassa asiassa. Tilaisuudessa keskusteltiin Kuopion sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä melko yleisellä tasolla, kun siitä puuttui valtakunnan tason näkymät.


Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen jää leijumaan ilmaan, kun valtakunnan tasolla ei ole saatu aikaan luvattuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusesityksiä. Kuntarakenneasiat ovat myös levällään. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurten kysymysten on kuljettava yhdessä kuntarakenneuudistusten kanssa. Suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttavat saatavilla olevien tai saavutettavissa olevien palvelujen laatuun, palvelujen turvallisuuteen ja palveluyksikön toimintavarmuuteen. Esimerkiksi terveyspalvelut ovat yhteydessä siihen, miten hyvin veteraanien kuntoutukseen tarkoitetut rahamäärät kohdentuvat heille. Tässä kohdassa on ilmennyt päätöksenteon puutteita. Vaalipaneeleissa olevilla henkilöillä pitäisi olla näkemystä päätöksentekoon liittyvistä asioista.

Vaalipaneeli oli myös vähän aikaa sitten Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa oli YLE:n ja Savon Sanomien yhteinen tapahtuma. Vaalipaneelissa oli mukana muun muassa puheenjohtaja Jyrki Katainen ja puheenjohtaja Juha Sipilä. Panelisteja näytti kiinnostavan perheen tukemista koskeva kysymykseni. Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuilla on artikkelini: ”Perheet tukemisen arvoisia”. Uusi Suomi järjesti seuraavana päivänä kunnallisvaalikiertueen Kuopion valtuustosalissa. Keskustelussa nostin esille veteraanikuntoutusrahat, joita Kuopio on joutunut palauttamaan. Tämä merkitsee sitä, että kaupungin vastuuhenkilöillä ei ole ollut asioiden hoito hallinnassa.

Vastuuhenkilöiden olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraanijärjestöihin, joilla on tieto kuntoutusta tarvitsevista veteraaneista. Tässä kohdassa ei ole perusteltua sanoa, että veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta. Voivatko kaikki veteraanit itse hakea? Luodun organisaation olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraaneihin, jolloin asia olisi hoitunut. Organisaation tulee olla palvelujen tarvitsijoita varten eikä päinvastoin. Kuopion valtuustosalissa olen esittänyt myöhemmin vaalipanelisteille kysymyksen niin sanotusta tuetusta työllistymisestä, jota koskevissa konferensseissa olen esiintynyt ulkomailla.

Uusi Suomi on huomioinut Kuopion valtuustosalissa 2.10.2012 esittämäni veteraaneja koskevan asian. Otsikko on ”Veteraanien tukirahat jäivät saamatta: ”Eivät osanneet hakea”. Uuden Suomen verkkosivuilla olevaa tekstiä on kommentoitu. Olen kirjoittanut aiheesta myös artikkelin ”Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa”, joka on julkaistu Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuilla. Monet henkilöt ovat lukeneet artikkelini ja kommentoineet. Omalta sivultani http://www.veikkovilmi.fi pääsee linkkien kautta lukuisiin kirjoittamiini artikkeleihin. On perusteltua kiirehtiä otsikon mukaisesti veteraanien kuntoutusta, johon alla oleva teksti osin vaikuttaa.

”Kuntavaalikiertue 2012
Merkittävä osa veteraaneille merkityistä kuntoutusrahoista on jäänyt Kuopiossa käyttämättä, koska veteraanit eivät ole olleet tietoisia eduistaan. Syyttävä sormi osoittaa Kuopion kaupungin suuntaan, sillä se ei ole tiedottanut tarpeeksi selkeästi, miten kuntoutustukea voi saada.
Asian nosti esiin tietokirjailija, kunnallisvaaliehdokas Veikko Vilmi Uuden Suomen kuntavaalikiertueen Kuopion tilaisuudessa. Käyttämättä jääneiden rahojen yhteissumma liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa.
- Veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta kattavasti, mutta onneksi käyttämättä jääneet rahat siirretään ensi vuoden pottiin. Tietenkin on ikävää, että näin on kuitenkin päässyt käymään, harmitteli tapahtunutta panelisti ja kuntavaaliehdokas Marko Auvinen (vihr.).”


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Veteraanien kuntoutusrahat esille Kuopiossa

Olen pohtinut yhteiskunnan palveluja koskevia kysymyksiä, muun muassa veteraanien kuntoutusta. Olen miettinyt myös palvelujen laatua, johon suunnittelu ja päätöksenteko vaikuttavat. Tuloksia arvioitaessa laatua on se, kun palvelut ovat saatavilla tai saavutettavissa. Laatua on myös se, kun asiointitilanne on inhimillistä ja kohtelu hyvää. Henkilöstön pätevyys ja ammattitaito, palveluyksikön fyysiset puitteet, palvelujen turvallisuus ja palveluyksikön toimintavarmuus vaikuttavat myös palvelujen laatuun. Yhteiskunnan toimintoja on arvioitava päätöksenteon laadun näkökulmasta. Esimerkiksi veteraanien kuntoutus on yhteydessä siihen, miten hyvin kuntoutukseen tarkoitetut rahamäärät kohdentuvat veteraaneille. Tässä kohdassa on ilmennyt puutteita.


Uusi Suomi on järjestänyt tämän syksyn 2012 aikana kunnallisvaalikiertueita monilla paikkakunnilla, muun muassa Kuopiossa lokakuun 2. päivänä. Valtuustosalissa järjestetyssä tilaisuudessa käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joiden yhteydessä mainittiin kuntoutus. Keskustelussa nostin esille veteraanien kuntoutusrahat, joita Kuopio on joutunut palauttamaan. Tämä merkitsee sitä, että kaupungin vastuuhenkilöillä ei ole ollut asioiden hoito oikein hallinnassa. Vastuuhenkilöiden olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraanijärjestöihin, joilla on tieto kuntoutusta tarvitsevista veteraaneista. Tässä kohdassa ei ole perusteltua sanoa, että veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta. Voivatko kaikki veteraanit itse hakea? Luodun organisaation olisi pitänyt ottaa yhteyttä veteraaneihin, jolloin asia olisi hoitunut. Organisaation tulee olla palvelujen tarvitsijoita varten eikä toisinpäin.


Uusi Suomi on huomioinut veteraaneja koskevan asian, jonka esitin Kuopion valtuustosalissa 2.10.2012. Lehden verkkosivuilla on alla oleva teksti, joka kuvaa toimintaani.


”Kuntavaalikiertue 2012
Merkittävä osa veteraaneille merkityistä kuntoutusrahoista on jäänyt Kuopiossa käyttämättä, koska veteraanit eivät ole olleet tietoisia eduistaan. Syyttävä sormi osoittaa Kuopion kaupungin suuntaan, sillä se ei ole tiedottanut tarpeeksi selkeästi, miten kuntoutustukea voi saada.
Asian nosti esiin tietokirjailija, kunnallisvaaliehdokas Veikko Vilmi Uuden Suomen kuntavaalikiertueen Kuopion tilaisuudessa. Käyttämättä jääneiden rahojen yhteissumma liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa.
- Veteraanit eivät ole osanneet hakea avustusta kattavasti, mutta onneksi käyttämättä jääneet rahat siirretään ensi vuoden pottiin. Tietenkin on ikävää, että näin on kuitenkin päässyt käymään, harmitteli tapahtunutta panelisti ja kuntavaaliehdokas Marko Auvinen (vihr.).”


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Perheet tukemisen arvoisia

Yhteiskunta on kiinnostunut perheasioista, sillä esimerkiksi koulusuunnittelu ottaa huomioon perheet. Käytäntö on osoittanut, että kodin kannustava ilmapiiri tukee lapsia ja nuoria koulutyössä. Perheissä tapahtuvan kotihoidon pituutta on pohdittu joskus työurien pidentämisen kannalta. Perhemyönteinen politiikka on kuitenkin kriittinen tällaista ajattelua kohtaan. Työurien pidentämiseen on mietittävä muunlaisia keinoja. Perheiden tukeminen on yhteiskunnan arvovalinta, jolla on myönteiset seurausvaikutukset. Perheiden hyvinvointi on yhteydessä palvelujen järjestelyihin. Miten toisaalta monilapsisten perheiden lapset ja nuoret voivat käyttää maksullisia harrastusmahdollisuuksia hyväkseen?

Käytäntö ja tutkimus ovat osoittaneet, että perheiden sisäiset suhteet ovat tärkeä kasvualusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tärkeä kysymys on, miten perheiden sisäiset suhteet pääsevät kehittymään. Miten työelämän haasteet heijastuvat perheisiin? Perheiden sosiaalinen ympäristö vaikuttaa perheiden tilanteisiin. Yhteiskunnan on tuettava eri tavoin vaikeuksissa olevia huoltajia, kun turvataan lasten ja nuorten kasvu. Kun näin menetellään, estetään ongelmien haittavaikutuksia. Perheitä koskevissa asioissa on mietittävä tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko tehtäviä arvioitaessa.

Ihmisten on koettava yhteiskunta sellaiseksi, että heillä on mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiset ovat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuvat kuitenkin joskus elämään sellaisissa oloissa, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Yhteiskunnan palvelujärjestelmän on tässä tapauksessa toimittava siten, että uhkaavat tekijät eivät pääsisi vaikuttamaan haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Julkisuudessa esitetyt toimintatavat näyttävät olevan hyödyllisiä lasten ja nuorten kasvuprosessin kannalta ja estävät jopa syrjäytymistä.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi


Kuopio

Kunnallisvaalit arvojen toteutuma

Seuraamme tarkkaavaisina, millaisia suunnitelmia puolueet tekevät kunnallisvaaleja varten. Puolueet ovat toimijoita vaalien järjestämisessä. Yksittäisillä puolueilla on arvomaailma, jonka muut puolueet ovat pääsääntöisesti oppineet tuntemaan. Puolueiden on tarkoin arvioitava tilannetta silloin, kun vaalikaudella tapahtuu henkilöiden siirtymisiä puolueesta toiseen. Vaaleissa vaaliehdokkaat ovat puolueiden edustajia ja toteuttavat edustamiensa puolueiden arvoja. Puolueiden saavuttama poliittinen luottamus punnitaan, kun neuvotellaan vaalien jälkeisistä toimista. Ennakkomainonnassa ja luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa on toimittava oikeudenmukaisesti. Muun muassa kokemusta on arvostettava.

Vaalitoiminnan yhteydessä esitetään usein lupauksia, joiden tarkoituksena on saada kannatusta. Myöhemmin saatetaankin huomata, että lupaukset ovat kaukana käytännön toteutuksesta. Vanhuspalvelulain eri vaiheet ovat tästä esimerkkinä. Vaaleissa ehdokkaiden on osattava vastata kysyjille moniin sisäpolitiikan ja ulkopolitiikan kysymyksiin. Ihmisiä kiinnostavat ulkopolitiikan asioissa jatkuvasti esillä olleet Euroopan unionin valtioiden talouskysymykset ja nyt jopa Euroopan keskuspankin toiminta. Miten taloudelliset kysymykset heijastuvat Suomeen?

Ihmisiä koskettavat sisäpolitiikan asiat kuitenkin hyvin läheltä. Tehdäänkö pakolla kuntarakenneratkaisuja vai tapahtuvatko mahdolliset rakennemuutokset vapaaehtoisuuden pohjalta? Miten ambulanssi- ja taksiliikenne toimivat haja-asutusalueilla? Saavatko lapset ja nuoret lähikoulun koulutuspalveluja vai odottavatko heitä pitkät koulumatkat? Ihmiset ovat kiinnostuneita myös siitä, miten huolehditaan haja-asutusalueiden tiestön kunnosta. Ihmisille läheisiä asioita ovat myös julkinen liikenne. Miten helppoa tai vaikeaa on päästä julkisilla kulkuneuvoilla syrjäisestä asuinpaikasta kunnan keskustaan hoitamaan asioita?

Suuri yhteiskunnallinen kysymys on se, miten sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan hoituu jatkossa. Miten vanhuspalvelulaki tulee toimimaan ihmisten hyväksi? Tärkeä ratkaistava kysymys on myös omaishoitajien tilanne, joka vaatii jo toimia. On mietittävä aina päätösten seurausvaikutuksia. Yhteiskunnan päätöksentekoa on arvosteltu, kun tarvittavien lakien säätämiset ovat siirtyneet vaalien yli. Eduskuntavaalit otetaan tarkoin huomioon valtasuhteita jaettaessa. Yhteiskunnassa on turvattava eri väestöryhmien palvelut, jotka ovat yhteydessä päätöksenteon arvoihin. On kuunneltava tarkkaan palvelujen tarvitsijoita. Palvelujärjestelmän kokonaisuuden on edistettävä hyvinvoinnin kehittymistä. Päätöksillä voidaan vähentää ihmisten luottamusta, joka on yhteydessä esimerkiksi virkanimityksiin.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Milloin vanhuspalvelulaki

Seuraamme kiinnostuneina sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa päätöksentekoa viestintävälineistä. Viime aikoina ovat olleet esillä vanhuspalvelulain kiemurat. On vaikea pysyä mukana, kun vastuussa olevat päättäjät muuttavat jatkuvasti kantojaan. Milloin kauan odotettu vanhuspalvelulaki todella toteutuu? Onko laki kyllin riittävä, jos henkilömitoituksia ei määritellä? Vanhuspalvelulain lopputuloksen on oltava ihmisten luottamusta ja turvallisuutta herättävä. Vanhuspalveluja koskevat arvostelut ovat kiinnittäneet huomiota hyvän palvelun takaamiseen. Vanhuspalvelulain viivästyminen ei ole sitä tukenut. Arvosteluja ovat esittäneet asianosaiset ja läheltä vanhuspalveluja seuranneet. Lainsäädäntöprosessia seurataan valppaina.

Päätöksenteko, joka kohdistuu vanhusväestöön, vaatii tietoa ja taitoa. Päätöksissä voidaan hyödyntää käytännön kokemusta ja tutkimustietoa. On mietittävä ratkaisujen vaikutuksia, jos lakeja täydennetään asetusteitse. Hyvä harkinta on yhteydessä päätöksenteon arvostukseen. Ihmiset arvioivat omakohtaisesti yhteiskunnan palvelujärjestelmän kokonaisuutta, jonka tulee palvella hyvinvoinnin kehittymistä. Omaishoitajien vaikea tilanne kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaistaviin asioihin. Viestintävälineiden on seurattava valppaina asioiden kulkua ja tiedotettava asioista mahdollisimman selkeästi.

Kun tarkastellaan yhteiskuntaa, nousevat esiin monet kysymykset. Tärkeä kysymys on, miten yhteiskunta huolehtii lainsäädäntöteitse eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Tässä on huolena vanhuspalvelulain viivästyminen. Kun päätöksiä tehdään, ne ovat yhteydessä arvoihin. Vanhuspalvelulaki on toteuttamassa julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Millainen vanhuspalvelulaki saadaan aikaan? Hyvä päätöksenteko edellyttää palvelujen tarvitsijoiden tarkkaa kuulemista. Kun vanhuspalvelulaki laaditaan huolella, lopputulosta arvostetaan. Vanhuspalvelulain valmisteluun on käytetty runsaasti aikaa, joten lopputulos lienee hyvä. Arvovalinnat ovat kohdallaan ajattelussa, jos onnistuneita päätöksiä tehdään.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

Vallankäyttöä kiireellä

Julkisuudessa olevan tiedon mukaan hallitus tuo Euroopan unionin talousasian eduskuntaan. Käytävät keskustelut ovat tärkeitä demokratian kannalta. Sanoman on oltava avointa ja selkeää. Taloudelliset käsitteet, joita on esitetty, ovat tulkinnaltaan monimutkaisia. Vaikeahkoa on hahmottaa, miten Euroopan unionin talouden vakausmenettelyt todellisuudessa toimivat. Ovatko kansanedustajat voineet perehtyä kiireellä tuotuun merkittävään Euroopan unionin talousasiaan, josta he päättävät? Monia askarruttaa, mitä oikein tarkoitetaan käsitteellä vakuudet. Eri käsitteitä on pohdittava huolella, kun niitä käytetään. Euroopan unionin talouden vakausasiat sisältävät kysymyksiä. Vaatii todella talousasioihin paneutumista, jos esillä olleiden tietojen pohjalta pystyy hahmottamaan Euroopan unionin vakausmekanismien vaikutuksia. Talouden vakausmenettelyt sisältävät monia eri tasoja ja yhteyksiä. Kansanedustajat tekevät kireällä aikataululla suuria ratkaisuja, jotka vaikuttavat kansalaisten hyvinvointiin.

Hallituksen esitysten perusteella eduskunta säätää lakeja. Niiden valmistelussa pohditaan päätösten seurauksia pyrittäessä hyvään lopputulokseen. Lakien käytännön sovellukset ovat ongelmaisia, jos säädösten velvoitteet ja tarvittavia voimavarat eivät ole tasapainossa. Päätösten laatua on se, kun löydetään ongelmiin ratkaisut. Palveluja on arvioitava sen suhteen, millaiset voimavarat esimerkiksi kunnissa ovat käytettävissä. Hyvinvoinnin toteutumista vaikeuttavat taloutta ja palveluja koskevat supistukset, joita on esitetty julkisuudessa. Tiedottaminen on tärkeää, kun tehdään kansalaisia koskevia päätöksiä, kuten ajankohtainen Euroopan unionin talousasia. Hallintoa on myös arvioitava. Esimerkiksi hallituksessa valta näyttää heijastavan puolueiden kokoa. Yksimielisyys on suurimpien suuntaama. Toiminnan laatua ja tehtyjen päätösten seurausvaikutuksia on mietittävä.

Eduskunnan tehtävä on ottaa kantaa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin, budjetin rahoittamiseen ja kestävyysvajeen suuruuteen, verotukseen ja palvelujen yleiseen järjestämiseen. Näkemykset palvelujen järjestämisestä ovat luonteeltaan ideologisia tai yhteydessä turvallisuuden käsitteeseen. Yhteydet kansalaisten ja eduskunnan välillä on oltava vuorovaikutteisia. Eduskunta on päättänyt aikaisemmin Euroopan unionin tukipaketeista. Kansanedustajilla on edessään uusi Euroopan unionin jäsenvaltiota koskeva rahoituspäätös. Kohta nähdään eduskunnan ja hallituksen toimintaa seuratessa, miten merkittävän talousasian käsittely tapahtuu kiireisellä aikataululla ja miten lopputulos otetaan vastaan.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

Terveyspalvelut muutosten kourissa

Terveyspalveluihin kaavaillaan rakenteellisia muutoksia. Miten syvällisesti poliittinen päätöksenteko on perehtynyt tutkimusten esittämiin johtopäätöksiin ja asiantuntemukseen? Julkisuudessa on esitetty melko suoraan, että puutteita esiintyy arvioinneissa. Näyttää siltä, että muutokset tehdään kritiikistä huolimatta. Kuntarakenneratkaisu on eräs ajankohtainen esimerkki. Ihmisten yleinen huoli on, miten asiat järjestyvät. Kaksiportainen terveyspalveluja koskeva malli olisi todella suuri muutos aikaisempaan verrattuna. Kyseinen mallin kohdalla on selvitettävä riskitekijät. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan voitaneen sanoa, että riskitekijöitä ei ole kyllin huolella hahmotettu. Jos tehdään rakennemuutoksia, ei pidä liian helposti hylätä aikaisempia erittelyjä: tutkimustulosten johtopäätöksiä on tarkasteltava perusteellisesti. Luotettavaa tietoa tarvitaan, kun kehitetään terveyspalveluja. Julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen toteuttamisen suhdetta on myös pohdittava.

Ihmisten elämäntilanteella ja siihen liittyvillä sosiaalisilla kytkennöillä, elämäntavoilla ja elämänkaaren vaiheella on merkitystä terveyspalvelujen tarpeeseen. Terveyspalvelujen tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäiseminen, lievittäminen ja parantaminen. Terveyspalvelut on kehitettävä sellaisiksi, että niihin pääsee lyhyessä ajassa. Miten hyvin tai missä ajassa ihmiset pääsevät yleensä hoitoon, kun arvioidaan koko maan tilannetta? Suunnittelun ja päätöksenteon on osattava vastata kysymykseen muun muassa yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kuntoutumispalvelujen kehittäminen on myös tärkeä tavoite yhteiskunnassa. Kuntouttaminen koskettaa esimerkiksi vammaisia henkilöitä, joilla on fyysisistä ja psyykkisistä vajavuuksista johtuvia rajoitteita normaaliksi katsottavien toimintojen suorittamiseksi. Kuntoutuspalvelut saisi nostaa enemmän esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lopulta tehtävissä päätöksissä.

Kun arvioidaan terveyspalvelujen toimivuutta, sujuvuutta ja saatavuutta, on keskityttävä ymmärrettävästi terveyspalvelujen tarvitsijoiden näkökulmaan. Terveyspalvelujen sijainnilla ja asuinalueella on merkitystä. Terveyspalvelujen käyttö on yhteydessä ihmisten ikään, sukupuoleen, taloudelliseen asemaan, ammattiin ja koulutukseen. Terveyspalveluihin liittyvät arvioinnit kuvaavat ihmisten kokemuksia hoidon järjestymisestä, hoitotapahtuman laadusta yleensä ja hoidon välttämättömistä väline- ja tilatekijöistä, jotka koskettavat terveyskeskuksia. Ihmiset ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin, jos heillä on syytä arvostaa terveyspalvelujen laatua eikä vain sopeutua vallitseviin oloihin. Terveyspalvelujen kehittäminen on yhteiskunnan arvoihin liittyvä päätöksenteon kysymys. Tuloksellisuuden käsite on tullut mukaan terveyspalvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kyseinen käsite on paikallaan, jos sillä on vastinetta käytännön lääkäri- ja hoitotyössä.


Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio