Kirjoituksessa on kiinnostuttu kirkkovuoden asioista. Loppiaisen aika muun muassa vaihtelee. Tänä vuonna se on lauantaina 6.1.2018. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä joulukuuta ja jatkuu 13:een tammikuuta. Monille on tuttu ajantietoon kuuluva riimitys:
"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola pohdiskelijoina arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä. Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.
Joulua on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty tammikuun alussa, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Martti Lutherin ja Mikael Agricolan tekemät Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. He ovat joutuneet paneutumaan esimerkiksi joulun sanoman ja loppiaisen "ytimeen". Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä.
Ajattelu on tärkeä päätöksenteossa. Arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadullisesti ja inhimillisesti toiminta toteutuu. Päätöksenteolla on haasteita, kun ehkäistään niin sanottua eriarvoistumista. Tavoite on yhteydessä asioiden sisäistämiseen.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 4. tammikuuta 2018
lauantai 23. joulukuuta 2017
Hyvää mieltä jouluna
Hyvää mieltä on saatu laulamalla perinteisesti muun muassa "Kauneimpia joululauluja" kirkoissa. Päätöksenteon arvopohjaa koetellessa kysytään: "Millaisissa oloissa joulunvietto voi tapahtua?" Joulunvietto saa uusia muotoja, kun asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.
Hyvinvointia koskevia ratkaisuja pohditaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Onko päätöksenteko harkittua, kun "prosenttiluku" on nostettu "tunnetuissa" kaupassa myytävissä tuotteissa? Onko seurausvaikutuksia mietitty huolella? Perustellusti kysytäänkin, miten ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii myös hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Lainsäädännön kautta tehtyjä ratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa. Tarkoitus on mennä ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan ja tuottaa hyvää mieltä". Päätöksenteolta kysytään, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on lainsäädännössä kokonaisuus. "Sosiaalinen puoli" unohtuu keskusteluissa. Edellä mainittu "prosenttiluvun nostaminen" on yhteydessä terveyttä heikentäviin tekijöihin. Sosiaaliset vaikutukset seuraavat mukana. Miten kokonaisuus hallitaan mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa?
Yhteiskunnan kannalta tiedetään, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Kyseinen ajatuskulku on perusteltua miettiä huolella säädettäessä lakeja, jotka vaikuttavat terveyttä heikentäviin seurauksiin.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset heijastuvat ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin ja kuulemme jouluaattona julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Juhlavuositerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Hyvinvointia koskevia ratkaisuja pohditaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Onko päätöksenteko harkittua, kun "prosenttiluku" on nostettu "tunnetuissa" kaupassa myytävissä tuotteissa? Onko seurausvaikutuksia mietitty huolella? Perustellusti kysytäänkin, miten ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat järjestyvät. Pakolaisten kotouttaminen vaatii myös hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Lainsäädännön kautta tehtyjä ratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioidaan. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa. Tarkoitus on mennä ihmisten kannalta "oikeaan suuntaan ja tuottaa hyvää mieltä". Päätöksenteolta kysytään, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on lainsäädännössä kokonaisuus. "Sosiaalinen puoli" unohtuu keskusteluissa. Edellä mainittu "prosenttiluvun nostaminen" on yhteydessä terveyttä heikentäviin tekijöihin. Sosiaaliset vaikutukset seuraavat mukana. Miten kokonaisuus hallitaan mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa?
Yhteiskunnan kannalta tiedetään, että "sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun." Kyseinen ajatuskulku on perusteltua miettiä huolella säädettäessä lakeja, jotka vaikuttavat terveyttä heikentäviin seurauksiin.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa pohditaan myös johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa "eriarvoistumisen välttämiseen". Toimeentulokysymykset heijastuvat ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevan lisäksi muistamme hyvin ja kuulemme jouluaattona julkisuuden viestintänä, kun "Suomen Turussa julistettiin joulurauha". Tämä pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Juhlavuositerveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 9. joulukuuta 2017
Joulun aika lähestyy
Juhlavuotta ja itsenäisyyspäivää on vietetty. Tapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Muun muassa Kuopiossa pidetty valtakunnallinen paraati on huomattu. Yleisönosaston kirjoituksissa on arvostettu Karjalan lennoston järjestelyjä. Nyt mietitään muutakin, mitkä olisivat keskeisiä "joulun teesejä" sanoman kannalta. Tiedämme, että Martti Luther on tutkistellut yhteiskuntaa ja kirkon toimintaa.
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään." Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)", joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen "otsikon sisältö" on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen "syvälliseen sanomaan", joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei "eriarvoistumista" yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 16. marraskuuta 2017
Itsenäisyyspäivän merkitystä arvioidaan
Julkisuudessa on pohdittu, miten "itsenäisyys" eri toiminnoissa ymmärretään. On mietitty myös koulutuspoliittisia pelisääntöjä ja arviointikäytäntöjä. Koulujen tekemä arviointi on yhteydessä jatko-opintoihin pääsyyn. Yhteiskunnan koulutusratkaisuja pohdittaessa kysytään, miten oikeudenmukaisuus käytännössä toteutuu. Kysytään sitäkin, mitä annettavaa koulutuksella on hyvinvoinnin kannalta ja millaisten arvojen ohjaamina peruskoulu luotiin.
Itsenäisyyspäivän lähestyessä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Käydään katsomassa muun muassa uusi valmistunut "Tuntematon sotilas" ja arvioidaan sen laatu verrattuna aikaisempiin elokuvaversioihin. Kulttuurin alueelle kuuluvien asioiden lisäksi mietitään muitakin hyvinvointitavoitteita, joiden saavuttaminen on yhteydessä päätöksentekoon.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit pohtivat myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu esimerkiksi Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä asiana mietitään tässä myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Päätöksentekoa seurataan ja pohditaan mahdollisia seurauksia tarkkaan. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämisestä vastaisi julkinen maakunta ja valinnanvapaus perustuisi monituottajamalliin. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan eri tahoilla "itsenäisesti" huolta.
Usein kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohditaan vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: tehtävät ovat kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Itsenäisyyspäivän tapahtumia sivutaan Kuopiossa 18.11.2017 pidettävässä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa", jossa mainitaan muun muassa 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla julkistettu Kuopion Reserviupseerikerhoa koskeva historiateos. Kuopion kaupunki järjestää itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit ovat kunniavieraina. Kuopiossa on Valtakunnallinen paraati itsenäisyyspäivänä, joka on ainutlaatuinen juhlavuoden 2017 tapahtuma.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Itsenäisyyspäivän lähestyessä muistellaan "maan historiallisia vaiheita ja koettelemuksia". Käydään katsomassa muun muassa uusi valmistunut "Tuntematon sotilas" ja arvioidaan sen laatu verrattuna aikaisempiin elokuvaversioihin. Kulttuurin alueelle kuuluvien asioiden lisäksi mietitään muitakin hyvinvointitavoitteita, joiden saavuttaminen on yhteydessä päätöksentekoon.
Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alue on heille tuttua: "Oli lähdettävä suorittamaan tehtävää "siellä jossakin", kun kutsu kävi, vapaaehtoisinakin oltiin." Veteraanit pohtivat myös kysymystä: "Miten hyödynnetään kokemus?"
"Veteraanin iltahuuto" puhuttelee. Kyseinen musiikkikappale on tuttu esimerkiksi Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvolle, joka johti laulua itsenäisyyspäivänä 2015 presidenttiparille presidentinlinnan juhlassa.
Esitys hiljensi paikalla olevat kuulijat ja television ääressä olevat katselijat. Musiikkikappaleen kohdalla muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka vuoden 2014 itsenäisyyspäiväjuhlassa saattoi olla vielä mukana kertomassa "kokemistaan asioista".
Tärkeänä asiana mietitään tässä myös sitä, että "laivamme ruori on luotettavissa käsissä, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa, ja vaikutusyhteydet on ymmärrettävä.
Päätöksentekoa seurataan ja pohditaan mahdollisia seurauksia tarkkaan. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämisestä vastaisi julkinen maakunta ja valinnanvapaus perustuisi monituottajamalliin. Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan eri tahoilla "itsenäisesti" huolta.
Usein kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa ja pohditaan vastuullisten tahojen roolia asioiden hoitamisessa. Veteraaneja kuultaessa osoitetaan heidän arvostamistaan.
Itsenäisyyspäivän ohjelmista on sovittu. Lippulinnoissa kannetaan Suomen lippuja ja järjestölippuja sankarihaudoilla: tehtävät ovat kunniakkaita luottamustehtäviä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet kuuluvat myös sankarihautojen tapahtumiin.
Itsenäisyyspäivän tapahtumia sivutaan Kuopiossa 18.11.2017 pidettävässä "Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa", jossa mainitaan muun muassa 14.3.2017 Kuopion kaupungintalolla julkistettu Kuopion Reserviupseerikerhoa koskeva historiateos. Kuopion kaupunki järjestää itsenäisyyspäiväjuhlan Kuopion musiikkikeskuksessa, jossa veteraanit ovat kunniavieraina. Kuopiossa on Valtakunnallinen paraati itsenäisyyspäivänä, joka on ainutlaatuinen juhlavuoden 2017 tapahtuma.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 31. lokakuuta 2017
Reformaation hiippakunnallinen pääjuhla 31.10.2017 Kuopion tuomiokirkossa
Kirkkovuoden aikana on toteutettu kirkon tehtäviä ja muisteltu aikaansaannoksia. Opilliset kysymykset ovat askarruttaneet tunnetusti Martti Lutheria. Hän on pohtinut myös lukutaidon merkitystä sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten ohjelmien mukaan. Musiikkikasvatus syventää "opillista sanomaa". Martti Lutherin "teesiajatteluidealla" on käyttöä koulutusta arvioitaessa.
"Kouluteesinä" on tässä hyvinvointiin vaikuttava ilmaisu: "Lähikoulut ovat arvovalinta." Väittämän "antiteesi" on toteamuksen vastakohta. Mikä se olisi päätöksenteossa, kun mietitään "oppilaiden parasta"? Koulukysymyksissä on tulkintaeroavuuksia: näkemykset eivät kohtaa, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnista. Nyt keskustellaan vilkkaasti, miten olisi meneteltävä eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Eroavat käsitykset lähentyvät "luovassa ilmapiirissä". Tässä palautetaan mieliin katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten "asioiden sisäistämistä". Luterilaisuuden juhlavuonna on kiinnitetty huomiota "opillisiin lähtökohtiin".
Asianosaisten kuuleminen ja henkilökohtainen tapaaminen auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikael Agricolaa tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Päätöksenteossa kokemuksesta on hyötyä, kun ollaan "vastakohtatilanteissa".
Ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotoutumisen kysymyksiin. Käsitteiden sisältöä on mietittävä syvällisesti. Usein todetaan, että lähipalveluista huolehditaan. Lähikouluja karsitaan kuitenkin melko helposti. Kysytäänkin aiheeseen liittyen, miten turvataan lähikoulut koulutusjärjestelmässä. Päättäjien on arvioitava toimintaansa: "Mitä tarkoitamme lähipalveluilla?"
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Toiminnasta vastaavien on arvioitava päätösten seuraukset. On tehtävä valintoja, jotka turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Onko lähikouluja tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee? Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Koulutuksen laatua arvioitaessa on ratkaistava kysymys, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntaa kehitystä tulevaisuutta kohti. Huoltajia on tuettava kasvatustehtävässä. Viestintävälineissä on tuotu kiinnostavasti esille niin sanottu "lasten sote" -käsite, johon tulisi päätöksenteossa paneutua. On mietittävä tarkoin perheitä koskettavia asioita.
Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. On turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä lueteltiin reformaation aiheeseen liittyviä asioita, jotka ovat "kouluteesejä". Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
"Kouluteesinä" on tässä hyvinvointiin vaikuttava ilmaisu: "Lähikoulut ovat arvovalinta." Väittämän "antiteesi" on toteamuksen vastakohta. Mikä se olisi päätöksenteossa, kun mietitään "oppilaiden parasta"? Koulukysymyksissä on tulkintaeroavuuksia: näkemykset eivät kohtaa, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnista. Nyt keskustellaan vilkkaasti, miten olisi meneteltävä eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Eroavat käsitykset lähentyvät "luovassa ilmapiirissä". Tässä palautetaan mieliin katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten "asioiden sisäistämistä". Luterilaisuuden juhlavuonna on kiinnitetty huomiota "opillisiin lähtökohtiin".
Asianosaisten kuuleminen ja henkilökohtainen tapaaminen auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikael Agricolaa tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Päätöksenteossa kokemuksesta on hyötyä, kun ollaan "vastakohtatilanteissa".
Ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotoutumisen kysymyksiin. Käsitteiden sisältöä on mietittävä syvällisesti. Usein todetaan, että lähipalveluista huolehditaan. Lähikouluja karsitaan kuitenkin melko helposti. Kysytäänkin aiheeseen liittyen, miten turvataan lähikoulut koulutusjärjestelmässä. Päättäjien on arvioitava toimintaansa: "Mitä tarkoitamme lähipalveluilla?"
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Toiminnasta vastaavien on arvioitava päätösten seuraukset. On tehtävä valintoja, jotka turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Onko lähikouluja tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee? Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Koulutuksen laatua arvioitaessa on ratkaistava kysymys, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntaa kehitystä tulevaisuutta kohti. Huoltajia on tuettava kasvatustehtävässä. Viestintävälineissä on tuotu kiinnostavasti esille niin sanottu "lasten sote" -käsite, johon tulisi päätöksenteossa paneutua. On mietittävä tarkoin perheitä koskettavia asioita.
Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. On turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä lueteltiin reformaation aiheeseen liittyviä asioita, jotka ovat "kouluteesejä". Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 9. lokakuuta 2017
Lottien perintöä vaalitaan
Monet lukijat ovat "löytäneet" otsikossa mainitsemani kirjoituksen laajasta verkkotarjonnasta. He ovat ilmaisseet rakentavia ja sivistystä heijastavia kommentointeja. Niistä saatava johtopäätös on muun muassa se, että on sisäistetty ja ymmärretty lottien perinteen suuri merkitys.
Lottien arvokasta perinnejuhlaa vietettiin 8.10.2017 klo 14.00 alkaen Kuopion musiikkikeskuksella, kuten oli suunniteltu. Arvokkaan juhlapuheen piti rouva Jenni Haukio, jonka luovaa ja monipuolista toimintaa on seurattu tarkkaan.
Kävin kiittämässä rouva Jenni Haukiota hienosta juhlapuheesta. Viittasin tietenkin myös kevään tapahtumiin, joita kirjoituksissani olen esittänyt. Ekumeeninen jumalanpalvelus oli Kuopion tuomiokirkossa klo 10.00. Karjalan lennosto kunnioitti lottien perinnettä suorittamalla ylilennon kello 13.30.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä 25-vuotisjuhlien järjestämisestä. Nähdyt ja kuullut tapahtumat ovat arvokasta historiaa. Kuopion tilaisuuksissa olleet saivat kulttuurikokemuksia, joita he eivät unohda. Suomalaisen kirjallisuuden päivänä eli 10.10.2017 arvioimme puolestaan Aleksis Kiven merkitystä kulttuurin hyväksi tehdystä työstä, Seitsemän Veljestä -teosta unohtamatta.
Historian tärkeisiin kysymyksiin on paneuduttava, kuten lottien perinteen kunnioittamiseen. On annettava syvällinen kuva tapahtumien kulusta ja merkityksestä. Vertauskohta on esimerkiksi suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Tärkeä "kiintorasti" ihmisten välillä on "arvostuksen ymmärtäminen".
Politiikassa on suunnistettava muu muassa “ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan” mukaan oikein, että tavoitteet ja suunta pysyvät hallinnassa.
Kun päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita huolella, niin “Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön on oltava sellaista, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon on oltava selkokielistä. Politiikan hyvä hoito on kokonaisuudessaan taitolaji.
Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Lottien arvokasta perinnejuhlaa vietettiin 8.10.2017 klo 14.00 alkaen Kuopion musiikkikeskuksella, kuten oli suunniteltu. Arvokkaan juhlapuheen piti rouva Jenni Haukio, jonka luovaa ja monipuolista toimintaa on seurattu tarkkaan.
Kävin kiittämässä rouva Jenni Haukiota hienosta juhlapuheesta. Viittasin tietenkin myös kevään tapahtumiin, joita kirjoituksissani olen esittänyt. Ekumeeninen jumalanpalvelus oli Kuopion tuomiokirkossa klo 10.00. Karjalan lennosto kunnioitti lottien perinnettä suorittamalla ylilennon kello 13.30.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä 25-vuotisjuhlien järjestämisestä. Nähdyt ja kuullut tapahtumat ovat arvokasta historiaa. Kuopion tilaisuuksissa olleet saivat kulttuurikokemuksia, joita he eivät unohda. Suomalaisen kirjallisuuden päivänä eli 10.10.2017 arvioimme puolestaan Aleksis Kiven merkitystä kulttuurin hyväksi tehdystä työstä, Seitsemän Veljestä -teosta unohtamatta.
Historian tärkeisiin kysymyksiin on paneuduttava, kuten lottien perinteen kunnioittamiseen. On annettava syvällinen kuva tapahtumien kulusta ja merkityksestä. Vertauskohta on esimerkiksi suunnistus, jossa on tarkoitus löytää rastit. Tärkeä "kiintorasti" ihmisten välillä on "arvostuksen ymmärtäminen".
Politiikassa on suunnistettava muu muassa “ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan” mukaan oikein, että tavoitteet ja suunta pysyvät hallinnassa.
Kun päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita huolella, niin “Suomi seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisällön on oltava sellaista, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon on oltava selkokielistä. Politiikan hyvä hoito on kokonaisuudessaan taitolaji.
Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 7. lokakuuta 2017
Lottien perinteen 25-vuotisjuhla Kuopiossa
Lottien arvokasta perinnejuhlaa vietetään 8.10.2017 klo 14.00 alkaen Kuopion musiikkikeskuksella. Juhlapuheen pitää rouva Jenni Haukio, jonka luovaa ja monipuolista toimintaa on seurattu tarkkaan. Ekumeeninen jumalanpalvelus on Kuopion tuomiokirkossa klo 10.00. Karjalan lennosto kunnioittaa lottien perinnettä suorittamalla ylilennon kello 13.30.
Minna Canthin päivänä Kuopiossa oli myös arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksen tiloissa. Ajankohtaan liittyen presidenttipari sai "kansan liikkeelle". Vierailu havaittiin Kuopion torilla, kun alue täyttyi ihmisistä. He halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä". Lottien perinnejuhlaan on odotettavissa runsaasti väkeä.
Aikaisemmat asiat muistuvat mieleen. Kuopion torilla pääsin tapaamaan arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Historiaan liittyvien kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan esimerkiksi komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ammattinsa puolesta ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa usein hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.
Lottien tekemä arvokas työ on muistamisen ja juhlimisen arvoista. Kiinnostava kuulla ja nähdä, mitä asioita rouva Jenni Haukio nostaa esille juhlapuheessaan Kuopiossa pidettävässä lottien perinteen 25-vuotisjuhlassa 8.10.2017. Viittaako hän tärkeässä juhlapuheessaan esimerkiksi kuntoa ja luontoa arvostavaan Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumaan, jonka suojelijana hän oli.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä
25-vuotisjuhlien viettämisen johdosta.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Minna Canthin päivänä Kuopiossa oli myös arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksen tiloissa. Ajankohtaan liittyen presidenttipari sai "kansan liikkeelle". Vierailu havaittiin Kuopion torilla, kun alue täyttyi ihmisistä. He halusivat nähdä tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion "livenä". Lottien perinnejuhlaan on odotettavissa runsaasti väkeä.
Aikaisemmat asiat muistuvat mieleen. Kuopion torilla pääsin tapaamaan arvovieraita ja esittämään nopeasti asiani: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Veikko Vilmi kiittää Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Rouva Jenni Haukio oli selvästi myös kiinnostunut historiikista, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.
Tänä juhlavuotena 2017 toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiikkijulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun "kirja löydetään" laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Historiaan liittyvien kysymysten vastauksia on saatava aikaan. Päätöksiä ja tilanteita on analysoitava tarkkaan. Toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan esimerkiksi komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Minna Canthin päivänä Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi puheessaan kiusaamiskysymyksiä ja tietenkin ammattinsa puolesta ulkopolitiikan asioita. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan "askelmerkkien" mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "juhlavuottaan viettävä Suomi välttää karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina "kaikkien mielessä". Päätöksenteossa kiire hankaloittaa usein hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on "ylin ohjenuora", joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, minkä “arvojen” avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Tavoitteita ja asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin "ajatukset". Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko, mikä aihepiiri kiinnostaa rouva Jenni Haukiotakin. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä muisteltiin Minna Canthin merkitystä.
Lottien tekemä arvokas työ on muistamisen ja juhlimisen arvoista. Kiinnostava kuulla ja nähdä, mitä asioita rouva Jenni Haukio nostaa esille juhlapuheessaan Kuopiossa pidettävässä lottien perinteen 25-vuotisjuhlassa 8.10.2017. Viittaako hän tärkeässä juhlapuheessaan esimerkiksi kuntoa ja luontoa arvostavaan Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumaan, jonka suojelijana hän oli.
Onnittelen Suomen Lottaperinneliittoa ja Kuopion Lottaperinneyhdistystä
25-vuotisjuhlien viettämisen johdosta.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)