Tieto- ja viestintätekniikka

VEIKKO VILMI

YTT, KT, dosentti


Adjunct Professor

Doctor of Social Sciences

Doctor of Educational Science

Kuopio, Finland




Julkaisuja ja tieto- ja viestintätekniikka


Linkkejä

http://www.veikkovilmi.fi.

https://veikkotvtkoulutus.blogspot.com/

https://veikonopo.wikispaces.com/

https://veikko2.wikispaces.com



Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.


Julkaisuja

Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio.

Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.

Tieteellisiä referee-artikkeleita ja juhlakirjoja

Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 /1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

Linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.


Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja-järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Web address: http://www.veikkovilmi.fi.



Tieto- ja viestintätekniikka 1



Projektityö 1


Linkkejä


Vilmi, Veikko 2008. Niiralan / Haapaniemen koulun TVT:n tehtävät. Kuopio.

Vilmi, Veikko 2008. Niiralan / Haapaniemen koulun TVT-strategia. Kuopio.



20 Niiralan / Haapaniemen koulu


­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Sisällys

(Koulun TVT-strategia ja TVT-tehtävät 2008)

1 TIIVISTELMÄ
2 JOHDANTO
3 VISIO JA TAVOITETILA
4 SISÄLLÖT JA MENETELMÄT
4.1 Nykytilanne
4.2 Sisältöjen ja menetelmien tavoitteet ja toimenpiteet 2007 - 2012
4.3 Sisältöjen ja menetelmien toimintatapoja
4.4 Sisältöjen ja menetelmien resurssointi
5 OSAAMINEN
5.1 Nykytilanne
5.2 Osaamisen tavoitteet ja toimenpiteet 2007 - 2012
5.3 Osaamisen toimintatapoja
5.4 Osaamisen resurssointi
6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
6.1 Nykytilanne
6.2 Toimintaympäristön tavoitteet ja toimenpiteet 2007 - 2012
6.3 Toimintaympäristön toimintatapoja
6.4 Toimintaympäristön resurssointi
7 TOIMEENPANO JA ARVIOINTI
8 LIITTEET
8.1 Liite 1: Paikalliset taitotasot
8.2 Liite 2: Alustava TVT-koulutussuunnitelma
8.3 Liite 3: Verkko-opetuksen asiantuntijan tehtävät
8.4 Liite 4: Alueiden / oppilaitosten TVT-vastaavien tehtävät
8.5 Liite 5: Oppilaitosten ATK-vastaavien tehtävät
8.6 Liite 6: OPH:n määrittelemät oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaidot



Tieto- ja viestintätekniikka 2


Projektityö 2


Vilmi, Veikko 2008. Oppilaanohjauksen nivelvaiheen tieto- ja viestintätekniikan projekti

- peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Kuopio.


Linkkejä


http://peda.net/oppimappi/kuopio/kpk/6/2617/2207/2208/3134/
https://peda.net/oppimappi/kuopio/kpk/
http://peda.net/oppimappi/kuopio/kpk/6/2617/2207/2208/2765/



Tieto- ja viestintätekniikka 3


Projektityö 3

Vilmi, Veikko 2008. Oppimisaihiot oppimisprosessin rakentamisessa ja ohjaamisessa. Kuopio.



Sisällys

1 Projektin kuvaus
2 Projektin tavoitteet
3 Projektin vastuuhenkilöt ja tehtäväjako
4 Resurssit
5 Projektin aikataulu
6 Projektista tiedottaminen
7 Dokumentointi
8 Projektin hyödyt oppilaitokselle / alueelle
9 Henkilökohtaiset oppimistavoitteet
10 Muuta


Ohjeita nivelvaiheen oppilaanohjausta varten:


1 Terveydelliset tekijät opintoja suuntaamassa
2 Lisäkoulutuksen avulla toisen asteen opiskelua kohti 
3 Toisen asteen opiskelun toteutuminen
4 Perinteinen lukiokoulutus tavoitteena
5 Erityislukio- tai etälukiokoulutus vaihtoehtona
6 Opiskelijaksi valinnan periaatteita - lukio esimerkkinä
7 Todistusvalinnan avulla koulutukseen - edellisen jatkoa
8 Lukiokoulutuksen suorittaminen ulkomailla
9 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelun huomioiminen - esimerkki
10 Verkossa olevan TVT-materiaalin merkityksen arviointi
11 Lopuksi


Ohjeita nivelvaiheen oppilaanohjausta varten -tekstit muodostavat oppilaanohjauksen prosessin kannalta harkittuja kokonaisuuksia ja oppimisaihioita. Verkkoon tulevia raportointiesityksiä on voinut kommentoida. Tuotoksissa on käytetty PowerPoint-esityksiä ja animaatioita. Oppimisaihioita koskevia materiaaleja on mahdollista hyödyntää pedagogisesti oppilaanohjauksen oppimisprosessin rakentamisessa ja ohjaamisessa. Tavoitteiden mukainen oppimismateriaali on saatu kootuksi projektin tehtäväkysymysten ratkaisujen avulla (projektin tavoitteet, luku 2):


Tehtävä 1: Millaista oppilaanohjausta tukevaa tieto- ja viestintätekniikan tukimateriaalia on valmiina verkossa?
Tehtävä 2. Millaista oppilaanohjausta tukevaa tieto- ja viestintätekniikan tukimateriaalia esitetään verkossa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita varten?
Tehtävä 3. Millainen merkitys oppilaanohjaukselle on verkossa olevan tieto- ja viestintätekniikan tukimateriaalilla oppilaanohjaajan näkökulmasta?


Tieto- ja viestintätekniikka 4

Projektityöt (Vilmi, Veikko 2008) ovat olleet lähtökohtana 2015 tekemälleni OPS-projektityölle, joka on ollut Opetushallituksen valvoma ja rahoittama (oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen OPH:n määrittelyt, 8.6 Liite 6).


Projektityö 4

Vilmi, Veikko 2015. Perusopetuksen OPS -koulutusprojekti - perusopetuksesta toisen asteen opintoihin. Kuopio: MAOL ry.


Sisällys

1 Johdanto
2 Koulutusta yksilöllisesti
2.1 Viestintä
2.2 Kirjallisuus
2.3 Koulutuksen kehittely
3 Koulutusta ryhmätyönä
3.1 Yleinen tarkastelu
3.2 Yhteiskunta muutoksessa
4 Koulutus ja oppimisympäristö
4.1 Yhteydenpito
4.2 Tutustumiskäynnit
4.2.1 Yrityskylä
4.2.2 GTK:n Itä-Suomen yksikkö
4.2.3 Itä-Suomen LUMA-keskus
5 Koulutus ja teoriakehikko
5.1 Bloomin taksonomia
5.2 Ympäristö ja kehitys
6 Tutkittava ilmiö - Kestävä kehitys
6.1 Pedagogiset menettelyt
6.2 Tehtävien suorittaminen
6.3 Oppilaat ja opetussuunnitelma
6.4 Koulutusprojektin lisätarkastelu
7 Koulutusprojektin yhteenveto
Lähteet



Väitöskirjoissani (Vilmi 1993; 2005) ja projektitöissäni (Vilmi 2008; 2015) olen pohtinut koulutuspalvelujen yhteiskunnallisia kysymyksiä. Pedagogisten TVT -tukihenkilöiden koulutuksen olen suorittanut Kuopiossa 2000-luvulla. Niiralan / Haapaniemen koulun ATK:n ja TVT:n vastaavana henkilönä olen laatinut koulun TVT -strategian (Vilmi 2008). Tieto- ja viestintätekniikka 1:n tekstikohdassa olen maininnut, mitä asioita laatimani koulun TVT-strategia on sisältänyt. Tehdyllä työllä on ollut tärkeä merkitys muillekin projektitöilleni, joita esitän tässä kirjoituksessa.

Yliopisto-opinnoissani (YTT, KT, dosentti) ja tieto- ja viestintätekniikan projektitöissäni olen miettinyt tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia kysymyksiä. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipo­litiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuri on läheisessä yhteydessä tieto- ja viestintätekniikkaan. Kuopion yliopiston laskentakeskuksessa tapahtuneet harjoittelut ja oppilasvalintojen kehittelyä koskevat työnäytteet ovat jääneet mieleen. Olen tehnyt valintoihin liittyvän tutkimusraportin: Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti.

Tapahtumia seurataan

Seuraamme tarkkaan, mitä maassamme tapahtuu. Tiedämme esimerkiksi sen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kiertäneet Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vierailujen ajankohdista ja paikoista on tiedotettu. Muun muassa kuopiolaiset ovat kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.

Asiaan liittyen muistetaan Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös kansan parissa Kuopion torilla.

Kuopion torilla tapasin arvovieraita: "Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana."

Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio - Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite tuli ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio - Jukola oli "esimerkillinen ryhmäsuoritus".

Kuopio - Jukolan suunnistustapahtuma oli välittänyt osallistujille "ainutlaatuisen tunnelman", josta oli saatu tietoa internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.

Maakuntavierailut 2017 jatkuivat kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset olivat Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkoi matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu - Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyi sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.

Hänen tehtävänään oli ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitettiin 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimi suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli yleisön tavattavissa, kuten tilanne oli ollut Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu - Jukola 2017 oli 69:s Jukolan viesti ja 40:s Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.

Joensuu - Jukola 2017-suunnistusasiasta palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin:
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."

Rouva Jenni Haukio oli myös kiinnostunut historiateoksesta, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on "vastuullinen", "perinteitä arvostava", "aatteellinen" ja "edunvalvonnallinen" reserviupseeriyhdistys.

Juhlavuosina toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun teos on löydetty verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.

Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "maamme purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Maakuntauudistusasiat ovat nyt edellä mainittujen lisäksi esillä. Päätöksenteossa kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan ja valvoo sitä, miten asioiden tulee olla turvattaessa ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisesti.

Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, millaisten arvostusten avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.

Yhteiskunnan tavoitteita, kulttuuria ja Jukolan viestikilpailujakin pohtiessa muistuu mieleen merkkihenkilöitä, joita nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi Mikael Agricola ja Martti Luther. Uuden testamentin suomennos on kulttuuriteko sivistyksen kannalta.

Lukutaidon ja kielen kehittäminen on ollut tärkeä, että nyt osataan itsenäisesti perehtyä muun muassa Lahti - Hollola Jukolan kilpailuja koskeviin kirjallisiin esitteisiin. Suunnistajat ymmärtävät myös luonnon merkityksen, ettei luontoa roskata. Suunnistustapahtumien jälkeen huomataan, millainen on ollut yleisön käyttäytyminen.

Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistuskilpailuissa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. SSL:n lajisäännöt on luettavissa Suomen Suunnistusliiton internetsivuilta. Suunnistuspiikkareiden käyttö on kielletty, nastarit on sallittu. Tarkoitus on varjella luontoa, johon kiinnitetään huomiota kansainvälisenä ympäristöpäivänäkin.

Järjestäjien nimeämät joukkueet saavat GPS-seurantalaitteet, mikä helpottaa suunnistustapahtuman seurantaa ja lisää kiinnostavuutta viestintävälineiden kautta. Kyseiset joukkueet käyttävät numeroliivejä. Harjoituskieltoalue on nähtävissä Lahti - Hollola Jukola internetsivuilla: www.jukola.com/2018/kilpailijat/harjoituskieltoalue/

Jukolan viestitapahtumissa toteutuvat urheilullisesti eri sukupuolten kannalta tasa-arvoiset periaatteet. Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia, joka on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka oli kilpailujen suojelijana Joensuu - Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa.

Tänä vuonna 2018 on vuorossa 70:s Jukolan viesti ja 41:s Venlojen viesti, joiden vastuullisina järjestäjinä ovat Hollolan Urheilijat -46 ja Lahden Suunnistajat -37. Lahti - Hollola Jukola on ajallisesti seurattavissa 16.–17.6.2018. Viestitapahtuma on merkittävää toimintaa perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.



Menestystä Lahti - Hollola Jukola 2018 -suunnistustapahtumalle.

Maailman ympäristöpäivää.



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi.

Kuopio

Lippujuhlan päivä lähestyy

Päätettyjä asioita ja toimintoja huomioidaan. Perinteistä puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään 4:ntenä kesäkuuta. Kyseinen päivä tähdentyi Suomen juhlavuonna 2017. Historian ja kulttuurin vaiheita on tutkittu ja arvioitu. Reserviupseerikoulun 95-vuotista taivalta juhlittiin Haminassa kesäkuun 6:ntena 2015 ja RUL-85-juhlaa Haminassa 5. - 6.8.2016.

Historiaa käsitteleviä tapahtumia on vietetty Kuopion kaupungintalollakin, jossa kokoonnuttiin 14.3.2017 klo 17.00 alkaen Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 85-vuotishisjulkaisun julkistamistilaisuuden merkeissä. Asiasta tiedotettiin muun muassa Savon Sanomissa 28.2.2017. Historiajulkaisun valmistumisella haluttiin kunnioittaa Suomen juhlavuotta 2017.

Päätöksiä ja tilanteita arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta. Asioita pohdittaessa hahmotetaan kehityksen kulkua, johon heijastuvat arvostukset. Yhteisön toiminta voi olla "vastuullista", "perinteitä arvostavaa", "aatteellista" ja "edunvalvonnallista". Kun toimitaan perusteltujen linjausten ja päätösten mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa.

Asioiden ollessa kunnossa ja selkokielisiä on perusteltua sanoa esimerkiksi, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Päätöksenteon on hallittava perustuslain velvoittamana kesäkuun oloissa ja muulloin myös sosiaali- ja terveydenhuollon, maakuntauudistuksen ja kotouttamisen kysymykset, jotka koskettavat ihmisten hyvinvointia.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan "hyvä järjestyminen" on viisautta. Toiminnan onnistumista arvioitaessa on muistettava aina peruskysymys, miten luotettavissa käsissä maamme laivan ruori on. Tämän vertauskuvallisen ilmauksen toteuttaminen on haasteellinen. Miten kävisikään, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vielä etsittäisiin?

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite hahmottuu, kun kokemus hyödynnetään ja päätöksenteon vaikutukset tiedostetaan. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden määritteleminen on hallinnassa, jälkeenpäin ei tarvitse selitellä tehtyjä ratkaisuja.

Kansalaiset seuraavat ja tulkitsevat kuulemansa ja lukemansa kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tietoa saadaan viestintävälineiden kautta. Tiedetään, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme on arvostettu maailmalla. Maallamme on siten mahdollisuuksia toimia rauhaa edistävissä hankkeissa, kuten on tapahtunutkin.

Ulkopolitiikan aiheesta kysytään jatkuvasti, miten rakentavasti tarvittavan osaamisen taito näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella. Päätöksenteon ratkaisuissa luottamus on keskeistä: ymmärrettävyysvajetta ei synny eikä perustavoite hämärry.

Kaikenlainen toiminta kiinnostaa. Muistelemme muun muassa aikaansaannoksia, miten on vaikutettu kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi muutoksenalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Historiassa on esimerkkejä henkilöistä, joita nostetaan esille juhlavuosina. Saavutusten merkitystä ja yleistä kulkua pohditaan.



Vuoden 2018 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi.

Kuopio

Yhteiskunta ja päätöksenteko

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestämisen ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioita arvioitaessa. Uudistuksia tehtäessä määrittelyjen on oltava selkeitä ja rahoituksen oltava kunnossa. Monia askarruttaa henkilökohtaisen budjetin yhteys palvelujen rahoitukseen.

Päätöksenteon on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuuden merkitys ja yhteys käytännön tasolla olevien palvelujen laadun arviointiin. Eduskunta pohtii, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.

Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.

Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.

Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada tarkasteltavat asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi.

Kuopio

Yhteiskunnassa pohdittavaa

Johan Vilhelm Snellman pohti aikoinaan esimerkiksi koulutusta, joka on tärkeä tekijä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Hänen ajatuksensa, joihin palataan jatkuvasti, ovat säilyneet. Tässä kirjoituksessa käsitellään niitä kysymyksiä, joita J. V. Snellmankin on miettinyt. Miten hän hahmottaisi ja ymmärtäisi nykyisiä suuria rakenteellisia suunnitelmia ja hankkeita?

J. V. Snellman (12.5.1806 Tukholma - 4.7.1881 Kirkkonummi) oli fennomaani 1800-luvun Suomessa ja vaikutti suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana J. V. Snellman toimi suomalaisena filosofina, kirjailijana, sanomalehtimiehenä ja valtiomiehenä. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja kansallisena herättäjänä.

Sivistystä arvostavassa yhteiskunnassa järjestetään sellaisia koulutuspalveluja, jotka tyydyttävät ihmisten hyvinvointitarpeita. Perustellusti kysytäänkin, miten tavoite toteutuu. Koulutusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen sijoittamiseen ja mitoitukseen sekä toiminnalliseen sisältöön.

Koulutustavoitteiden saavuttaminen vaatii muun muassa sitä, että kasvatus- ja opetussektorilla on riittävästi kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Koulutuksen on oltava lisäksi motivoivaa ja siinä viihdytään. Haastetta riittää. Toivotaan myös sitä, että opettajankoulutus kouluttaisi opiskelijoita sillä tavoin, että heillä olisi vahvat tiedot sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen alueesta.

Opettajankoulutuksesta opiskelija valmistuu tulevaan ammattitehtävään, joka vaatii teoriatuntemuksen ohella käytännön kasvattamisen ja opettamisen taitoa. Opiskelun aikana on saatava vankka tuntuma haasteelliseen arkielämän kasvatus- ja opetustyöhön.

Kasvattajan ammattitaito näkyy siinä, miten hän pystyy sopeutumaan muuttuviin oloihin ja hallitsee erilaisten kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. On tiedettävä mahdollisimman hyvin kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja välivaiheet, joita tarvitaan kasvatus- ja opetusprosessien hahmottamisessa.

Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pyrkivä työ vaatii myös kiinteää kodin ja koulun yhteistyötä. Kasvatus- ja opetustapahtuman onnistumista voidaan pohtia henkilöiden vuorovaikutustekijöiden kannalta. Kasvatus- ja opetusprosesseja seurataan ja arvioidaan eri tavoin. Miten perusteltua on laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, kuten keväisin tehdään?

Koulutuspalvelujen laatu on yhteydessä henkilöstön ammattitaidon ohella koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin ja toimintavarmuuteen sekä turvallisuuteen. Viime aikoina on keskusteltu koulun turvallisuustekijöistä painavasti. Koulutuksen laatua arvioitaessa on selvitettävä, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet kohtaavat toisiaan.

Yhteiskunnan järjestämän koulutuksen on oltava oikeudenmukaista ja syrjäytymistä estävää. Koulutusratkaisut ovat koulutuspolitiikan arvoihin liittyviä hallinnollisia suorituksia. Koulutuspalvelujen järjestyminen ilmaisee yhteiskunnan laadukkuutta, jos koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla vaikutetaan siihen, missä määrin yhteiskunnan tuottamat ja rahoittamat koulutuspalvelut vastaavat ihmisten odotuksia.



Hyvää Eurooppa-päivää

Hyvää helatorstaita

Hyvää J. V. Snellmanin päivää



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi.

Kuopio

Suomalaisen työn päivä

Ajankohtaan liittyvät pohdinnat sopivat hyvin työn päivään. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään perinteisesti. Historiasta on yhteyksiä nykyaikaan, muun muassa vappukokkojen polttamiset. Muistamme myös pääsiäisenaikaiset pääsiäiskokotkin.

Monet antiikin aikaan kuuluvat tapahtumat kiinnostavat. Vuoden alussa oli esimerkiksi tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, joka pystyy näkemään menneitä ja tulevia asioita. Sään ennustaminen on ollut aina tärkeä.

Suomalaisen työn päivänä kokoonnutaan mielellään muun muassa toreille. Siellä kuunnellaan poliittista sanomaa, jossa esitellään työsaavutuksia ja miten maata luotsataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Erilaista toimintaa on mietitty pienten maiden kannalta.

Yhteiskunnan kehittäminen on yhteydessä arvolähtökohtiin ja toimintakulttuuriin, jolloin velkaantumiseen, työllisyyteen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta pohditaan perustuslain reunaehtojen puitteissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteon tulokset ovat arvioitavina esimerkiksi vapun aikaan kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset myös askarruttavat.

Eduskunnan vappua lähellä olleet kyselytunnit ovat kiinnostaneet. Perusteltua on kysyä, miten kysymykset ja vastaukset ovat kohdanneet toisensa.

Työmotivaatiota ja -moraalia pyritään pitämään yllä ja voidaan tehostaa hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

Kasvojen ilmeestä saattaa joskus näkyä, että sanojalla oli jotain huumorisävytteistä asiaakin kerrottavana. Se huomattiin sunnuntaina 22.4.2018 Kuopion Inkilänmäen korkeudella, kun oli perinteinen Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuus:

Olen menettämässä työn jäljen. Lumi, joka on teettänyt kovasti töitä tänä talvena, sulaa. Lumikolalla tehdyt lumipenkat ovat melkein hävinneet.

Mitähän tuohon vielä lisäisi jatkoksi? Niin, seuraava asia juolahti mieleen, kun kiiruhdin aiemmin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään laulutilaisuuteen:

Työmotivaatio on korkealla. Haluamme tietää, miten korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen siellä huoneremonttia. Työmotivaatio on aika korkealla. Meillä on puolestaan instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Voitteko kertoa, miten korkealla? Soitamme toisella tasolla.

Vastauksia ja sisältöä pohditaan ja arvioidaan. Kiinnostavuus on yhteydessä lukemisen ja kommentointien määrään. Kritiikin ohessa mielessä on varmaan lisää huumoriajatuksia, jotka täydentävät kirjoitusta ja sopivat hyvin vappuun.



Hyvää suomalaisen työn päivää.

Vapputerveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi.

Kuopio

Veteraanipäivä

Ulkopolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuuksissa. Tapahtumissa on edetty ohjelman mukaan. Muun muassa "Veteraanin iltahuuto" - musiikkikappale on kuultu ja laulettu. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.

Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien antia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina
oikeina.

Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa.

Julkisuudessa on mainittu erilaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti käytännössä, kun laajojen kokonaisuuksien eri puolet huomioidaan tarkasti?

Ulkopolitiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat herkästi asiantuntijoihin, kun päättävät asioista. Onko tehtävä ollut liian haastava omille taidoille?

Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksistä. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.


Vuoden 2018 terveisin.


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.

Kuopio