Viime vuonna 2018 Minna Canthin päivänä oli Kuopion kaupungintalolla Sananvapausseminaari, jossa pohdittiin sananvapaus ja sananvastuu. Perusteltua on kysyä, miten hyvin päätöksenteossa tunnetaan kyseisten sanojen sisältö ja millä tavoin jääviys- ja itseohjautuvuussanat toimivat käytännössä. Heitelläänkö liian helposti vuorovaikutustilanteissa populistileimoja? Säilyykö kevään vaalitapahtumissa asiallisuus?
Minna Canth on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hänen tuotoksensa kiinnostavat. Pari vuotta sitten Minna Canthin päivänä oli Kuopiossa arvokas tilaisuus Kuopion musiikkikeskuksessa. Presidenttiparin vierailu havaittiin tuolloin Kuopion torilla. Ihmiset halusivat tavata arvovieraat. Vuoden 2018 pidettävät presidentinvaalit olivat jo mielessä.
Kuopion torilla kiitin Vehmersalmella pidetyn Kuopio-Jukola 2014-viestitaphtuman suojeluksesta. Oli kiinnostavaa osallistua suunnistustapahtumaan vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana.
"Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiajulkaisu, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin."
Historiajulkaisu esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerhon on arvioitu olevan vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys.
Tänä vuonna on Kangasala-Jukola 15. - 16.6.2019 viestisuunnistustapahtuma eli 71. Jukolan viesti ja 42. Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kangasala SK ry. Suunnittelut ovat pitkällä ohjelman toteuttamisessa.
Juhlavuosina toimitetaan aktiivisesti kulttuuritarjontaa, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun historiateos on löydetty laajasta verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.
Päätöksentekoa ja tilanteita analysoidaan. Kysymysten ja vastausten on kohdattava esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla ja seminaareissa. Tavoitteiden toteutuminen on henkilöiden vastuulla. Onnistunut toiminta tarkoittaa sitä, että suuria asioita punnitaan komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä harkitut kannanotot kertovat siitä, miten menetellään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kuopion torilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota puheessaan kiusaamiskysymyksiin ja tietenkin ulkopolitiikan asioihin. Kun kuljetaan perusteltujen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askelmerkkien mukaan, tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että "vältetään karikkoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä".
Sisäpoliittiset haasteet - sosiaali- ja terveydenhuolto - ovat myös ajankohtaisina asioina kaikkien mielessä. Päätöksenteossa kiire hankaloittaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki on ylin ohjenuora, joka määrittää suunnan.
Yhteiskunnassa arvioidaan, minkä arvojen avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja miten yksimielisiä ollaan tavoitteista. Minna Canthille yhteiskunnalliset kysymykset olivat tärkeitä. Hänen kirjoittamansa tuotanto on siitä osoituksena.
Asioita pohdittaessa muistuu mieleen Mikael Agricola, joka on tuntenut läheltä Martti Lutherin ajatukset. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Merkkihenkilöitä nostetaan esille juhlavuosina ja kunnioitetaan liputuksilla. Tasa-arvon päivänä 19.3.2019 muistellaan taas Minna Canthin merkitystä maamme kulttuurihistoriassa.
Talvisodan päättymisen muistopäivä oli 13.3.2019. Talvisota tunnetaan muun muassa vaikeista talviolosuhteista, mikä on vaatinut voimanponnistuksia. Tärkeä on muistella Suomen 100-vuotistaivalta, jota juhlittiin 6.12.2017. Valtakunnallinen sotilasparaati oli Kuopiossa 6.12.2017, edellinen oli 6.12.2010. Paraateihin olen osallistunut MPK-osastossa.
Historian tiedon kannalta muistellaan myös Viron 100-vuotistaivalta, jonka juhlapäivä oli 24.2.2018.
Kuopion torilla oli perjantaina 15.3.2019 nuorten ilmastoa koskeva kannanottotilaisuus, jolla on yhteys julkisuudessa esiintyneeseen ruotsalaiseen Greta Thunbergiin.
Hyvää Minna Canthin päivää.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
sunnuntai 17. maaliskuuta 2019
perjantai 8. maaliskuuta 2019
Sote-uudistuksen vaiheita seurattu
Olemme seuranneet ja keskustelleet, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kohdalla on tapahtunut. Päivämäärä 8.3.2019 on jäänyt mieleen. Perustellusti mietitään sitä, miten kyseinen uudistus tulee vaikuttamaan hyvinvointiin. Täyttyvätkö palveltavuuskriteerit? Pohditaan myös sitä, millainen on päätösratkaisujen arvopohja. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta toteutetaan, on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Perätään lisäksi vastauksia, millaiset ovat palvelujen maksujärjestelmät.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaatii monipuolista kokemus- ja tutkimustietoa ja harkintaa. Mietitään myös sitä, mitä kiire merkitsee asioiden hoidossa. Perustuslain näkökulma on melko usein unohtunut, jolloin perustuslakivaliokunta on joutunut puuttumaan päätöksenteon kulkuun. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu on etääntynyt hallinnasta, vaikka on käytettävissä palkattuja asiantuntijoita?
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siihen, että lainvalmistelu on aukoton. Kyseisen uudistuksen toteutus on haaste, joka sisältää monia ratkaistavia kysymyksiä. Asioiden etenemistä seurataan tarkkaan. Pohditaan myös sitä, millaisia malleja käytetään palvelujen tarvitsevien näkökulmasta. Viimeaikaisissa tarkasteluissa on ilmennyt perustuslaillisia ongelmia. Tärkeä on miettiä sitä, että uudistusten rahoitus on aukotonta.
Yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia kansalaisten hyvinvoinnin kehittämisestä. Perustuslain kriteerit varmistavat päätöksenteon taustalla, että toimitaan kansalaisten parhaaksi. Tarkkaan on kuunneltava niitä, joita uudistukset koskevat. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Aiheellista on kysyä, miksi päätösten tekeminen tapahtuu joskus liian kiireellisesti.
Valistuneella päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon asioita, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Koulutuksen kohdalla lähikoulun käsite on pidettävä hyvin mielessä. Mitä tarkoittaa toisaalta ja yleensä hyvinvoinnin toteutuminen eri väestöryhmien kannalta?
Hyvää kansainvälistä naistenpäivää.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaatii monipuolista kokemus- ja tutkimustietoa ja harkintaa. Mietitään myös sitä, mitä kiire merkitsee asioiden hoidossa. Perustuslain näkökulma on melko usein unohtunut, jolloin perustuslakivaliokunta on joutunut puuttumaan päätöksenteon kulkuun. Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainvalmistelu on etääntynyt hallinnasta, vaikka on käytettävissä palkattuja asiantuntijoita?
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siihen, että lainvalmistelu on aukoton. Kyseisen uudistuksen toteutus on haaste, joka sisältää monia ratkaistavia kysymyksiä. Asioiden etenemistä seurataan tarkkaan. Pohditaan myös sitä, millaisia malleja käytetään palvelujen tarvitsevien näkökulmasta. Viimeaikaisissa tarkasteluissa on ilmennyt perustuslaillisia ongelmia. Tärkeä on miettiä sitä, että uudistusten rahoitus on aukotonta.
Yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia kansalaisten hyvinvoinnin kehittämisestä. Perustuslain kriteerit varmistavat päätöksenteon taustalla, että toimitaan kansalaisten parhaaksi. Tarkkaan on kuunneltava niitä, joita uudistukset koskevat. Hyvä suunnittelu auttaa päätöksentekoa, kun ratkaistaan yhteiskunnan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Aiheellista on kysyä, miksi päätösten tekeminen tapahtuu joskus liian kiireellisesti.
Valistuneella päätöksenteolla on parhaat keinot ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon asioita, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita. Koulutuksen kohdalla lähikoulun käsite on pidettävä hyvin mielessä. Mitä tarkoittaa toisaalta ja yleensä hyvinvoinnin toteutuminen eri väestöryhmien kannalta?
Hyvää kansainvälistä naistenpäivää.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 25. helmikuuta 2019
Urheilua seuratessa
Hiihdon MM-kisoja ja koripalloa on seurattu. Katseet ovat kääntyvät kilpailijoihin ja valmentajiin. Edellä olevan lisäksi mietitään kuitenkin eritoten ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohessa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten kaavailuja. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa. Tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden sisältöä arvioitaessa. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Toimintojen määrittelyjen on oltava selkeitä ja rahoituksen oltava kunnossa. Monia askarruttaa niin sanotun henkilökohtaisen budjetin yhteys palvelujen rahoittamiseen.
Päätöksenteossa on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus ja päätösten yhteys käytännön tasoisten palvelujen laatuun. On pohdittava huolella, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Tärkeä kysymys on, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palveluja arvioitaessa on mietittävä, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien toimintakriteerien on oltava selkeät. Suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien tehtävien laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset ohjeistukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava johtopäätöksiä ja hyvinvointiratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun suunnitteillaan ratkaistavia kysymyksiä, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja mahdollista maakuntauudistusta. Kun menetellään harkiten, kiirettä välttäen, pidetään asiat hallinnassa. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Urheilumenestystä kilpailijoille reilun pelin hengessä.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Toimintojen määrittelyjen on oltava selkeitä ja rahoituksen oltava kunnossa. Monia askarruttaa niin sanotun henkilökohtaisen budjetin yhteys palvelujen rahoittamiseen.
Päätöksenteossa on tunnettava hyvin palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus ja päätösten yhteys käytännön tasoisten palvelujen laatuun. On pohdittava huolella, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja mahdollinen maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Tärkeä kysymys on, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palveluja arvioitaessa on mietittävä, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien toimintakriteerien on oltava selkeät. Suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien tehtävien laatua seurataan ja arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset ohjeistukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja mahdollisen maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava johtopäätöksiä ja hyvinvointiratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun suunnitteillaan ratkaistavia kysymyksiä, kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja mahdollista maakuntauudistusta. Kun menetellään harkiten, kiirettä välttäen, pidetään asiat hallinnassa. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Urheilumenestystä kilpailijoille reilun pelin hengessä.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 12. helmikuuta 2019
Yhteiskuntaa suunnitellaan
Yhteiskunnassa on hoidettavana monenlaisista asioista. Toiminnan kannalta on tärkeä kalenteri, johon on merkitty demokratian kannalta äänestyspäivät. Pyritään toteuttamaan erilaisia ohjelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja.
Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Palveluja koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja toimintakriteerien on oltava selkeät. Suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtoehtoisia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon ratkaisujen laatu on yhteydessä johtajuuteen.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava johtopäätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun suunnitteillaan ja ratkaistaan suuria kysymyksiä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta on lähestyttävä siten, että kokonaisuus hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat myös päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Seuraamme kiinnostuneina, mitä asioita muun muassa abiturientit nostavat esille penkkareiden julisteissaan. Niissä heijastuu varmaan toiminta, miten yhteiskunta ja koulu ovat onnistuneet kasvatus- ja opetustehtävien järjestelyissä ja mitä hyvinvointitavoitteita saavutetaan. Monet ovat pohtineet ja miettineet omana aikanaan yhteiskunnan kehittämisen kysymyksiä.
Menestystä asianomaisille juhlijoille tulevissa opiskeluissa.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Palveluja koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja toimintakriteerien on oltava selkeät. Suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtoehtoisia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon ratkaisujen laatu on yhteydessä johtajuuteen.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava johtopäätöksiä ja ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun suunnitteillaan ja ratkaistaan suuria kysymyksiä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta on lähestyttävä siten, että kokonaisuus hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat myös päätöksenteon haasteita. Perustellusti voidaan kysyä, millaisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Seuraamme kiinnostuneina, mitä asioita muun muassa abiturientit nostavat esille penkkareiden julisteissaan. Niissä heijastuu varmaan toiminta, miten yhteiskunta ja koulu ovat onnistuneet kasvatus- ja opetustehtävien järjestelyissä ja mitä hyvinvointitavoitteita saavutetaan. Monet ovat pohtineet ja miettineet omana aikanaan yhteiskunnan kehittämisen kysymyksiä.
Menestystä asianomaisille juhlijoille tulevissa opiskeluissa.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 19. tammikuuta 2019
Asioita kohdataan
Toiminnan kannalta on tärkeä kalenteri, johon on merkitty muun muassa pyhä- ja juhlapäivät. Seurakunnissa toteutetaan tiettyjä ohjelmia ja käytäntöjä. Kristillinen kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Martti Luther ja Mikael Agricola ovat pohtineet tunnetusti omana aikanaan kirkkovuoden opillisia kysymyksiä. Yhteiskunnassa on hoidettava monenlaisia asioita.
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava läheltä palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Kirkkovuoden asioita on kohdattu. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyivät ja laulettiin tuttu Hoosianna-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Päätöksenteossa arvioidaan, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu vaalikauden aikana.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella mietitään sisäpolitiikan alueelle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten ratkaisuja. Keskusteluissa on tuotu esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa monia vuosia. Päätöksenteon tavoitteet ovat vaihdelleet, mikä on otettava huomioon asioiden laatua arvioitaessa. Uudistuksia koskevien määrittelyjen on oltava selkeitä.
Päätöksenteossa on tunnettava läheltä palvelujen saatavuus- ja saavutettavuus sekä palvelujen laatu. Eduskunnassa pohditaan, miten sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistus järjestettäisiin oikeudenmukaisesti kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Perustuslakivaliokunta valvoo asioiden lain mukaista kulkua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kokonaisvaltaisessa ratkaisussa on tiedettävä tarkkaan koko maassa asuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeet. Kotouttamista ei voida sivuuttaa. Mielenkiintoista on nähdä, miten eduskunnan perustuslakivaliokunta linjaa ja raamittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävästi.
Palvelujen laatua arvioitaessa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät toimivat markkinoiden kilpailutilanteessa. Palveluja koskevien uudistusten toimintakriteerien on oltava selkeät. Uudistusten suunnitelmissa ja kaavailuissa on esitetty monia vaihtuvia malleja, joiden seuraaminen on ollut vaikeahkoa. Päätöksenteon vastuulla olevien uudistusten laatua arvioidaan johtajuuden näkökulmasta.
Perustuslain mukaiset raamitukset auttavat eduskunnan päätöksentekoa, kun ratkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja maakuntauudistuksen rahoituksen kysymyksiä. Palvelujen tarvitsijoita on päätöksenteon tarkkaan kuunneltava johtopäätösten kannalta ja uudistusten ratkaisuja tehtäessä.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, miten suunnitteilla olevia suuria kysymyksiä, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta, tulisi lähestyä ja saada asiat hallintaan. Erilaisia rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat päätöksenteon haasteita. Voidaan kysyä, millaisia alueellisia kasvutarinoita päätöksenteko saa aikaan.
Kirkkovuoden asioita on kohdattu. Adventtisunnuntaina kirkot täyttyivät ja laulettiin tuttu Hoosianna-sävelmä, joka on Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä tuotos. Se on kuorolle tarkoitettu laulu, jonka sanat ovat peräisin Matteuksen evankeliumista. Päätöksenteossa arvioidaan, mitä hyvinvointitavoitteita on saavutettu vaalikauden aikana.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 16. tammikuuta 2019
Yhteiskunta tavoitteellinen
Lainsäädäntöön kuuluvia kaavailuja seurataan tarkkaan. Kysytään aiheesta, ryhdytäänkö toimintaan useinkin vasta kysymysten noustessa esille. Yhteiskunnan palvelujen kohdalla on ennakoitava. Tilanteita arvioitaessa kysytään myös perustellusti, millaista on sivistynyt kohtaaminen. Mitä sanoja käytetään puheissa? Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen.
Esimerkiksi koulujen kasvutapahtumissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, jos kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus. Tehtävä on haasteellinen. 25. - 26.1.2019 Helsingissä pidettävillä Educa 2019:n tilaisuuksissa pohditaan koulutuksen eri puolia ja tavoitteita.
Muun muassa J. V. Snellman on pohtinut koulutusta yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja. Äidinkielen taitojen merkityksestä ovat jotkut julkisuudessa olleet huolissaan.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on laadukkaasti kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian kehittymisen suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu kyllin hyvin huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä yhteiskunnan kehittämisen kannalta huolella.
Menestystä Educa 2019:n tapahtumalle.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Esimerkiksi koulujen kasvutapahtumissa mietitään ainesisältöjen ohella sivistyksen ja kasvatuksen syvällisempiä kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät helposti sivuun, jos kovat tavoitteet saavat sijaa. Asioiden arvostaminen on yhteydessä siihen, että kouluissa viihdytään ja estetään syrjäytymisen mahdollisuus. Tehtävä on haasteellinen. 25. - 26.1.2019 Helsingissä pidettävillä Educa 2019:n tilaisuuksissa pohditaan koulutuksen eri puolia ja tavoitteita.
Muun muassa J. V. Snellman on pohtinut koulutusta yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Turun piispan ja uskonpuhdistajan Mikael Agricolan aikaansaannokset. Mikael Agricola on toiminut niin osaavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta. Oppilaat tekevät kouluissa esitelmiä, joissa tarvitaan äidinkielen taitoja. Äidinkielen taitojen merkityksestä ovat jotkut julkisuudessa olleet huolissaan.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa on sellaiset institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeita. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Tieto- ja viestintätekniikka on laadukkaasti kaikkien oppilaiden ulottuvilla. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Opettajankoulutuksessa on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen. Koulutyössä on sytytettävä oppilaissa tiedon halu, joka motivoisi esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen. Julkisuudessa on esitetty huolta asian kehittymisen suhteen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Oppilaitoksia on asetettu julkisuudessa olleiden tietojen mukaan paremmuusjärjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu kyllin hyvin huomioon?
Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Laadukkaassa tilanteessa koulutuspalvelut on saatavilla. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on pohdittava jatkuvasti. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Esimerkiksi Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat esittäneet koulutusajattelua, jonka sanomaan on perehdyttävä yhteiskunnan kehittämisen kannalta huolella.
Menestystä Educa 2019:n tapahtumalle.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 8. tammikuuta 2019
Arvoja on pohdittu
Arvoja on pohdittu -kirjoitus on valmistunut kirkkovuoden loppiaisena eli sunnuntaina 6.1.2019. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut perinteisesti 21:stä joulukuuta ja kestänyt 13:een tammikuuta. Asiaan liittyy monille tuttu runollinen ilmaisu: "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi." Tässä nostetaan esille aikaan liittyvänä tapahtumana myös jääkiekon nuorten MM-kilpailut ja saavutettu maailmanmestaruus.
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu arki muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Kevään vaaleja myös jo mietitään tarkkaan. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen oli lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turussa sijaitsevan Brinkkalan talon parvekkeelta julistettiin joulurauha. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Äänestysrauhasta myös puhutaan. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä. Kyseinen sävelmä on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin soittaen Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet-fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sen jälkeen on ollut vuorossa vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan on liittynyt radio-ohjelma vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut onnistuneesti mukana viestinnän toteuttamisessa.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty, ja erilaisia urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Kirjoitukseni sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu, sillä he ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun on vastattava kysymykseen, miten laadullisesti joulunvietto niin sanotusta Tuomaasta Nuuttiin voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu muun muassa asumiskysymyksissä mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen on toimittava eriarvoistumista ehkäisevästi. Tämä tavoite on yhteydessä joulun sanoman sisäistämiseen.
Nuorten jääkiekon MM-kisoissa menestyneitä onnitellen.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)