Jalkapallon suomenmestaruudesta kilvoiteltiin

Lähetin aihetta koskevan onnittelutekstini Kuopion Palloseuralle.
Vastauspalaute oli puhuttelevasti: keltamustien mestaruusterveiset Banzai-hengessä.



Kuopion Palloseura
Toimijat ja vastuunkantajat


Onnittelen Kuopion Palloseuraa jalkapallon suomenmestaruuden saavuttamisesta
19.10.2019.


Olin seuraamassa äskettäistä Kuopion kotiottelua,
joka näytti lopputuloksen suunnan.
Uutisissa viestitetyt maalit osoittivat pelaajien taitoa,
jonka yleisö ja vastustajat huomioivat.
Yhteistyö pelissä näytti toimivan mallikkaasti.


Vuoden 2019 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Aleksis Kivi ajankohtainen

Kulttuuria tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota Aleksis Kiveen, jonka kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten pohdinnoissa. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on sanottava vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa.

Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.

Erilaisia asioiden painotuksia ja pohdintoja tarvitaan, kun kehitetään yhteiskuntaa tavoitteellisesti. Koulutus voi sisältää muun muassa työtapoja ja kertomuksia. Tarvittavat oppisisällöt jalostuvat ryhmien välisessä kanssakäymisessä.

Tässä viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.

Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Kouluun liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän.

Monien tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.

Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.

Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista.

Päätöksenteossa toiminta on joskus suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.

Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Kysytään aiheesta, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja tiesivät armeijan sotilaskoulutuksesta, joka helpottaisi mahdollisesti siviilivaikeuksien paineissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa hyödynnetään kokemusta.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan. Tehtävän onnistumista seurataan.




Hyvää vanhustenviikkoa.

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Henkilöitä muistellaan

Yhteiskunnassa nostetaan esille henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet asioihin. Kansalaisvaikuttamisen päivänä pohditaan Miina Sillanpään merkitystä. Hänen ansionsa yhteiskunnallisena toimijana, sosiaalipoliitikkona ja naisasianaisena ovat innostaneet monia yhteisöjä, järjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä. Uno Cygnaeusta on myös juhlittu, sillä hän on kehittänyt opetustointa. Ansiokas toiminta on tapahtunut Suomen autonomian aikana.

Cygnaeus on miettinyt monin tavoin yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hän on nähnyt läheltä hallitsijan vaihdoksen ja väestörakenteen muutoksia, joita ovat aiheuttaneet kaupungistuminen ja teollistuminen. Niiden yhteydessä Cygnaeus on huomannut tavoitteiden muuttumista: taloudelliset tekijät ovat olleet yhä enemmän esillä. Hän on esittänyt omana aikanaan liberalismin aatesuunnan mukaisia ajatuksia: koulun tulisi olla kaikille sama oppilaiden varallisuudesta riippumatta. Opetustointa ruvettiinkin virallisesti järjestämään.

Perheen jäsenten välinen vuorovaikutus 1800-luvulla sai vähemmän sijaa, kun toimeentulosta huolehtiminen vei suuren osan käytettävästä ajasta. Kasvatusta arvioitaessa perheen sisäiset suhteet ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten kehitykseen. Vuorovaikutuksen väheneminen vaikutti kielteistenkin ilmiöiden syntymiseen.

Jos huoltajilla oli voimavarojen puutetta toimia riittävän hyvin kasvatustehtävässään, heitä yritettiin tukea eri tavoin, kuten nykyäänkin tehdään. Perheen asioihin puututtaessa oli arvioitava, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko. Perheen kuunteleminen asioiden hoitamisessa on ollut tärkeää virheiden välttämiseksi. Niin sanottu hyötyperiaate toteutuu estettäessä sosiaalisia ongelmia ja haittoja. Koulunkäyntiä edistettäessä ehkäistään syrjäytymisvaaraa.

Perustarpeiden tyydyttämistä pyritään saavuttamaan oikeudenmukaisuutta tähdentämällä. Uno Cygnaeus pohti aikanaan koulutuksen rakennetta myös oikeudenmukaisuuden käsitteen kannalta: hän oli järjestämässä tyttöjen ja poikien yhteisopetusta muiden maiden mallien tapaan. Kehitys meni siihen suuntaan, että tytötkin pääsivät 1880-luvulta lähtien oppikouluun.

Sosialisaatioprosessin arvioinnissa vastataan kysymyksiin: miten hyvin on toteutunut lasten ja nuorten vuorovaikutus samanikäisten kanssa ja millaiset ovat olleet heidän harrastusmahdollisuutensa. Koulujen ongelmana on se, että ei kyllin hyvin aina tunneta oppilaiden taustaa. Kodeissakin koulu voidaan tuntea omien aikaisempien kokemusten kautta tai lasten kertomana.

Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa lapsille: turvallinen, tasapainoinen ja kannustava kodin ilmapiiri edistää lasta toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Vanhemmat voivat kiinnittää huomiota lastensa kohdalla moniin koulun toivomiin asioihin: univajauksen ja aamupalan laiminlyönnin välttäminen, säänmukaisesta vaatetuksesta ja koulutehtävien valvonnasta huolehtiminen.

Koulutyöhön heijastuva ongelma on ryhmäilmiönä esiintyvä koulukiusaaminen. Sitä pyritään tällä hetkellä vähentämään ja välttämään Kiva koulu –projektin avulla, joka on saanut myönteisiä tuloksia. Uno Cygnaeuksen aikana koulun työrauha oli helpommin saavutettavissa. Hänen aikanaan koulut hoitivat opetustehtävien lisäksi erilaisia valistustehtäviä yhä enemmän.

1800-luvun yhteiskunnassakin tavoitteena oli saada aikaan sellainen järjestelmä, että sen kansalaisilla oli mahdollisuus tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen olivat myös tärkeitä. Lapset ja nuoret joutuivat kuitenkin elämään melko usein sellaisissa oloissa, että yhteiskunnan oli tehtävä heitä tukevia toimia.

Turvallisuutta uhkaavien tekijöiden kärjistymistä pyrittiin välttämään ja lieventämään tekemällä jopa lastensuojelullisia päätöksiä. Näin tehtäessä kodin ja viranomaisten yhteistyön on toimittava mahdollisimman hyvin lapsen parhaaksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tällä hetkellä pääasiassa virallisluontoista, sillä kodin ja koulun välinen vuorovaikutus rajoittuu käytännön syistä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin, jossain määrin koulussa tapahtuvien häiriöiden selvittelyyn.

Koulutusta tarkasteltaessa ei voida sivuuttaa Uno Cygnaeusta ja opettajankoulutusta. Hänen perustamastaan ensimmäisestä suomenkielisestä kansakoulun opettajaseminaarista kasvoi vähitellen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, joka tunnetaan valtakunnallisesti opettajankoulutuksen kehittäjänä. Vuonna 2003 juhlittiin suomalaisen opettajankoulutuksen 140-vuotista taivalta.

Opettajankoulutuksen toimintakulttuuri sisältää monipuolisesti yhteiseltä ja erilaiselta arvopohjalta lähtevää ajattelua, joka on sivistyksen perustaa. Kasvatusta arvioidaan varhaiskasvatuksesta lähtien pitkälle eteenpäin. Ymmärretään, että lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista kodin kasvatusympäristön ohella saatavissa olevista koulutuspalveluista. Yhteiskunnan on tehtävä valintoja myönteisen kehityksen varmistamiseksi.



Hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Toiminnan laatua arvioidaan

Yhteiskunnassa esitetään kysymyksiä, miten toimittaan hyvin kansalaisten kannalta. On pohdittu menettelyjä asian hoitamiseksi. Tavoitteet koskettavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten miettimiseen ja julkistalouden rahoituskysymyksiin.

Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Palvelujen laadun arvioinnissa pohditaan menettelyjä, joiden avulla pystytään vertailemaan tuloksia aiempien vuosien ratkaisuihin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen.

Palveluja arvioitaessa kysytään, millaisia painotuseroja on nähtävissä eri intressiryhmien välillä. Kansalaiset miettivät palvelujen järjestymistä kohdallaan ja pohtivat vastuuhenkilöiden toimintaa. Valtion omistusten ja omaisuuden myyntikysymykset ovat ajankohtaisia budjettiriihessä, jossa keskustellaan muun muassa investoinneista ja yhtiöiden osakeomistuksista. Perustuslain säädösten mukaisesti asioita hoidetaan.

Mielenkiintoista on nähdä, mitä tavoitteita kukin intressiryhmä saa kompromissien kautta aikaan. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia ratkaisuihin, muun muassa hallituskysymyksiin ja edelleen tuleviin päätöksiin. Toteutetut ratkaisut vaikuttavat kansalaisten hyvinvoinnin kehittymisen kokemiseen. Haastattelutilanteilla on tärkeä tiedonvälitystehtävä.

Hyvinvointiratkaisut ovat yhteydessä arvoihin, joita perätään. Päätösten laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Tietoa tarvitaan kehitettäessä palvelujärjestelmiä. On tärkeä, että eri intressiryhmien käsitykset tulevat selkeästi esille. Se merkitsee sitä, että kiinnitetään huomiota tiedon sisältöön poliittisia tavoitteita esitettäessä.


Vuoden 2019 terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Yhteiskuntaa kehitetään

Yhteiskunnassa pohditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Perustuslaki ohjeistaa lainsäädäntöä ja asioiden kulkua. Toiminnat ja määrittelyt ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.

Asi­oi­den hah­mot­ta­mi­ses­sa on tun­net­ta­va hy­vin pal­ve­lu­jen saa­vu­tet­ta­vuus ja pää­tös­ten yh­teys käy­tän­nön pal­ve­lu­jen laa­tuun. Huo­lel­la on poh­dit­ta­va sitä, mi­ten so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to ja maa­kun­nal­li­set rat­kai­sut jär­jes­te­tään oi­keu­den­mu­kai­ses­ti kan­sa­lais­ten hy­vin­voin­nin kan­nal­ta.

So­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ko­ko­nais­val­tai­ses­sa toi­min­nas­sa on tie­det­tä­vä tark­kaan koko maas­sa asu­vien so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jen tar­peet. Ko­tout­ta­mi­sen ky­sy­myk­siä ei voi­da si­vuut­taa. Tär­keä asia on, mi­ten va­li­tun edus­kun­nan pe­rus­tus­la­ki­va­li­o­kun­ta lin­jaa so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon maa­kun­nal­li­set asi­at vä­es­tö­ryh­mien hy­vin­voin­tia edis­tä­väs­ti.

Ihmiset miettivät, mi­ten val­tio, maa­kun­ta, kun­ta ja kun­ta­yh­ty­mät toi­mi­vat mark­ki­noi­den kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa. Toi­min­tak­ri­tee­rien on ol­ta­va sel­ke­äs­ti ym­mär­ret­tä­vis­sä. Suun­ni­tel­mis­sa on ol­lut esil­lä mo­nia mal­le­ja, joi­ta on ol­lut jos­kus vai­ke­ah­ko hahmottaa. Pää­tök­sen­te­koa ar­vi­oi­daan joh­ta­juu­den nä­kö­kul­mas­ta.

Pe­rus­tus­lain oh­jeis­tuk­set aut­ta­vat pää­tök­sen­te­koa, kun rat­kais­taan so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toa ja maa­kun­nal­li­sia ra­hoi­tuk­sen ky­sy­myk­siä. Pal­ve­lu­jen tar­vit­si­joi­ta on kuun­nel­ta­va tark­kaan hy­vin­voin­ti­rat­kai­su­ja ja joh­to­pää­tök­siä teh­tä­es­sä.

Ko­ke­muk­ses­ta ja tut­ki­muk­ses­ta saa­tu tie­to aut­taa, kun poh­di­taan ja jär­jes­te­tään hy­vin­voin­ti­a­si­oi­ta, ku­ten ul­ko- ja tur­val­li­suus­po­li­tiik­kaa, so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toa sekä maa­kun­nal­li­sia rat­kai­su­ja. Kun ede­tään har­ki­ten ja kii­ret­tä vält­tä­en, toi­min­ta py­syy hal­lin­nas­sa.

Ra­ken­tei­ta, vel­kaan­tu­mis­ta, työl­li­syyt­tä ja kou­lu­tus­ta kos­ke­vat ky­sy­myk­set ovat pää­tök­sen­te­on haas­tei­ta. Voi­daan ky­syä muun mu­as­sa, mil­lai­sia alu­eel­li­sia kas­vu­ta­ri­noi­ta pää­tök­sen­te­ko saa ai­kaan.



Vuoden 2019 terveisin ja yrittäjän päivää.



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Ulkopolitiikkaa seurataan

Jukolan viestitapahtumat ovat vuoden 2019 osalta takanapäin. Kartan lukemisen taito on ollut tärkeä, ja rastit löydettiin. Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan. Kun toimitaan oikein, tavoitteet hahmotetaan. Hallittu päätöksenteko merkitsee sitä, että "maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat ovat ajankohtaisia.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikka on selkeä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on pohdittava itsenäisen päätöksenteon kannalta. Kun päätöksenteko on harkittua, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. On arvioitava huolella, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla esimerkiksi turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös tarvittavat kotouttamistoimet.

Muistamme Helsingissä pidetyt Etyjin kokoukset 1975 ja 2015. Kysymme perustellusti, millainen on ollut niiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan painoarvot. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laatu saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä parlamentaarinen neuvonpito. Suhdetoiminta on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa.

Viisaalla päätöksenteolla tehdyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisut nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan esimerkiksi 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota on käsitelty muun muassa Tampereen messuilla 2015. Seurasin läheltä messujen antia. Kuopiossa pidetyissä Turvallisuuspoliittisissa seminaarissa on mietitty myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. On jatkuvasti arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan menettelyjä on pohdittu, esimerkiksi Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.



Vuoden 2019 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Päätöksiä punnitaan

Tavoitteita on mietitty ja ratkaistu vuodelle 2019 tarkoitetut valtiolliset äänestyskysymykset. Tulokset, joita on pohdittu monissa yhteyksissä, tunnemme hyvin. Voidaan kysyä, miten maamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja miltä sisäpolitiikan asiat näyttävät. Tämänhetkinen Euroopan unionin puheenjohtajuustehtävä velvoittaa. Kysymyksiä riittää. Miten toimitaan muun muassa virkanimitysasioissa?

Kun päätöksiä tehdään Euroopan unionin tasolla, demokratian arvosisältö on tärkeä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka edellyttää tietoa asioiden yhteyksistä ja merkityksestä. Sisäpolitiikassa vaikutetaan ihmisten eriarvoistumiskehitykseen estävästi. Talousongelmat aiheuttavat huolta. Voidaan kysyä, millaiset olisivat esimerkiksi Suomen voimavarat, jos lainaehdot alkaisivat muuttua.

Tiedotusvälineiden tehtävä on esittää osaamiseen liittyviä asioita monipuolisesti ja objektiivisesti. Jos näin menetellään, havaitaan taitoeroja henkilöiden välillä. Pohdinnan jälkeisessä valintatilanteessa päädytään henkilöihin, joiden pätevyydestä ja taidosta on hyötyä tehtävien hoitamisessa.

Yhteiskunnan on turvattava kansalaisten asioita. Palvelujen laadusta tehdään johtopäätöksiä, muun muassa lähipalvelujen järjestämisestä. Julkisuudessa on esitetty kuntia koskevia rakennemuutoksia, joita koskevat päätökset ovat yhteydessä palveltavuuteen. Päätöksiä on testattu koetuissa vaaleissa. Kansalaiset haluavat hyvää tiedottamista päätettävistä asioista, joiden laatua he arvioivat.

Sosiaaliset vaatimukset, paineet ja arvostukset ovat taustalla, kun hyvinvointipalveluista päätetään. Ammattikoulut ovat olleet esillä, kun niiden kohdalla on suunniteltu muutoksia. On pohdittava tarkoin kysymystä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelma-alueet saadaan kuntoon. Kaavaillut maakuntauudistusasiat ovat haasteellisia. Ratkaisujen hyvällä hoitamisella vaikutetaan hyvinvoinnin kehittämiseen.

Perustuslain hengen toteutumisesta ja ongelma-alueista viestitään. Kysymysten vastaukset ovat yhteydessä arvoihin ja arvostuksiin. Ratkaisuissa on huolehdittava oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Päätökset edellyttävät asioiden tärkeysjärjestyksen selvittämistä. Kun pohditaan hallinnon laatua huolellisesti, silloin arvioidaan päätösten kohteena olevan palveluverkoston kokonaisuutta.

Palveluja järjestettäessä kysytään, millaisena koetaan ratkaisut. Erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin osallistuvat, yleensä aktiiviset henkilöt, ovat saaneet toiminnassaan demokratian pelisääntöjen oppia ja tuntevat päätösten yhteyden hyvinvoinnin kehittämiseen ja turvallisuuteen. Tehdyt ratkaisut ovat heijastuneet kevään 2019 vaaleihin, joiden tuloksia on mietitty. Nyt seurataan, miten kokonaisvaltaisesti valitut toimijat esiintyvät.



Hyvää Eino Leinon, runon ja suven päivää.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio