Meneillään olevana aikana pohditaan ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia mietitään myös perustuslain kannalta.
Ajankohtaisia asioita ovat myös 18.11.2018 lähestyvät seurakuntavaalit, joiden kohdalla pohditaan etukäteen, minkä teemojen ja ohjelman mukaan esiinnytään.
Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli jokin aika sitten lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta. Kiinan Shaanxin maanjäristys 23.1.1556 on dokumentoitu . Se on ollut tietojen mukaan tuhoisa: vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä ja ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.
Historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan (n. 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko). Hän oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.
Kuopion kirjaston näyttelykäynti nosti esiin kysymyksiä: "Mitä söisin tänään?" "Ajattelenko tarpeeksi laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu?"
Opilliset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut myös lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen saatavuutta arvioitaessa.
Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: "Lähikoulut ovat arvovalinta." "Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?" Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Vilkkaasti keskustellaan siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.
Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.
Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja muun muassa lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.
Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: "Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?" "Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?" Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.
Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.
Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata kehitystä ja miten esimerkiksi huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.
Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.
Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä tekijöitä, joiden ajattelun sisältö on saatu monilta henkilöiltä. Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 29. syyskuuta 2018
sunnuntai 9. syyskuuta 2018
Messuilla käydään
Kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Kokonaisturvallisuus 2018 järjestettiin Lahden Messukeskuksessa 7.-8.2018. Tapahtumassa esiteltiin arjen turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja maanpuolustusta yleisölle ja alan ammattilaisille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on olla Suomen edunmukaista.
Viestintävälineet pitänevät ihmiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan syvällisestä sanomasta ja arvioinevat Helsingissä toteutuneiden kokousten sisältöä.
Demokraattinen päätöksenteko on tärkeä asioiden hoitamisessa. Menettelyt ovat yhteydessä kokonaisturvallisuuden sisältöön, jota on mietitty Tampereen messuilla 2015 ja Lahden messuilla 2018. Turvallisuusasioita on pohdittu myös Kuopiossa turvallisuuspoliittisissa seminaareissa.
Kuopiossa pidetystä seminaarista muistuu mieleen kysymys, joka viittasi 1600-luvun uskonsotiin ja Ruotsin ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Ruotsi oli tuolloin paljon esillä, kuten nytkin sisäpoliittisesti vaalien merkeissä. Ruotsin vaalituloksia seurataan tarkkaan ja niiden heijastusvaikutuksia Suomeen mietitään.
Muistellaan myös sitä, millainen politiikka synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan ja millainen politiikka on ollut yhteydessä ihmisten joukkoliikkumisiin 2000-luvulla. Politiikan alueelle liittyviä kysymyksiä riittää. Lahden 2018-messuilla keskusteltiin tärkeistä asioista, muun muassa henkisestä turvallisuudesta.
Henkinen turvallisuus kuuluu kokonaisturvallisuuteen. Ihmisiä on koskettanut onnettomuustapaus, johon liittyy useita asianosaisia ja uhrien määrä tiedetään. Tarvitaanko onnettomuutta uudelleen avata? Keskusteluissa todettiin lisäksi, että on helppo kirjoittaa traagisista tapahtumista, lukijoita riittää. Asioista voidaan kirjoittaa yleiselläkin tasolla.
Perusteltua on kysyä, miten maamme on toiminut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Seurataan tarkkaan, miten kysymysten ratkaisuja perustellaan ja miten paneudutaan asioiden sisältöihin. Mietitään myös sitä, millaista päätöksentekoa harjoitetaan kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa tarvitaan monipuolista tarkastelua ja kommentointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden painotusarvoista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joita ohjaa parlamentaarinen neuvonpito ja päätöksenteko.
Lahden Kokonaisturvallisuus 2018- tapahtuman virallisena suojelijana on toiminut
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Viestintävälineet pitänevät ihmiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan syvällisestä sanomasta ja arvioinevat Helsingissä toteutuneiden kokousten sisältöä.
Demokraattinen päätöksenteko on tärkeä asioiden hoitamisessa. Menettelyt ovat yhteydessä kokonaisturvallisuuden sisältöön, jota on mietitty Tampereen messuilla 2015 ja Lahden messuilla 2018. Turvallisuusasioita on pohdittu myös Kuopiossa turvallisuuspoliittisissa seminaareissa.
Kuopiossa pidetystä seminaarista muistuu mieleen kysymys, joka viittasi 1600-luvun uskonsotiin ja Ruotsin ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Ruotsi oli tuolloin paljon esillä, kuten nytkin sisäpoliittisesti vaalien merkeissä. Ruotsin vaalituloksia seurataan tarkkaan ja niiden heijastusvaikutuksia Suomeen mietitään.
Muistellaan myös sitä, millainen politiikka synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan ja millainen politiikka on ollut yhteydessä ihmisten joukkoliikkumisiin 2000-luvulla. Politiikan alueelle liittyviä kysymyksiä riittää. Lahden 2018-messuilla keskusteltiin tärkeistä asioista, muun muassa henkisestä turvallisuudesta.
Henkinen turvallisuus kuuluu kokonaisturvallisuuteen. Ihmisiä on koskettanut onnettomuustapaus, johon liittyy useita asianosaisia ja uhrien määrä tiedetään. Tarvitaanko onnettomuutta uudelleen avata? Keskusteluissa todettiin lisäksi, että on helppo kirjoittaa traagisista tapahtumista, lukijoita riittää. Asioista voidaan kirjoittaa yleiselläkin tasolla.
Perusteltua on kysyä, miten maamme on toiminut ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Seurataan tarkkaan, miten kysymysten ratkaisuja perustellaan ja miten paneudutaan asioiden sisältöihin. Mietitään myös sitä, millaista päätöksentekoa harjoitetaan kotouttamisessa.
Eduskunnan on perustuslain mukaan huolehdittava, että maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa tarvitaan monipuolista tarkastelua ja kommentointia.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä asioiden painotusarvoista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joita ohjaa parlamentaarinen neuvonpito ja päätöksenteko.
Lahden Kokonaisturvallisuus 2018- tapahtuman virallisena suojelijana on toiminut
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
lauantai 25. elokuuta 2018
Kysymyksiä ratkaistaan päätöksin
Pelastuspalvelujen laatua pohditaan. Kuopion liikenneonnettomuus vaati tekijöiden ripeyttä. Yhteiskunnalla on oltava asiat kunnossa. Päätökset koskettavat pelastustointa, maakuntaliittoja, ely-keskusten alueiden ja elinkeinoelämän tehtäviä, ympäristöterveydenhuoltoa ja vesiensuojelua, jonka tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila.
Kun luetteloon lisätään ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntia koskevat kysymykset, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Miten kaikki hallitaan?
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheita seurataan, miten palveltavuustekijät täyttyvät. Palveluja järjestettäessä on tunnettava hyvin ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Päätösten vaikuttavuus on mietittävä tarkkaan. Suunnittelun ja päätöksenteon ratkaisujen jälkeen nähdään, miten onnistunut lopputulos on saatu aikaan.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä käytetään kokeiluja. Ne on suunniteltava eri puolia arvioiden hyvin. Perustuslain velvoittavuus on taustalla. Lainvalmistelussa on kuultava hyvin asiantuntijoita ja asianosaisia. Kiire on huono menettely suurissa kysymyksissä, poikkeuksena esimerkiksi edellä mainittu suuronnettomuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamisen on oltava kunnossa. Syytä on pohtia lisäksi palvelujen järjestäjien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamisella on inhimillinen ja pitkä historiallinen perinne. Perustuslain ohjeet suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä linjaus auttaa, kun ratkaistaan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
Oppivalla päätöksenteolla on keinot hallita sosiaali- ja terveydenhuollon laajoja kysymyksiä, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden hoitamista ja koulutuskysymyksiä. Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla ovat esillä perinteisesti koulutuskysymykset ja muutkin yhteiskunnan tärkeät kysymykset.
Surunvalittelut Kuopion liikenneturman osallisille.
Onnittelut parayleisurheilun EM-kisojen osallistujille kilvoittelusta ja menestyksestä.
Onnittelut merkkipäivien viettäjille.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Kun luetteloon lisätään ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntia koskevat kysymykset, niin asioiden kokonaisuus mutkistuu. Miten kaikki hallitaan?
Sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheita seurataan, miten palveltavuustekijät täyttyvät. Palveluja järjestettäessä on tunnettava hyvin ihmisten tarpeet, sairastavuus- ja ikärakennetekijät. Päätösten vaikuttavuus on mietittävä tarkkaan. Suunnittelun ja päätöksenteon ratkaisujen jälkeen nähdään, miten onnistunut lopputulos on saatu aikaan.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitettäessä käytetään kokeiluja. Ne on suunniteltava eri puolia arvioiden hyvin. Perustuslain velvoittavuus on taustalla. Lainvalmistelussa on kuultava hyvin asiantuntijoita ja asianosaisia. Kiire on huono menettely suurissa kysymyksissä, poikkeuksena esimerkiksi edellä mainittu suuronnettomuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten etenemistä seurataan. Perustuslakivaliokunta kiinnittänee huomiota siihen, että lainvalmistelu on aukotonta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamisen on oltava kunnossa. Syytä on pohtia lisäksi palvelujen järjestäjien yhdenvertaista asemaa, johon päätöksenteolla voidaan vaikuttaa.
Perustuslain mukaan yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamisella on inhimillinen ja pitkä historiallinen perinne. Perustuslain ohjeet suuntaavat päätöksentekoa. Hyvä linjaus auttaa, kun ratkaistaan palveltavuuden ja rahoituksen kysymyksiä. Kuntia on kuultava tarkkaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään.
Oppivalla päätöksenteolla on keinot hallita sosiaali- ja terveydenhuollon laajoja kysymyksiä, kotouttamista ja eriarvoistumisen kehityksen estämistä, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden hoitamista ja koulutuskysymyksiä. Helsingissä pidettävillä Educa-messuilla ovat esillä perinteisesti koulutuskysymykset ja muutkin yhteiskunnan tärkeät kysymykset.
Surunvalittelut Kuopion liikenneturman osallisille.
Onnittelut parayleisurheilun EM-kisojen osallistujille kilvoittelusta ja menestyksestä.
Onnittelut merkkipäivien viettäjille.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 14. elokuuta 2018
Ajatuksia koulutuksesta ja urheilusta
Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa. Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja syrjäytymisen estämiseen. Laadukas oppimateriaali on tärkeää.
Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.
Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä. Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.
Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.
Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.
Päätökset ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.
Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.
Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 31. heinäkuuta 2018
Päätösten kokonaisuuksia seurataan
Ajassa on menty niin pitkälle, että organisaatioissa mietitään ensi vuoden budjettihahmotelmia. Tulevat vaalit ovat myös mielessä. Pohditaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä, joiden hoitoa on seurattu kiinnostuneina. Helsingissä pidetty tapahtuma on tuoreessa muistissa, uusia tapaamisia on tulossa.
Sisäpolitiikan kysymyksiä ja niiden ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin kannalta mietitään myös tärkeinä asioina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sosiaali- että terveyspuolen. Melko usein jostain syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Keskusteluissa puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut häviävät jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on hallittava kokonaisuus. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen.
Perustuslain kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa arvioidaan myös se, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Ihmisiä kiinnostaa myös se, miten luonto otetaan huomioon päätöksenteon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia.
Viimeaikaiset metsäpalot osoittavat, että "luonto on olemassa omin ehdoin". Erilaisia kysymyksiä on pohdittu monella tapaa: päätöksiä ja selvityksiä on kuultu. Mielenkiintoista on nähdä, millaiset päätökset saavat sijaa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Sisäpolitiikan kysymyksiä ja niiden ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin kannalta mietitään myös tärkeinä asioina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sosiaali- että terveyspuolen. Melko usein jostain syystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti.
Keskusteluissa puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut häviävät jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on hallittava kokonaisuus. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset koskettavat julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan kattava "suomalainen sote-malli". Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen.
Perustuslain kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi ja estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään "suomalaista sote-mallia" ja rahoittamista.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että "suomalainen sote-malli" olisi onnistunut kokonaisuus.
Päätöksenteossa arvioidaan myös se, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Ihmisiä kiinnostaa myös se, miten luonto otetaan huomioon päätöksenteon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia.
Viimeaikaiset metsäpalot osoittavat, että "luonto on olemassa omin ehdoin". Erilaisia kysymyksiä on pohdittu monella tapaa: päätöksiä ja selvityksiä on kuultu. Mielenkiintoista on nähdä, millaiset päätökset saavat sijaa.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 12. heinäkuuta 2018
Arvostusta tuottava neuvonpito
Maailman toimintoja seurataan. Pohditaan sitä, millainen on mahdollisesti Helsingin huippukokouksen neuvottelujen tulos. Arvioinnit ovat tärkeitä ulko- ja sisäpoliittisissa asioissa. Perustellusti kysytään, miten lähestytään asetettuja tavoitteita kohti. MM-kisoja on jännitetty. Thaimaan nuorten pelastuminen on jäänyt ammattitaitoisten tekijöiden työnäytöksenä ihmisten mieleen.
Mainitussa pelastusoperaatiossa tavoite on ollut selkeä, kuten Lahti - Hollola Jukola 2018:n suunnistustapahtumassakin.
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Voidaan kysyä, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan kokonaisturvallisuuskysymyksissä.
Päätöksenteossa analysoidaan tilanteita. Tavoitteiden sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksenteko on vakaa ja selkeä. Arvioidaan sitä, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Hyvä on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista pohdittiin Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa.
Tiedotusvälineet, joilla on vastuuta tekemisestään, pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Mainitussa pelastusoperaatiossa tavoite on ollut selkeä, kuten Lahti - Hollola Jukola 2018:n suunnistustapahtumassakin.
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Voidaan kysyä, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan kokonaisturvallisuuskysymyksissä.
Päätöksenteossa analysoidaan tilanteita. Tavoitteiden sisältö on sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa päätöksenteko on vakaa ja selkeä. Arvioidaan sitä, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Hyvä on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista pohdittiin Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa.
Tiedotusvälineet, joilla on vastuuta tekemisestään, pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
torstai 28. kesäkuuta 2018
Helsinki huomataan ulkopolitiikassa
Tapahtumia ja päätöksiä seurataan. Arvioidaan esimerkiksi sitä, mikä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella käytävien neuvottelujen lopputulos. Tarkastelut ovat tärkeitä muutoksia koskevissa ulko- ja sisäpoliittisissa asioissa. Hyvä vertauskuva on suunnistus, jossa toimitaan tavoitteiden mukaan. Lahti - Hollola Jukola 2018 on tuoreessa muistissa.
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ajankohtaista on pohtia, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan ratkaistaessa kokonaisturvallisuuskysymyksiä.
Päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältö on myös sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Tärkeänä muistetaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko on selkeä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole varaa harjoitella.
Perusteltua on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä heinäkuussa 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Ulkopolitiikassa suunnistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan ja pyritään siihen, että tavoitteet pysyvät hallinnassa. Ajankohtaista on pohtia, millaista päätöksenteon laatua vuosi 2018 tuo tullessaan ratkaistaessa kokonaisturvallisuuskysymyksiä.
Päätöksenteossa analysoidaan muuttuneita tilanteita, että seilataan luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. Maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältö on myös sellainen, että ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Tärkeänä muistetaan, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteko on selkeä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole varaa harjoitella.
Perusteltua on palauttaa mieliin Helsingin Etyjin kokoukset, joita on ollut vuosina 1975 ja 2015. Helsinki on taas ulkopolitiikan näyttämönä heinäkuussa 2018. Maailmalla seurataan kiinnostuneina kokouksen järjestelyjä, arvioidaan tuloksia ja niin sanottu Helsingin henkeä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä päätöksillä, joissa on keskeistä toisiaan arvostava neuvonpito. Suhdetoiminnan ylläpitäminen on tärkeä ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisessa. Aiheellista on kysyä, millaiseksi muodostuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saldo kokonaisuudessaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pohditaan itsenäisen päätöksenteon kannalta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. Huolella arvioidaan, mitä tarkoittavat ulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaiset kotouttamistoimet, joihin etsitään ratkaisuja.
Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Tässä viitataan 1975 pidettyyn Etyjin kokoukseen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin muun muassa Tampereen messuilla 2015. Kuopiossa pidetyissä turvallisuuspoliittisissa seminaareissa on myös mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edunmukaista työtä. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan askeltamista on pohdittu Naantalissa pidetyissä Kultaranta-keskusteluissa. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä.
Vuoden 2018 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi.
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)