Suomalaisen kirjallisuuden päivänä kiinnitetään perinteisesti huomiota Aleksis Kiveen. Todetaan lisäksi, että Seitsemän veljestä-teoksen tekemisestä on kulunut 150 vuotta kynttilänpäivänä.
Aleksis Kiven kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Perusteltua on kysyä, onko menettely yleistä ihmisten ajattelussa. Onko kriittisyys yhteydessä siihen, että asioita olisi ilmaistava vain tietyllä tavalla.? Luovuus on vaativa käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi mahdollisesti rikkoi.
Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu kateuden käsite, joka nousee helposti esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden ajatuksia päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.
Seitsemän veljestä - teos on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.
Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Koulun merkitys ja kirjan arvo myös erottuvat. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi.
Monipuolisten tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat silloisen luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.
Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään myös luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä esimerkiksi asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.
Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka mahdollisen hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii muun muassa ajankohtaisista luontoympäristön asioista.
Päätöksenteossa voi olla joskus suoraviivaista toimintaa. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.
Yhteiskunnassa pohditaan perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: "Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?" Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja olivat kuulleet armeijan sotilaskoulutuksesta.
Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti kysytään, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kielikuva merkitsee ja miten se on tulkittava. Seitsemän veljestä - teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja tulkitsemaan yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.
Kun yhteiskuntapolitiikan asioissa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kohdalla toimitaan suoraviivaisesti, voi käydä niin, että suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa toisiaan. Yhteiskuntapolitiikan toiminta vaatii harkintaa, jossa kokemusta hyödynnetään.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on selkeä ja perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista.
Hyvää kynttilänpäivää.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
torstai 30. tammikuuta 2020
maanantai 6. tammikuuta 2020
Loppiainen ajankohtainen
Loppiaisen juhlapäivä "teofania, Θεοφάνια, epifania" on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä, tänä vuonna 2020 maanantaina. Kalenterin mukaan jouluaikaa vietetään 21:stä joulukuuta 13:een tammikuuta.
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen arki muistuttaa: "Härkäviikot ja reikäleivät" alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen paikan siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta?
Joulurauhajulistus on ollut pohjoismaisen lainsäädännön määräys ja toteutettu Turun Brinkkalan talon parvekkeelta. Tilaisuus on alkanut Martti Lutherin virrellä: "Jumala ompi linnamme, Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott." Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin ja soittaneet muun muassa Artturi Ropen "Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin".
Turun kaupungin kansliapäällikkö ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen ohjelmassa on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme, Vårt land" ja vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssisävellys "Porilaisten marssi, Björneborgarnas marsch" 1700-luvulta. Se on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta välitetty ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut aktiivisesti viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaisen viettoa ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja asioiden tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti ja on itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Edellä mainitut suurmiehet ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman tärkeään ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadukkaasti joulunvietto "Tuomaasta Nuuttiin" voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen tavoitteena on toimia eriarvoistumista ehkäisevästi. Tehtävä on haasteellinen ja on yhteydessä asioiden syvälliseen sisäistämiseen.
Hyvää loppiaista.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen arki muistuttaa: "Härkäviikot ja reikäleivät" alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Miten Martti Luther ja Mikael Agricola arvioisivat loppiaisen paikan siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta?
Joulurauhajulistus on ollut pohjoismaisen lainsäädännön määräys ja toteutettu Turun Brinkkalan talon parvekkeelta. Tilaisuus on alkanut Martti Lutherin virrellä: "Jumala ompi linnamme, Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott." Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet musiikin ja soittaneet muun muassa Artturi Ropen "Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin".
Turun kaupungin kansliapäällikkö ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 eteenpäin:
"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään. "
"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."
Joulurauhajulistuksen jälkeen ohjelmassa on ollut Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme, Vårt land" ja vuodesta 1918 lähtien Suomen puolustusvoimien kunniamarssisävellys "Porilaisten marssi, Björneborgarnas marsch" 1700-luvulta. Se on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta välitetty ensimmäinen suora lähetys on tapahtunut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut aktiivisesti viestinnässä mukana.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaisen viettoa ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja asioiden tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti ja on itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.
Loppiainen on kiinnostanut Martti Lutheria ja Mikael Agricolaa. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. Edellä mainitut suurmiehet ovat joutuneet paneutumaan joulun sanoman tärkeään ytimeen, joka sisältää esimerkiksi lähetystyön.
Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadukkaasti joulunvietto "Tuomaasta Nuuttiin" voi tapahtua. Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä. Päätöksenteolla on haasteita, kun sen tavoitteena on toimia eriarvoistumista ehkäisevästi. Tehtävä on haasteellinen ja on yhteydessä asioiden syvälliseen sisäistämiseen.
Hyvää loppiaista.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
tiistai 24. joulukuuta 2019
Joulua vietetään
Joulun vietto on ajankohtainen tapahtuma. Kauneimpia joululauluja on laulettu kirkoissa ja muissakin paikoissa, joissa ihmiset kulkevat asioita hoitaessaan. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa ihmiset elävät. Joulunvietto näyttää uusia puolia, kun muun muassa asunnottomuutta esiintyy. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen.
Palvelujen laatua pohdittaessa nousee esiin kysymyksiä, jotka koskettavat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä. Perustellusti kysytään, millaisiksi ihmisten hyvinvointiin liittyvät asiat on päätetty. Pakolaisten kotouttaminen vaatii hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Vuosien kuluessa on sulateltu lainsäädännön vaikutuksia. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa, että mennään ihmisten kannalta oikeaan suuntaan. Päätöksenteolta kysytään, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne ja jatko.
Terveyspalvelujen kohdalla puhutaan karensseista. Hyvän kohtelun kannalta on paneuduttava toiminnan perusteluihin. Tiedetään, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa on pohdittava johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa eriarvoistumisen välttämiseen. Toimeentulokysymykset heijastuvat ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevien asioiden lisäksi muistamme hyvin julkisuudessa esitetyn viestinnän, kun Suomen Turussa julistettiin joulun rauha. Kyseinen pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Jouluaattoterveisin 2019
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Palvelujen laatua pohdittaessa nousee esiin kysymyksiä, jotka koskettavat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä. Perustellusti kysytään, millaisiksi ihmisten hyvinvointiin liittyvät asiat on päätetty. Pakolaisten kotouttaminen vaatii hyvää mieltä ja ponnistuksia.
Vuosien kuluessa on sulateltu lainsäädännön vaikutuksia. Perustuslain tarkkaa lukemista ja tulkintaa tarvitaan suurissa uudistuksissa, että mennään ihmisten kannalta oikeaan suuntaan. Päätöksenteolta kysytään, mikä on yhteiskunnan palveltavuuden yleinen tilanne ja jatko.
Terveyspalvelujen kohdalla puhutaan karensseista. Hyvän kohtelun kannalta on paneuduttava toiminnan perusteluihin. Tiedetään, että sairaudentila on sosiaalisesti oikeutettu, sairastunut on vapautunut roolivelvoitteistaan ja syytön omaan tilaansa, sairastuneen ajatellaan olevan yhteistyössä apua tarjoavan kanssa ja hyväksyvän saadun avun.
Asioiden hoitamisen laatua arvioitaessa on pohdittava johtajuutta ja vallankäyttöä. Julkisella vallalla on vastuu päätöksenteosta, joka vaikuttaa eriarvoistumisen välttämiseen. Toimeentulokysymykset heijastuvat ihmisten joulunviettoon.
Edellä olevien asioiden lisäksi muistamme hyvin julkisuudessa esitetyn viestinnän, kun Suomen Turussa julistettiin joulun rauha. Kyseinen pitkä perinne on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin.
Jouluaattoterveisin 2019
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
maanantai 9. joulukuuta 2019
Historia muistuttaa
Tapahtumia muistellaan ja arvioidaan. Juhlapuheissa veteraanit nostetaan esille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tullut heille aikoinaan tutuksi saadun kokemuksen kautta. Tehtävä oli suoritettava, "siellä jossakin, kun kutsu kävi", "vapaaehtoisinakin oltiin". Perusteltua on kysyä, miten hyödynnetään historian opetukset.
Viestimien kautta välitetty tieto osoittaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa ja vaikutusyhteydet ymmärrettäviä. Tärkeä periaate on, että maamme laivan ruori on turvallisissa käsissä, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan myös huolta. Kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. Päätöksiä tehtäessä on viitattu vastuullisten tahojen rooliin asioiden hoitamisessa ja selvittämisessä.
Veteraanin iltahuuto -musiikkikappale on ollut usein esillä. Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo johti aikoinaan lauluesitystä presidenttiparille presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka saattoi olla mukana vielä vuoden 2014 itsenäisyysjuhlassa kertomassa kokemuksistaan. Esitykset ovat hiljentäneet paikalla olevat kuulijat ja television katselijat.
Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 2018 oli pysäyttävä yksilöllinen tapaaminen, sillä 106-vuotias Salme Haltia oli toiminut sodan aikana lottana. Veteraani Mauri Maunula viihdytti tuolloin presidenttiparia ja läsnäolijoita. Tämän vuoden 2019 presidentinlinnan tapahtumia on seurattu kiinnostuneesti television kautta.
Suomen lippua on kannettu sankaripuistoissa, mikä on mieleinen luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet ohjelmaan. Tänä vuonna 2019 oli Kuopion sankaripuistossa Karjalan Lennoston järjestämän lippulinnan juhlallisuudet, johon osallistuin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n jäsenenä. Kyseisen yhdistyksen 90-vuotisjuhla pidettiin Kuopion Puijonsarvessa 30.11.2019.
Ajankohtaista on ollut kunnioittaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Jean Sibelius, joka on elänyt vuosina 1865 - 1957, on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kansallissäveltäjä. Hänen teoksiaan ovat seitsemän sinfoniaa, orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Valse triste. Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Viestimien kautta välitetty tieto osoittaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan on oltava luotettavaa ja vaikutusyhteydet ymmärrettäviä. Tärkeä periaate on, että maamme laivan ruori on turvallisissa käsissä, kun seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.
Sosiaali- ja terveyshuollon palveluista kannetaan myös huolta. Kysytään aiheesta, miksi päätöksenteko on joskus hitaanlaista esimerkiksi veteraanien hyvinvointikysymysten ratkaisuissa. Päätöksiä tehtäessä on viitattu vastuullisten tahojen rooliin asioiden hoitamisessa ja selvittämisessä.
Veteraanin iltahuuto -musiikkikappale on ollut usein esillä. Simon sotaveteraanien kunniapuheenjohtaja Armas Ilvo johti aikoinaan lauluesitystä presidenttiparille presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlassa. Muistui mieleen myös sotaveteraani Hannes Hynönen, joka saattoi olla mukana vielä vuoden 2014 itsenäisyysjuhlassa kertomassa kokemuksistaan. Esitykset ovat hiljentäneet paikalla olevat kuulijat ja television katselijat.
Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 2018 oli pysäyttävä yksilöllinen tapaaminen, sillä 106-vuotias Salme Haltia oli toiminut sodan aikana lottana. Veteraani Mauri Maunula viihdytti tuolloin presidenttiparia ja läsnäolijoita. Tämän vuoden 2019 presidentinlinnan tapahtumia on seurattu kiinnostuneesti television kautta.
Suomen lippua on kannettu sankaripuistoissa, mikä on mieleinen luottamustehtävä. Musiikkiesitykset, seppeleenlaskut ja puheet ovat kuuluneet ohjelmaan. Tänä vuonna 2019 oli Kuopion sankaripuistossa Karjalan Lennoston järjestämän lippulinnan juhlallisuudet, johon osallistuin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n jäsenenä. Kyseisen yhdistyksen 90-vuotisjuhla pidettiin Kuopion Puijonsarvessa 30.11.2019.
Ajankohtaista on ollut kunnioittaa Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivää. Jean Sibelius, joka on elänyt vuosina 1865 - 1957, on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu kansallissäveltäjä. Hänen teoksiaan ovat seitsemän sinfoniaa, orkesteriteokset Finlandia, Karelia-sarja ja Valse triste. Jean Sibeliuksen juhlavuotta vietettiin 2015.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
keskiviikko 27. marraskuuta 2019
Päätöksiä tehdään ja arvioidaan
Toiminnassa on tärkeä pitää asiat hallinnassa. Päätöksiä on arvioitava, miten ne on koettu. Tarkkaan on ruodittava, miten tieto on kulkenut ja miksi päätökset näyttäytyvät ongelmallisina. On kysyttävä, mitä toiminnasta vastaavien olisi pitänyt tehdä. Ajankohtaista on pohtia postia koskevia selvityksiä ja koulujen jouluohjelmien kysymyksiä, jotka ovat nousseet esille.
Seurakunnissa mietitään ja toteutetaan perinteen mukaisia ohjelmia ja käytäntöjä. Tavoitteellinen toiminta tapahtuu kristillisen kirkkovuoden rytmittämänä adventtisunnuntaista tuomiosunnuntaihin.
Yhteiskunnan vastuulla on monenlaisten tehtävien hoitaminen. Haasteellisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohessa on sisäpolitiikan alue. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistusten kysymykset ovat olleet esillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ovat vaihdelleet, mitä arvioidaan hyvinvoinnin kannalta.
Perustuslain mukaiset pohdinnat auttavat, kun rahoitusta mietitään. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava, kun johtopäätöksiä ja uudistusten ratkaisuja tehdään. Asukkaiden tarpeet on tiedostettava, kun palveluita uudistetaan. Oikeudenmukaisuuden arvo on pidettävä mielessä, kun huolehditaan kansalaisten hyvinvoinnista.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun päätetään suurista kysymyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta on lähestyttävä seikkaperäisesti, että ratkaisut pysyvät hallinnassa. Rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat haasteita. Päätösten jälkeen voidaan todeta, millaisia kasvutarinoita on mahdollisesti saatu aikaan.
Arvioinneissa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät ovat toimineet. Tässä viitataan viimeaikaisiin tapahtumiin yhteiskunnassa. Ovatko uudistusten toimintakriteerit olleet selkeitä? Suunnitelmissa on ollut monia malleja, joiden hahmottaminen on ollut vaikeahkoa. Uudistuksia on arvioitava johtajuuden näkökulmasta.
Hyvinvointitavoitteita arvioidaan myös adventin aikaan. Kirkkovuoden toiminnan onnistumista heijastaa tilanne, miten runsaslukuisasti adventtisunnuntaina kirkot täyttyvät. Ohjelmassa lauletaan ja kuullaan perinteisesti Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna-sävelmä.
Hyvää joulun odotusta.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Seurakunnissa mietitään ja toteutetaan perinteen mukaisia ohjelmia ja käytäntöjä. Tavoitteellinen toiminta tapahtuu kristillisen kirkkovuoden rytmittämänä adventtisunnuntaista tuomiosunnuntaihin.
Yhteiskunnan vastuulla on monenlaisten tehtävien hoitaminen. Haasteellisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohessa on sisäpolitiikan alue. Sosiaali- ja terveydenhuolto ja maakuntauudistusten kysymykset ovat olleet esillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ovat vaihdelleet, mitä arvioidaan hyvinvoinnin kannalta.
Perustuslain mukaiset pohdinnat auttavat, kun rahoitusta mietitään. Palvelujen tarvitsijoita on tarkkaan kuunneltava, kun johtopäätöksiä ja uudistusten ratkaisuja tehdään. Asukkaiden tarpeet on tiedostettava, kun palveluita uudistetaan. Oikeudenmukaisuuden arvo on pidettävä mielessä, kun huolehditaan kansalaisten hyvinvoinnista.
Kokemuksen ja tutkimuksen kautta saatu tieto auttaa, kun päätetään suurista kysymyksistä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja maakuntauudistusta on lähestyttävä seikkaperäisesti, että ratkaisut pysyvät hallinnassa. Rakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset ovat haasteita. Päätösten jälkeen voidaan todeta, millaisia kasvutarinoita on mahdollisesti saatu aikaan.
Arvioinneissa mietitään, miten valtio, maakunta, kunta ja kuntayhtymät ovat toimineet. Tässä viitataan viimeaikaisiin tapahtumiin yhteiskunnassa. Ovatko uudistusten toimintakriteerit olleet selkeitä? Suunnitelmissa on ollut monia malleja, joiden hahmottaminen on ollut vaikeahkoa. Uudistuksia on arvioitava johtajuuden näkökulmasta.
Hyvinvointitavoitteita arvioidaan myös adventin aikaan. Kirkkovuoden toiminnan onnistumista heijastaa tilanne, miten runsaslukuisasti adventtisunnuntaina kirkot täyttyvät. Ohjelmassa lauletaan ja kuullaan perinteisesti Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna-sävelmä.
Hyvää joulun odotusta.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 22. marraskuuta 2019
Tapahtumien sisältö kiinnostaa
Arvostan suuresti, kun olette löytäneet kirjoituksiani, esimerkiksi ”Jalkapallon taidoista näytetty osaamista”. Asioista on mainittava päivämäärä 30.11.2019 klo 18.00 – 21.00, jolloin Kuopion Reserviupseerikerho ry:n 90-vuotisjuhla nostetaan esille. Kyseistä tilaisuutta on suunniteltu, kutsuja lähetetty ja vastaanotettu. Juhlapaikkana toimii Hotelli Puijonsarvi (Minna Canthin katu 16). Tapahtumalla pyritään kunnioittamaan kerhon toimintaa arvokkaasti.
Maininnanarvoinen on Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry:n ”Turvallisuuspoliittinen seminaari”, joka oli Siilinjärvellä 16.11.2019 klo 9.00 – 16.00, paikkana Spa Hotel Kunnonpaikka.
Monenlaisia tapahtumia on huomattu. Olin 27.4.2016 kansallisen veteraanipäivän tilaisuudessa, joka pidettiin Kuopion musiikkikeskuksella. Juhlan ohjelmassa oli ekumeeninen hartaus ja seppelpartioiden lähettäminen muistomerkeille. Tilaisuudessa esiintyi Ilmavoimien soittokunta, Kuopion Sotaveteraanien Mieskuoro, Haapaniemen koulun 3. ja 6. musiikkiluokat, jotka esittivät erittäin puhuttelevan Veteraanin iltahuuto-musiikkikappaleen.
Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto ja Vahtivuoren kamariyhtye teki äskettäin 25. – 27.10.2019 matkan ystävyysseurakuntaan Viron Nömmeen.
Lapsen oikeuksien tärkeää päivää vietettiin 20.11.2019.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
perjantai 15. marraskuuta 2019
Jalkapallon taidoista näytetty osaamista
Lähetin 19.10.2019 jalkapalloa koskevan onnittelutekstini Kuopion Palloseuralle. Keltamustat olivat voittaneet puhuttelevasti: Suomen mestaruuden Banzai-hengessä. Nyt 15.11.2019 on ajankohtaista onnitella Suomen jalkapallomaajoukkuetta menestyksen johdosta.
Suomen jalkapallomaajoukkue
Toimijat ja vastuunkantajat
Onnittelen Suomen jalkapallomaajoukkuetta Euroopan jalkapalloa koskevan turnauspaikan varmistamisesta, joka tapahtui Helsingissä 15.11.2019.
Seurasin televisiosta Suomen kotiottelua, joka näytti selvästi lopputuloksen suunnan. Lähetyksessä viestitetyt maalit osoittivat pelaajien taitoa, jonka yleisö ja vastustajat huomioivat. Yhteistyö pelissä näytti toimivan mallikkaasti.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Suomen jalkapallomaajoukkue
Toimijat ja vastuunkantajat
Onnittelen Suomen jalkapallomaajoukkuetta Euroopan jalkapalloa koskevan turnauspaikan varmistamisesta, joka tapahtui Helsingissä 15.11.2019.
Seurasin televisiosta Suomen kotiottelua, joka näytti selvästi lopputuloksen suunnan. Lähetyksessä viestitetyt maalit osoittivat pelaajien taitoa, jonka yleisö ja vastustajat huomioivat. Yhteistyö pelissä näytti toimivan mallikkaasti.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)