Annettuja ohjeita pohditaan

Aikaan liittyen on opittu tuntemaan koronavirus - covid-19, jota vastaan pyritään löytämään sopiva rokote. Kysytään myös, miten laadukasta on yleensä palveluja koskeva toiminta. Esimerkiksi taudin hallinnassa tarvitaan ohjeistusta, jonka laadukkuutta arvioidaan. Pohditaan sitä, ovatko päätökset menneet niin kuin niiden pitäisi mennä tasa-arvoisen kohtelun kannalta.

Nykyistä tilannetta arvioitaessa huomataan julkisuudessa olleiden tietojen perusteella, että kansalaiset ovat toimineet melko hyvin ohjeistusten mukaan ja olleet päätösten hengessä mukana. Turvaväleistä on pidetty huolta.

Itse asiassa kuultuna -ohjelma, joka esitettiin 21.5.2020 klo 20.50 televisiossa, ajattelutti katselijaa. Taltioitu lähetys kannattaa katsoa päätöksenteon toiminnan arvioinnin ja oppimisen kannalta. Päätöksenteon tapahtumien monipuolinen seuraaminen ja pohdinta on aiheellista.

Organisaatioissa mietitään budjettihahmotelmia ja velkaantumista. Tilanne on vaikeutunut koronakriisin vuoksi. Yhteiskunnassa pohditaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiä, joita koskevia kannanottoja ja onnistuneisuutta seurataan. Helsingin konferenssitapahtumat ovat hyvin muistissa. Tavoitteellisia asioita suunnitellaan ja toivotaan, että koronavirustilanne helpottaa.

Yhteiskuntapoliittisten kysymysten ratkaisuilla on tarkoituksena ihmisten hyvinvoinnin edistäminen käytettävissä olevien resurssien reunaehdoin, jonka yhteydessä mietitään, miten tulisi parhaiten edetä. hyvinvointikysymyksissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kohdalla tavoiteltava malli sisältää yksiselitteisesti sekä sosiaalipuolen että terveyspuolen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja mahdollista uudistusta on tarkasteltava riittävän kokonaisvaltaisesti. Aiheellista on kysyä, millaista on toiminta ja päätöksenteko koronavirustilanteessa.

Keskusteluissa puhutaan yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteestä, mutta sosiaalipalvelut saattavat hävitä jonnekin. Kyseiset palvelut ovat myös tärkeitä kehitettäessä ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteiskunnassa on hallittava kokonaisuus, jota mietitään nyt haasteellisessa koronavirustilanteessa. Kysymys on itsehallinto- ja sote-alueratkaisuista. Suuret kysymykset ovat koskettaneet julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eläkevastuita, palkanmaksuja ja kiinteistöjen omistusasioita, joiden on oltava kunnossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on tarkoitus saada aikaan toimiva ja kattava suomalainen sote-malli. Kun tämä on tavoite, niin sosiaali- ja terveydenhuoltoa on tarkkaan analysoitava. Sote-mallin käsitteen kohdalla on oltava johdonmukainen. Nyt kysytään, millaiset ovat koronavirustilanteen haasteelliset ratkaisut.

Perustuslaki ja sen määrittämät kriteerit velvoittavat toimimaan ihmisten hyväksi, että estetään eriarvoistumista. Kotouttamiskysymykset ovat haastavia. Itsehallinto- ja sote-alueiden ratkaisuja on pohdittava huolella, kun kehitellään suomalaista sote-mallia ja rahoittamista.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on tulkita lopulta sote-käsite oikein ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toteutus ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoite on se, että suomalainen sote-malli on onnistunut kokonaisuus. Nyt kysytään, miten toimitaan haasteellisessa koronavirustilanteessa.

Päätöksenteon onnistuminen on yhteydessä siihen, miten ratkaistaan kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusasioita koskevat kysymykset. Tarkkaan on mietittävä, mitkä ovat kulloisetkin päätöksenteon seuraukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava laadukas ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Koronavirustilanne vaikuttaa nyt haasteellisesti yhteiskunnassa.

Kansalaisia kiinnostavat kokonaisvaltaiset päätökset, miten muun muassa luonto otetaan huomioon ratkaisuissa kehitettäessä kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointia. Tässä viitataan aikaisemmin mainittuun Itse asiassa kuultuna -ohjelmaan, joka esitettiin 21.5.2020 klo 20.50 televisiossa.

Kesäaikaan syttyneet metsäpalot ovat osoittaneet, että luonto toimii ja on olemassa omin ehdoin. Yhteiskunnassa mietitään kysymyksiä, joihin etsitään demokraattisia ratkaisuja. Päätöksiä tehdään ja erilaisia selvityksiä kuullaan. Kiinnostavaa on ollut nähdä, millaiset päätökset ovat saaneet sijaa. Koronavirustilanne vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista ja asioiden kulkua.



Menestystä yhteiskunnan poikkeusolojen toiminnoille.


Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Perustuslaki ohjenuora päätöksille

Perustuslain mukaan kansalaisia on kohdeltava tasapuolisesti. Päätösten laatua arvioitaessa kysytään, toteutuuko perustuslain täydellinen velvoittavuus käytännössä. Aiheellista on pohtia julkisuudessa olleita toimintoja ja lausumia, jotka ovat yhteydessä kansalaisten hyvinvoinnin kehittämiseen. Nyt mietitään covid-19-merkinnän sisältämiä terveydenhuollon haasteita.

Jääkö joidenkin tautien hoitaminen liiaksi sivuun? Palvelujen onnistuminen on yhteydessä yhteiskuntapolitiikan päätöksenteon kokonaisvaltaiseen toimintaan. Sanonta on tarpeen nostaa esiin väestön hyvinvoinnin edistämisen laatua arvioitaessa ja tarvittavia päätöksiä tehtäessä.

Yhteiskunnan turvallisuutta koskevat kysymykset ovat kansalaisia ajatteluttaneet:

Perusteltua on kysyä, miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä.

Erittäin tarkkaan seurataan, miten kansalaisten hyvinvointiasiat järjestyvät maailman terveys- ja yhteiskuntapoliittisessa tilanteessa. Päätöksiä mietitään, kun maamme rajat ovat sulkeutuneet ja esimerkiksi kouluopiskelun järjestämisessä on tapahtunut muutoksia.

Asioiden valmistelua pohditaan kiinnostuneina. Kun perustuslaki tarkkaan huomioidaan, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on mietittävää, jos päätöksiä voidaan tulkita monella tavalla johdonmukaisuuden puuttuessa.

Edellä olevaa kirjoitettaessa muistui mieleen talvinen pilkkiminen, jonka harrastaminen on jäätilanteen vuoksi vaikeutunut:

Kuopion torilla oli pilkkimismahdollisuus. muutamia vuosia sitten. Ihmisten ei olisi tuolloin ollut tarvetta mennä Kallavedelle kalastamaan. Luovia ratkaisuja ja ideoita tarvitaan. Henkilöiden kouluttautuminen on tärkeää hallituksen tasoisten päätösten tekemisessä ja johtamisessa.

Koulutuspalvelujen kehitystä ja penkkariperinnettä on läheltä yleensä seurattu mahdollisuuksien mukaan: ”Tulevat vanhat, katsokaa meistä mallia.” Talouselämä on saanut talousruiskeen, kun on hankittu melkoinen määrä karamelleja katselijoita varten. Mikä onkaan opiskelijoiden heittämien karamellien yhteismäärä ja millaiset ovat terveysvaikutukset?

Kysytään myös, millaiset ovat opiskelupuitteet yhteiskunnassa, varsinkin nyt vallitsevissa oloissa. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. Oppilaat tuntevat omakohtaisesti opiskelujärjestelyt. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja digivälineet ovat tulleet tilalle. Markkinoijat voisivat tukea opiskelijoita viestintävälineiden hankinnoissa.

Yhteiskunnan arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta, millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteena on tärkeä eriarvoistumisen estäminen, jota voidaan luonnehtia lyhyesti: "Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää."



Menestystä yhteiskunnan poikkeusolojen toiminnoille.


Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Pyöräilylenkillä mietittyä

Julkisuudessa on ollut esillä asioita, jotka koskettavat ihmisiä. Covid-19-merkintä on tullut tutuksi. Kysytään, miten virustyyppi saadaan hallintaan. Covid-19 on näyttänyt olevan ongelmainen asiantuntijoillekin, joiden tutkimusten tulokset eivät aina ole yhteneviä. Mietitään asioiden etenemistä. Pohditaan perustellusti, milloin tarvittava rokote saadaan aikaan. Maailmalla etsitään innokkaasti koronaviruksen vastustajaa ja käytetään resursseja.

Asia on ymmärrettävää, sillä kaikkialla sairastetaan koronan aiheuttamaa tautia. Covid-19:n oloissa tähdennetään liikunnan merkitystä hyvinvoinnin kannalta, mutta rajoitteet tulevat vastaan. Niistä mainitaan kirjallisuuden kertomuksissakin, joissa todetaan muun muassa, että ihmisille vaaralliseksi koetut spitaaliset eristettiin omille asuinalueille. Jotkut armeliaat henkilöt kävivät heitä auttamassa.

Suomessa tuberkuloosi, etenkin keuhkotuberkuloosi, on ollut aikoinaan yleinen ja vakava sairaus. Tautiin sairastuneilla oli vaikeuksia yhteiskunnassa. Pyöräilylenkin yhteydessä keskusteltiin asiasta, miten ihmisiä on kohdeltu ennen ja nyt kohdellaan. Päättäjien on mietittävä, miten olisi toimittava hyvinvointia edistävästi, inhimillisyys huomioiden.

Tärkeitä asioita tuodaan esille yhteisissä tilaisuuksissa. Tilanne on nyt erilainen, kun koronavirus raivoaa. Jossain vaiheessa yhteiskunta pääsee voitolle sairauden suhteen. Kun asiat muuttuvat parempaan suuntaan, muistellaan esimerkiksi aikaisempia juhlatilaisuuksia, joita yhteiskunnassa on järjestetty. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota muun muassa veteraanipäivän tilaisuuksissa.

Tapahtumissa on edetty suunnitellun ohjelman mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Veteraanin iltahuuto- musiikkikappale on esimerkiksi kuultu ja laulettu juhlapaikalla. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.

Kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla. 20.4.2020 olen käyttänyt Teams-kokoukseen liittyvää linkkiä. Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry:n yhdistys päätti jouhevasti asioista verkkoyhteyden kautta. Joidenkin muidenkin yhdistysten kokousajoista on ollut puhetta ja toteutettu. Kuopion Virranniemen ryhmäpuutarhayhdistys ry:n toiminnantarkastus oli 5.5.2020.

Liputuspäivinä on pohdittu kysymyksiä, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa mietitään vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien saavutuksia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Nyt kysytään, miten toimitaan laaja-alaisen covid-19:n tilanteessa. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina oikeina.

Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronavirustilanne vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointikysymysten hallintaan, mikä on yhteydessä eri puolia pohtivaan päätöksentekoon.

Julkisuudessa mainittujen toimintojen rahoittaminen on haasteellista. Voidaan kysyä muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti, kun eri puolet huomioidaan tarkasti.

Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Onko tehtävä ollut ehkä liian haastava omille taidoille? Osaamista tarvitaan yhteiskuntaa kehitettäessä.

Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymysten ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi juhlapäivien yhteydessä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa. Koronavirustilanteen hallinta luo omat haasteensa.



Hyvää Eurooppa-päivää
Hyvää J. V. Snellmanin päivää, suomalaisuuden päivää
Hyvää äitienpäivää


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Vappua vietetään - Puitteet erilaiset

Vapunpäivä on vuosittain mielessä. Suomalaisen työn päivänä on käyty toreilla. On kuunneltu tarkkaan, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä. Perustellusti on kysytty, miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on luotsattu ulko- ja turvallisuuspolitiikan haastavilla merillä. On mietitty ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa esimerkiksi pienten maiden näkökulmasta. Covid-19:n vaikutuksia pyritään hillitsemään.

Maiden kehitys kiinnostaa hyvinvointiasioita tarkasteltaessa. Mikä on pienten maiden tilanne Euroopassa, kun koronavirus vaikuttaa oloihin ja resursseihin? Voidaan kysyä, millainen on maan mahdollisuus hoitaa asioitaan. Olisiko muun muassa Sveitsistä opittavaa?

Normaalina vappuina on kerrottu toimista. Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon motivaatio on ollut korkealla. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan päätöksenteko on arvioitavana tänäkin vappuna kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Kotouttamisen kysymykset askarruttavat.

Suomalaisen työn päivänä - vappuna - voidaan keskustella asioista näinkin:

Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Nyt tilanne on toisin covid-19:n vaikutuksen vuoksi. Usein puhutaan monessa yhteydessä työmotivaatiosta, jonka tarkastelu sopii hyvin työn päivään.

On hyvä kuulla, jos tavoitteellinen toiminta kiinnostaa enemmänkin, jopa vappuna. Vappu on liputuspäivä, jota vietetään nyt tunnetusti poikkeusoloissa.
Antiikin aikaisesta kirjallisuudesta tiedämme, että vuoden alussa oli tapana luvata asioita kaksikasvoiselle jumalalle, jonka ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia, joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.

Toiminnan työmotivaatiota voidaan ylläpitää ja tehostaa hyvän johtamisen ja päätöksenteon avulla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

Vappuna tietyt kevennykset ovat paikallaan, vaikka kysymys on arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Kuulijat saattavat nähdä kertojan ilmeestä, että tarkoituksena on vain huumorisävytteinen sanallinen ilmaisu. Asiaan liittyen vuosia sitten minulla oli kerrottavaa Kuopion Inkilänmäen korkeudelta, jota esitin Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa.

Mitähän vielä lisäisin? Niin, seuraava kysymyssarja juolahti mieleen, kun kiiruhdin mäkeä ylös Kuopion Tätilässä pidettävään perinteiseen laulutilaisuuteen. Minulla on työmotivaatio korkealla. Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia.

Työmotivaatio on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamisen työmotivaatio korkealla. Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastauksen tulkinnee? Jäädään odottelemaan kirjoituksen lukijoiden työmotivaatiota, joka ilmenee lukemisen määränä ja kommentointeina.

Tämän vuoden 2020 vapun huumoria varjostaa covid-19.



Terveiset päivittäisestä pyöräilystä, kävelystä ja voimaharjoittelusta.

Hyvää vappua, suomalaisen työn päivää



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Veteraanipäivää vietetään - Puitteet erilaiset

Veteraanipäivänä on kiinnitetty huomiota tärkeisiin asioihin yhteisissä tilaisuuksissa. Tilanne on nyt toisin, kun koronavirus on päässyt raivoamaan. Jossain vaiheessa yhteiskunta pääsee voitolle sairauden suhteen. Kun asiat muuttuvat parempaan suuntaan, voidaan muistella aikaisempia onnistuneita juhlatilaisuuksia, joita yhteiskunnassa on järjestetty. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymyksiin on kiinnitetty huomiota veteraanipäivän tilaisuuksissa.

Tapahtumissa on edetty suunnitellun ohjelman mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Veteraanin iltahuuto- musiikkikappale on kuultu puhuttelevasti ja laulettu juhlapaikalla. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.

Nyt toimitaan muuttuneissa oloissa. Asioita seurataan ja kokouksia pidetään etäyhteyksien avulla. Toivotaan lisäksi, että linkkiyhteydet onnistuvat. Äskettäin 20.4.2020 olen joutunut käyttämään Teams-kokoukseen liittyvää linkkiä erään yhdistyksen kokouksen yhteydessä. Kokouksen päätökset tehtiin jouhevasti verkkoyhteyden kautta. Samoihin aikoihin ilmoitettiin parin muunkin yhdistyksen kokousjärjestelyistä, jotka pitää huomioida.

Tärkeänä liputuspäivänä on mietitty aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan karikkoja. Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on selkeät ja yhtenevät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yhteydessä johtajuuteen, jolla on oltava kansalaisten tuki. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pohditaan vaikutusyhteyksiä. Suomessa pidettyjen kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferenssien saavutuksia on arvioitu ulko- ja turvallisuuspolitiikan oppimisen kannalta.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja sovitut tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioidenkin kohdalla pystytään toimimaan. Miten vastataan kotouttamisen haasteisiin? Ongelmaista on, jos omat näkemykset nähdään ainoina oikeina.

Eduskunnalla - ylimpänä lainsäätäjänä - on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnantarkastuskertomuksesta, jonka laatua kansalaiset arvioivat. Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronavirustilanne vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan hyvinvointikysymysten hallintaan, mikä on yhteydessä eri puolia pohtivaan päätöksentekoon.

Julkisuudessa on mainittu monenlaisista toiminnoista. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Voidaan kysyä muun muassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus toteutuvat onnistuneesti, kun eri puolet huomioidaan tarkasti.

Ulkopolitiikka ja sisäpolitiikka ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Joskus ajatteluttaa, kun vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Onko tehtävä ollut ehkä liian haastava omille taidoille? Osaamista tarvitaan yhteiskuntaa kehitettäessä.

Viestintävälineiden on annettava luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kysymysten ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi kansallisena veteraanipäivänä päättäjien saavutuksia ja palvelujen laatua yhteiskunnassa.



Hyvää kansallista veteraanipäivää.

Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Hiljaista viikkoa vietetään

Yhteiskunnassa muistellaan opittuja käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Tilanteet muuttuvat, mikä merkitsee uusien tavoitteiden etsimistä. Päätöksiä tehdään nyt maailmanlaajuisen covid-19-viruksen suuntaamissa rajoissa. Perusteltua on kysyä, miten päästään yhteiskunnassa normaaliin päiväjärjestykseen. Sanonta viittaa pääsiäisen sanaan, jonka Mikael Agricola on ottanut käyttöön.

Pääsiäinen on kristillinen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväinen luonnon ja elämän vertauskuva liittyy pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Pohdimme, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Ruokakulttuuria myös mietitään.

Palmusunnuntaina alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntaita on vietetty aikaisemmin. Se on kertonut siitä, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. On pohdittu, mikä on kärsimyksen syvintä olemusta.

Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä on 9.4. Pääsiäisen uudissana kuvaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka kalenterissa on vaihdellut. Vuonna 2010 pääsiäispäivä on ollut 4. huhtikuuta, nyt 12. huhtikuuta. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.

Pääsiäisen paikkaa miettiessä muistuu mieleen julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.

Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Kotona tapahtuvassa opiskelussa opiskelijoita kiinnostanee Gaussin käyrän ohella kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi nykyisistä "Pisan testeistä".

Carl Friedrich suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen "Pisa-tehtävän". Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä "rauhassa omia töitään", kun antaa tarpeeksi vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Tiedämme, että opettajan toive ei toteutunut oppilaan lahjakkuuden vuoksi.

Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.

Hiljaisen viikon päivillä on kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.

Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineissa on askarreltu ja maalattu pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.

Hiljaisen viikon läheisyys tuli viime vuonna 2019 tutuksi, kun virpojat soittivat ovikelloa virposunnuntaina ja kysyivät reippaasti: "Saammeko virpoa?" Myöntävän vastauksen jälkeen virvottiin: "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka."

Ihmisten mielessä on asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen. Muun muassa Martti Luther lausui tunnettuja teesejään, joita oli tarpeen huomioida silloisessa yhteiskunnassa. Päätöksenteossa on sisäistettävä vastuullisuuden periaate.

Asioiden hallinta liittyy omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Voidaan kysyä esimerkiksi, millaisia ovat kotouttamista koskevien kysymysten oikeudenmukaiset ratkaisut. Tänä vuonna 2020 yhteiskunnan toiminta kohdistuu koronavirukseen.





Hyvää pääsiäisen aikaa 2020




YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Hyvinvointia arvioidaan

Tarkkaan on mietittävä ilmiöihin liittyviä taustatekijöitä ja niiden yhteyttä tapahtumiin. Ajankohtaista on pohtia koronaviruksen vaikutuksia. Kysytään, onko päätöksenteossa jäänyt jotain oleellista huomioimatta. Vallitseva tilanne vaikuttaa nyt kansalaisten hyvinvointiin, liikkumiseen ja kokoontumiseen.

Vaikeuksien keskellä muistellaan kulttuuriasioita. Mikael Agricolan elämänvaiheita on tutkittu. Uuden testamentin suomennos on ollut hyvä suoritus 1500-luvun oloissa. Julkaisut ovat tyydyttäneet ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan, kun on kysymys suomenkielisen kirjallisuuden perustamisesta ja suomen kirjakielen isästä.

Mikael Agricola on miettinyt käännöstöissään tekstien suomenkielisiä vastineita, että ne olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Hän on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan suomenkielisiä tekstejä. Mikael Agricola on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, mikä on tärkeää viestinnän kannalta.

Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.

Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Vuonna 1543 ilmestyi ABC-kirja, joka sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.

Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.

Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.

Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävässä. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että voi esiintyä tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.

Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?

Mikael Agricolan taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueella. Hän oli rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mikael Agricolan kohdalla kysytään, mitä tärkeää on jäänyt tutkimatta historiatiedon kannalta. Nyt mietitään, miten koronavirus - covid-19 - saattoi yllättää maailmanlaajuisesti.



Hyvää palmusunnuntaita.


Vuoden 2020 terveisin



YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio