PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSET OMAKOHTAISIA ARVIOINTEJA

Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan tarkastella muun muassa siltä kannalta, miten se järjestää palvelujen tarjonnan ja rahoituksen. Palvelujen käyttäjät arvioivat tehtyjä ratkaisuja, jotka he kokevat omakohtaisesti. Toiminnan arvostaminen ilmenee siinä, miten tyytyväisiä he ovat saamiinsa palveluihin. Palvelujen kohdalla voidaan puhua esimerkiksi hyvinvointipalvelujen käsitteestä, jota olen pohtinut tutkimusteni yhteydessä. Hyvinvointipalvelujen käsite on tarkoituksenmukainen palvelujen käyttäjän kannalta. Tässä tapauksessa kyse on niistä palveluista, jotka edistävät yksilötason hyvinvointia ja tyydyttävät hänen tarpeitaan. Käytännössä sillä tarkoitetaan paikallistason keskeisiä toiminta-alueita. Yhteiskunnan palveluja tarkasteltaessa tärkeitä käsitteitä ovat myös integroituminen ja sen negaatio. Kun tutkitaan muun muassa koulutuksen laatua, eri koulutusjärjestelmät ja tavoitteellinen koulunpito ovat myös pohdittavia asioita. Koulutuspolitiikan ilmenemistä voidaan selvittää paikallisella tasolla. Koulutuspalvelujen tutkiminen etenee silloin esimerkiksi peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Koulutuksen nivelvaiheen tieto auttaa opetussuunnitelmien kehittelyä. Koulutusjärjestelmät ovat tärkeitä hyvinvoinnin osatekijöitä. Niiden tuottaminen on siirtynyt hyvinvointivaltion kehityksen myötä lähiyhteisöltä yhteiskunnan, lähinnä kunnan ja kuntayhtymän, organisoimaksi. Saatujen tutkimustulosten kohdalla on perusteltua arvioida sitä, miten on onnistuttu pääsemään teoreettisista käsitteistä käytännön tutkimustoimintaan. Tutkimustulosten avulla kuvataan koulutuspolitiikan todellisuutta. Paikallisella tasolla on hyvä selvittää, miten koulutuspolitiikan tavoitteenasettelut toteutuvat ja kohtaavat palvelujen tarvitsijoiden koulutustarpeet. Koululainsäädäntö ohjaa tavoitteellista koulunpidon suunnittelua. Lainsäädännön velvoittamana palvelujen järjestäjän on seurattava palvelujärjestelmän laadun kehittymistä. Suunnittelun ja päätöksenteon menettelyt vaikuttavat palveluihin kohdistuvaan arvostukseen. Uusia palvelujen haasteina ovat palveluja koskevat yksityistämisvaateet.

Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

KASVUA TURVAAVIA RATKAISUJA EDISTETTÄVÄ

Yhteiskunnassa on tärkeää arvioida harjoitetun perhepolitiikan laatua. Perustellusti voidaan kysyä, miten hyvin suunnittelun ja päätöksenteon menettelyt ovat tukeneet lasten ja nuorten kehitysprosessia. Tutkimuksissani olen syventynyt palvelujen tuottamisen ja rahoittamisen malleihin, jotka esittävät muun muassa perheiden hyvinvointikysymyksiä. Mallit osoittavat arvolähtökohtien ja priorisoinnin merkitystä hyvinvoinnin rakentumisessa. Perheiden hyvinvoinnin kehittyminen on riippuvaista palvelujen järjestelyistä. Kasvatuksen tuloksia on mahdollista arvioida varhaiskasvatuksesta lähtien. Voidaan esimerkiksi todeta, että kodin turvallinen, tasapainoinen ja kannustava ilmapiiri tukee lasta myöhemmin koulutyössä. Jos kasvatustavoitteena on itsenäistää lapset varhain, menettely voi lisätä turvattomuutta. Vanhempien tulisikin varata riittävästi aikaa lapsen kasvulle. Tutkimukset osoittavat lisäksi äidin ja isän suurta merkitystä lasten koulunkäynnin tukena ja turvana. Kyseinen kasvatustieto antanee pohdinnan aihetta syrjäytymistä koskevaan keskusteluun maassamme. Yleisenä tavoitteena on oltava sellainen järjestelmä ja elinolot, että kansalaisilla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset tyydyttää fysiologisia ja turvallisuuden tarpeitaan. Niiden ohella ovat myös yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen merkittävää hyvinvoinnin kannalta. Kehitys on jossain määrin huonontunut: lapset ja nuoret joutuvat elämään melko usein sellaisissa kasvuympäristöissä, jotka eivät ole aina myönteisiä kasvun kannalta. Tästä on ollut seurauksena lastensuojelullisia toimia. Lasten turvallisuutta uhkaavia tekijöitä on pyritty ratkaisemaan tekemällä jopa huostaanottopäätöksiä. Perheyhteisyystekijät, joita ovat perheen rakenne, toimivuus ja sisäiset suhteet, ovat tärkeitä perheiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kasvatettavien toimintaympäristöä ei voida myöskään sivuuttaa arvioitaessa sosialisaatioprosessia. Myönteistä prosessia ovat edistämässä vuorovaikutus samanikäisten kanssa sekä leikki-, toiminta- ja harrastusmahdollisuudet. Perheen sosiaalinen ympäristö, joka käyttää tukea ja kontrollia, vaikuttaa myös myönteisesti kehitykseen. Jos vanhemmilla ei ole riittäviä voimavaroja turvata lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymistä, yhteiskunnan velvollisuus on silloin tukea heitä mahdollisimman hyvin. Kehittyvät ongelmat saattavat muuten kärjistyä. Yhteiskunnassa toteutuu niin sanottu hyötyperiaate, jos ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja lievennetään haittavaikutuksia. Kun puututaan perhettä koskeviin ratkaisuihin, on mietittävä kuitenkin tarkoin, miten pitkälle ulottuu perheen itsenäinen päätöksenteko arvioitaessa lasten ja nuorten kasvatustehtävää. Oikeudenmukaisuuden periaate on myös hyväksytty arvo, jonka mukaan yhteiskuntaa kehitetään kansalaisten perustarpeiden eli olemassaolon, yhteisyyden ja kasvun turvaamiseksi.



Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

OPETUSMINISTERIÖ KOULUTUKSEN JOHTAMISEN HAASTEIDEN EDESSÄ

Yhteiskunnassa pyritään toteuttamaan niin sanottua elinikäisen koulutuksen periaatetta. Käsite viestittää sitä, että yhteiskunnassa on koulutuspalveluja, jotka edistävät käyttäjien hyvinvointia ja tyydyttävät heidän tarpeitaan. Koulutus on hyvinvointitekijä, joka vaikuttaa koulutettavien yhteiskuntaan integroitumiseen. Vastakkainen käsite – syrjäytymisvaara - tarkoittaa puolestaan vaikeutta saada tarvittavia yhteis­kunnan tuottamia palveluja. Koulutuspalveluja kehit­ettäessä joudutaan ottamaan huo­mioon yhä enemmän koulutuksen tarvitsijoiden kulttuuritausta. Maahanmuuttajien kohdalla pohditaan esimerkiksi, mitkä hyvinvointitekijät vaikuttavat parhaiten kotoutumiseen. Yksilötasolla voi esiintyä tarpeentyydytyksen vajetta, jos ei saa haluamiaan koulutuspalveluja. Syrjäy­tymisvaaraa on myös silloin, kun joudutaan suoritettujen opiskelijavalintojen vuoksi koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Kyseises­sä tilanteessa vai­keutuvat mahdollisuudet saada niitä tietoja ja taitoja, joita tar­vitaan yhteis­kunnassa. Tutkimuksissa on osoitettu monin tavoin koulutuspalvelujen tärkeyttä kansalaisten hyvinvoinnille. Koulutuspalvelut määritelläänkin luonteensa vuoksi kuuluviksi peruspalveluihin. Käsitteellä peruspalvelut viitataan perustarpeiden tyydyttämiseen. Näkökulmasta riippuen puhutaan myös hyvinvointipalvelujen käsitteestä. Hyvinvointipalvelujen käsite on tarkoituksenmukainen käsite koulutuspalvelujen käyttäjän kannalta. Kasvatuksen ja opetuksen tarvitsijat ovat riippuvaisia yhteiskunnan tuottamista ja rahoittamista palvelujärjestelmistä, joista tarvitaan arviointitietoa pohdittaessa palvelujen tärkeysjärjestystä. Yhteiskunnallisessa keskustelussa priorisointi on ajankohtainen käsite tarkasteltaessa hyvinvointitarpeiden tyydyttämistä. Hyvinvointipalvelujen laatua tutkittaessa määritellään kaikkien arvioitavien palvelujen painoarvo, joiden avulla muodostetaan tärkeysjärjestys. Taloudelliset tekijät vaikuttavat tavoitteiden toteuttamiseen: hyvinvointipalveluja tuotetaan siihen saakka, kun on varaa. Priorisointia voidaan harjoittaa myös negatiivisesti, jolloin kirjataan vähiten arvostetut asiat järjestykseen. Priorisointia on mahdollista tarkastella hyvinvointikysymyksenä, miten koulutuspolitiikan tavoitteenasettelut realisoituvat ja kohtaavat kuntalaisten koulutustarpeet. Koulutuspalveluihin on kohdistunut yhteiskunnallisia muutospaineita. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka on ollut suuntaamassa kuntien kasvatus- ja opetustointa. Kyseisen koulutuspolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat nähtävissä tulevaisuudessa. Miten turvataan koulutuksellinen tasa-arvo, joka on ollut johtavana aatteena koulutusta järjestettäessä yhteiskunnassa? Suunnittelun ja päätöksenteon avulla voidaan vaikuttaa koulutuspalvelujen laatuun ja myös yleiseen arvostukseen, jotka ovat yhteydessä palvelujen tarvitsijoiden koettuihin ratkaisuihin. Ajankohtaisena haasteena on myös pohtia, miten perehdytetään kansalaiset mediaympäristön vaatimien koulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

MIELENKIINTOISIA ASIOITA VOI SATTUA SAMALLE PÄIVÄLLE

Jokin aika sitten sain miellyttävän kutsun 24.11.2008 pidettävään Uuden Suomen tilaisuuteen. Valitettavasti en päässyt siihen mukaan estyneenä. Varmaan puheena oleva tapahtuma olisi ollut mielenkiintoinen sisältönsä vuoksi, eritoten valokuvanäyttely. Järjestettävä tilaisuus on tarkoitettu Uuden Suomen verkkosivujen kirjoittajille. Kokoontuminen on järjestynyt Suomen valokuvataiteen museolla, jonka tiloissa ajatusten vaihto on saanut aktiivisuuden lisääntymään. On voitu mahdollisesti ihmetellä muun muassa Uuden Suomen erittäin runsasta valokuvien negatiivien määrää. On hyvä, että ne ovat säilyneet esimerkiksi historian tutkimusta varten. Historiallista perinteen siirtämistä edustavat myös yliopistoissa tapahtuvat promootiotilaisuudet. Parhaillaan mietin sitä, milloin lopulta ilmoittaudun Jyväskylän yliopistossa ensi keväänä 2009 pidettävään promootiotilaisuuteen. Yliopistolta on tullut jo kutsu ja menettelyohjeet. Muun muassa matrikkelia varten on koottava ja lähetettävä henkilökohtaista tietoa itsestä. Valmistelut ovat edenneet kohdallani siten, että minusta on otettu mitta tohtorinhattua varten. Tohtorinmiekasta olen tehnyt myös tilauksen. Vuonna 1996 olin Kuopion yliopiston tohtoripromootiossa mukana, joten mielenkiintoista on uusia toisen tieteenalan tohtoripromootio ensi vuonna 2009. Kuopion yliopistossa on käytössä tohtorinviitta tohtorinmiekan tilalla.


Terveisin


YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi


Kuopio

PÄÄTÖKSENTEOSSA KUULTAVA KANSALAISIA

Julkisuudessa on keskusteltu melko usein hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Tässä yhteydessä on pohdittu muun muassa sitä, mitkä palvelut julkinen sektori tuottaisi ja mitä olisi tarkoituksenmukaista siirtää yksityiselle taholle. Keskusteluissa on tähdennetty myös peruspalvelujen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille. Yhteiskunnan tärkeä tehtävä onkin niiden turvaaminen jokaiselle kansalaiselle hänen asuinpaikastaan ja varallisuudestaan riippumatta. Palvelujen alueelliseen saatavuuteen voidaan vaikuttaa kuntien valtionosuuksien avulla. Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisut ovat arvoihin liittyviä päätöksiä, jotka ovat yhteydessä siihen, miten läheiseksi kansalaiset tuntevat kohdalleen sattuvan päätöksenteon. Suunnittelussa ja päätöksenteossa onnistutaan parhaiten, jos ollaan vuorovaikutuksessa palveluja tarvitsevien kanssa. Arvovalintojen tekeminen on mahdollista vain perusteellisen pohdinnan tuloksena. Erilaiset työryhmät voivat ehdottaa tuotettavien palvelujen arvojärjestystä, esimerkiksi sitä, miten kunnat ja valtio järjestävät palveluja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Päätöksenteko tarvitsee kansalaisläheistä tutkimustietoa, joka auttaa suuntaamaan ajattelua oikeaan suuntaan sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Käsityksenä voi vahvistua muun muassa se, että julkisten ja yksityisten palvelujen rinnalla on yhteiskunnan tukea tarvitsevaa vapaaehtoistyötä ja kansalaisten yhteisvastuuseen perustuvaa toimintaa. Yrittäjyyttä on myös mahdollista kannustaa, sillä se edistää työllisyystilanteen kehittymistä myönteiseen suuntaan. Mainittakoon tässä yhteydessä, että EU-maissa kouluttautuminen on yleensä yritystoimintaa tukevaa ammatillista osaamista, jota talouselämän toiminta edellyttää. Täällä Suomessa työnantajat ovat olleet huolissaan, että heidän on ollut joskus vaikea saada sopivaa työvoimaa. Olisiko yhteiskunnan panostettava esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ongelman vähentämiseksi? Kyseisessä oppimismenetelmässä opiskelija oppii sisäistämään työpaikalla olevien työntekijöiden arvoja, mikä on merkityksellistä oppimisen kannalta. Lisäksi tapahtuvassa sosialisaatioprosessissa ammattityöntekijöiden asenteet voivat tulla merkittäviksi vaikuttamalla mahdollisesti muun muassa kouluttautuvan henkilön yrittäjyyteen suuntautumiseen.



Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Kuopio

VAALIT HEIJASTAVAT ARVOJA

Vaaleissa puolueet ovat kilpailleet siitä, minkä arvojen perusteella yhteiskuntaa kehitetään. Ovatko äänestäjät nähneet kyllin selvästi puolueiden väliset erot? Puolueet ovat laatineet puoluekokouksissaan poliittiset tavoitteet toimintaa varten. Asetetut tavoitteet hämärtyvät usein vaalien lähestyessä. Tämän ymmärtää, sillä vaaleissa pyritään saamaan kannatusta myös liikkuvilta äänestäjiltä. Mielenkiintoista oli nähdä, mitkä puolueet saivat äskettäin eniten esimerkiksi liikkuvien äänestäjien kannatusta ja miten tyytyväisiä puolueet ovat vaalitulokseen. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia myöhemmin tapahtuviin eduskuntavaaleihin. Niiden tuloksella suurimmasta puolueesta tullee hallituksen tunnustelija ja mahdollisesti tulevan hallituksen johtaja. Hän vaikuttaa perustuslain säädösten mukaisesti keskeisenä toimijana ja suunnannäyttäjänä kansalaisten hyvinvointiratkaisuihin. Vaalien kannalta on merkittävää, että äänestysaktiivisuus on mahdollisimman suuri. Passiivisuuteen vaikuttaa muun muassa tiedon puute. Tilanteen korjaamiseksi on perusteltua, että paneudutaan tarkoin ohjelmien sisältöön, kun esitellään intressiryhmien ja ehdokkaiden poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi haastattelujen ollessa tiukkoja olisi muistettava tärkeä tiedonvälitystehtävä, jonka avulla vaikutetaan äänestämiseen. Haastattelutilaisuuksissa on pohdittava hyvinvointipalveluihin kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa vaikutettaessa syrjäytymiseen estävästi. Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin ja julkistalouden rahoituskysymyksiin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Tehtyjen ratkaisujen laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Saatua tietoa tarvitaan kehitettäessä yhteiskunnan palvelujärjestelmiä. Palvelujen laadun arvioimisessa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla pystytään tekemään vertailuja esimerkiksi aiempiin vertailuvuosiin.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio

PALVELUT OVAT ARVOJEN TOTEUTUMIA

Monissa yhteyksissä on esitetty näkemyksiä, miten kansalaisten tarpeet parhaiten tyydytettäisiin. Puolueet esimerkiksi ovat laatineet tavoitteita asian hoitamiseksi. Ne ovat pohtineet eritoten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Hyvinvointipalvelujen ratkaisut johdattavat priorisointikysymysten pohdintoihin ja julkistalouden rahoituskysymyksiin. Muun muassa koulutuskysymysten laadukkaat ratkaisut vaikuttavat myönteisesti työpaikkatilanteen kehittymiseen ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Palvelujen laadun arvioimisessa käytetään sellaisia menetelmiä, joiden avulla pystytään tekemään vertailuja esimerkiksi aiempiin vertailuvuosiin. Taloudelliset seikat luovat reunaehtoja palvelujen toimintojen laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Palveluja arvioitaessa voidaan kysyä, millaisia painotuseroja on nähtävissä eri intressiryhmien välillä. Äänestäjät miettivät palvelujen järjestymistä kohdallaan ja pohtivat myös jo tällä hetkellä äänestämistä. Ketkä olisivat heidän mielestään sopivimpia henkilöitä hoitamaan yhteisiä asioita. Mielenkiintoista on nähdä, millaista kannatusta kukin puolue saa tulevissa vaaleissa. Vaaleilla on heijastusvaikutuksia myöhemmin tapahtuviin ratkaisuihin, muun muassa hallituskysymyksiin, joista on esimerkkejä olemassa. Perustuslain säädösten mukaisesti asioita on hoidettava tietyllä tavalla. Käytettävät menettelyt vaikuttavat kansalaisten hyvinvoinnin kehittymisen kokemiseen. Hyvinvointiratkaisut ovat yhteydessä arvoihin, joita äänestäjät peräävät. Tehtyjen ratkaisujen laatua voidaan arvioida havaintoihin perustuvan tiedon ja tutkimuspalautteen avulla. Saatua tietoa tarvitaan kehitettäessä palvelujärjestelmiä. Vaalien kannalta on merkittävää, että eri intressiryhmien arvot tulisivat selkeästi esille. Menettelyllä saadaan vaikutetuksi äänestysvilkkauteen, joka on yhteydessä muun muassa saadun tiedon selkeyteen. Sen vuoksi onkin kiinnitettävä huomiota tarvittavan tiedon sisältöön, kun esitellään poliittisia tavoitteita. Haastattelutilanteissa on myös muistettava vaalien kannalta tiedonvälitystehtävä.

Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Kuopio